Kolme varttia

Danten Jumalaisessa näytelmässä luetelluista kuolemansynneistä yksi on ahneus.

Juuri se on selitys salaperäisen WinClub-WinCapita -sijoitusvyyhdin suosioon.  

Useita vuosia verkossa toiminut salamyhkäinen klubi haihtui muutama viikko sitten savuna ilmaan.

Keskusrikospoliisi heräsi pääsiäisen jälkeen käynnistämään esitutkinnan, jonka puuttumista moni sijoitusalalla oli ihmetellyt pitkään. Nyt poliisi etsii verkoston avainhenkilöitä.

45 minuuttia -ohjelman saamien tietojen mukaan heitä asuu Thaimaassa, Pattayan alueella. Pieni suomalaisjoukko viettää leveää elämää. Suomessa tuhansille näppinsä polttaneille jäi vain luu käteen.

WinClub toimi vuosia salaperäisenä internetissä vaikuttaneena hämähäkinseittinä, joka lupasi mukaan lähtijöille satumaisia tuottoja.

Salainen ase rahantekoon oli laite, jolla muka oli kyky ennustaa valuuttakurssien liikkeitä muita maailman valuuttadiilereitä tehokkaammin. Moni uskoi kömpelöön tarinaan, kun lähipiiriin alkoi virrata rahaa.

Mistä raha alunperin oli peräisin, sitä miettii nyt keskusrikospoliisi.

Isät suostuttelivat ketjuun mukaan poikiaan ja liikekumppanit parhaita kavereitaan.

Mukaan lähti väkeä kaikkialta Suomesta, mutta etenkin Savosta ja Pohjanmaalta. Helpon rahan haluajia löytyi muun muassa jääkiekkoharrastuksen parista, yrittäjien joukoista, helluntaiseurakuntien ja lestadiolaisten joukoista.

Pankit varoittelivat asiakkaitaan ja kielsivät luotottamasta tällaista sijoitusbisnestä. Silti massat lähtivät mukaan. Miksi? 45 minuuttia -ohjelman aiheena keskiviikkona on kadonneen sijoitusklubin metsästys. 

Italialainen menestystuote mozzarella-juusto on nyt huonommassa maineessa kuin koskaan.

Japani ja Etelä-Korea ovat keskeyttäneet tuotteen maahantuonnin. Euroopan unioni vaatii Italialta selvityksen siitä, millaisia dioksiini- eli supermyrkkypitoisuuksia Napolia ympäröivän Campanian alueen juustoista löytyy.

Alueen puhveleita on jo pantu karanteeniin, kun niiden maidosta mitattiin korkeita myrkkypitoisuuksia.

Napolin seutu on kieriskellyt jätekriisissään kuukausia. Nyt vaikutukset ulottuvat jo maan elintarvikevientiin.

Ulkomailla - ja Italian sisälläkin - kysytään oikeutetusti, ovatko myrkyt tulleet maitoon maahan kätketyistä laittomista jätteistä.

Varmaa tieteellistä näyttöä yhteydestä ei ole. Jos pitoisuuksia löytyy, niillä ei välttämättä ole merkitystä terveydelle. “Ongelma koskettaa kenties vain prosenttia tuotannosta”, sanoi Italian elintarvikealan edustaja uutistoimisto Reutersille.

Silti puhtaan juuston imago on jo kärsinyt kolauksen. Euroopan unionin mailla pitäisi olla yhteiset eurooppalaiset arvot. Klubiin kuuluu Italia, jossa jätehuollon taustalta löytyy pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan sijasta mafia.

Suomalaiset voivat seurata kansainvälistä kohua rauhallisesti, täällä puhvelinmaidosta tehtyä aitoa mozzarellaa myydään vain vähän.

Helsingin kaupungin virkamiesryhmä palasi viikonvaihteessa Romaniasta. Nelihenkinen ryhmä tutustui maahan, josta on viime aikoina saapunut Helsinkiin keskustan kaduilla näkyviä kerjäläisiä.

Virkamiehet vierailivat romanialaispäättäjien luona, valtion- ja paikallishallinnon edustajat tulivat tutuiksi. He kävivät pikaisesti vilkaisemassa myös pientä Ocolnan kylää, jossa Romanian romanit elävät surkeissa oloissa.

Toimittaja Elisa Tikkanen ja kuvaaja Aki Blomberg seurasivat mukana. Halusimme selvittää, miten Helsinki puuttuu kerjäläisongelmaan ja millä tavalla tällainen tutustumismatkailu kaupunkilaisia hyödyttää.

Raportti hevosvankkureiden ja avotulikeittiöiden maasta tulee 45 minuuttia -ohjelmassa keskiviikkona. Romania tarvitsee vielä monta uutta Nokian tehdasta, ennen kuin maasta poistuvien jonot lyhenevät. Eivätkä romanit ole etusijalla uusia kännykänkokoajia palkattaessa.

