Sain neljä vuotta sitten sinnikkään pyytämisen jälkeen Huoltovarmuuskeskuksesta valokuvia valtion salaisesta lääkevarastosta. Valmistelin tuolloin tv-raporttia Suomen varautumisesta maailmanlaajuisen pandemian uhkaan.

Lintuinfluenssakeskustelun keskellä lääkkeeksi hankitut Tamiflu-kontit odottivat salaisessa varastossa avaamattomina. Nyt konttien olemassaolo on jälleen palannut mieleen.

”Sen teho hoidossa on sillä lailla osittainen, että se hiukan lievittää oireita ja lyhentää taudin kestoa, mutta se ei ole sillä lailla parantava lääke kuin esimerkiksi antibiootit bakteeritulehduksissa”, kertoi sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Merja Saarinen 45 minuuttia -ohjelmassa syksyllä 2005.

Sikainfluenssan leviäminen on jälleen nostanut lääkettä valmistavan Rochen osakekurssia, samanlaisen sysäyksen on saanut myös GlaxoSmithKlinen osake. Glaxo valmistaa Tamiflun kilpailijalääkettä, hengityksen kautta otettavaa Relenzaa.

Maailman terveysjärjestön mukaan influenssapandemian uhka on nyt suurempi kuin aiemmin, uhkaluokitusta kohotettiin kolmostasolta nelostasolle ensimmäistä kertaa.

Virus voi jo olla Suomessa, mutta täällä on monta muuta maata vähemmän syytä paniikkiin.

Suomi kuuluu parhaiten kulkutauteja vastaan varustautuneisiin maihin.

Yleinen hygieniataso on korkea. Lintutaudin varalta viranomaisten suunnitelmat ovat pidemmällä kuin vielä muutama vuosi sitten.

Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin materiaalikeskuksessa on ylipäätään kriisien varalta useiden kuukausien varastot kertakäyttöisistä sairaanhoitovälineistä. Kehitysmaissa voidaan vain unelmoida tällaisesta valmiudesta. Jos sikainfluenssa puhkeaa pandemiaksi, köyhän etelän ja rikkaan pohjoisen kuilu näyttää kaiken karuutensa.