- - -

Australialaisten lampaiden kohtelusta kertonut ruotsalaisdokumenttimme on jälleen jättänyt uusia jälkiä maailmalle. Viikonlopun Hesarin mukaan sikäläisen merinovillan boikotti etenee paitsi Euroopassa, myös Yhdysvalloissa ja Kanadassa.

Miten EU suhtautuu jatkossa australialaiseen merinovillaan? EU:n tekstiilielin Euratex ottaa asian omalle esityslistalleen huhtikuussa tanskalaisten pyynnöstä.

Viime joulukuussa ohjelmassamme näytetystä EU:n teurashevosten kaltoinkohtelusta suuttuneet suomalaiset taas osoittavat mieltään hevostensa kanssa Helsingissä 30. maaliskuuta.

Hyvä, että eläimistä kannetaan huolta. Toisaalta ihmetyttää, kun samalla monet ihmisiin kohdistuneista vääryyksistä kertomamme jutut ovat menneet katsojilta ilmeisesti toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Ei protesteja, vain hiljaisuutta.  

- - -

45 minuuttia -ohjelma näyttää muutaman viikon ajan hieman erilaiselta, kun siirryn ohjelman vastaavan tuottajan tehtävien lisäksi myös juontamaan lähetyksiä.

Juontaja-toimittajamme Ripsa Koskinen-Papunen on satuttanut polvensa laskettelurinteessä. Leikkauksesta toipuminen vaatii muutaman viikon sairausloman.

Pöllölaakson väki toivoo pikaista paranemista - myös tämän blogin välityksellä!

Kemiläispoika Waltteri Seretin voitti keskiviikkona Suuren Journalistipalkinnon Helsingin Kalastajatorpalla.

Seurasin palkintojuhlaa ulkolähetysautosta yhdessä muun televisioinnista vastanneen tiimin kanssa. Waltteri ja Ilta-Sanomien työryhmä oli selvä yleisön suosikki, mikä näkyi palkintoa seuranneesta lehtikirjoittelustakin.

Tapaus Titanicissa on monta opettavaista puolta. Se opettaa ihmisiä seuraamaan mediaa kriittisin ja tarkoin silmin, sillä joskus totuus on vain värjättyä valhetta. Tapaus vahvistaa myös sen, että yksikin ihminen voi vaikuttaa. Täytyy vain tietää mitä tekee. Kun näkee epäkohdan, kannattaa ottaa yhteyttä viestimiin.

Waltteri Seretinin Ilta-Sanomille lähettämä vinkkiposti oli myös sisällöltään erinomainen. Waltteri kertoi asiansa jäsennellysti, ymmärrettävästi ja lyhyesti. Hän helpotti toimittajien työtä kertomalla tarkalleen, missä kohdassa Titanic-elokuvaa huijauskuva oli löydettävissä.

Liian usein hyvät vinkit kariutuvat siihen, että asia esitetään sekavasti. Sähköpostit tai puhelut ovat niin pitkiä, että kukaan ei lue tai kuuntele niitä. Vinkkien antajat esiintyvät nimettöminä ilman yhteystietoja, jolloin toimittajat eivät voi palata asiaan selvittämään tietojen todenperäisyyttä.

Parhaimmillaan tutkiva journalisti osoittaa taskulampulla niitä yhteiskunnan pimeitä nurkkia, jotka vallanpitäjät omaa etuaan varjellakseen haluaisivat pitää salassa. Vinkkien antajat antavat paristoja näihin lamppuihin.

Suurin osa myös 45 minuuttia -ohjelman historian parhaista jutuista on syntynyt yleisön antamista ideoista. Teitä katsojia tarvitaan, ottakaa oppia Waltterista!

Viime viikon 45 minuuttia sai villaneuleiden etsijät kirjoittamaan listauksia eettisistä villoista. Monet käsityöihmiset haluavat nyt välttää mulesing-menetelmällä tuotettujen australialaisten merinovillojen käytön.

Jos on liikehdintää Suomessa, sitä suurempi on melu Australiassa. Länsi-Australian osavaltio on ilmoittanut lopettavansa mulesing-menetelmän omilla tutkimustiloillaan jo huhtikuun alussa, kertoo Melbourne Herald Sun -lehti. 

“Hallituksemme on mentävä Ruotsiin ja vakuutettava Ruotsin hallitus… Ruotsissa eläimille tehdyissä operaatioissa käytetään kivunlievitystä, uskon tämän olevan täälläkin tie eteenpäin”, sanoo Australian villateollisuuden johtokunnan jäsen Wal Merriman Australian yleisradioyhtiö ABC:lle. 

Australian maatalousministeri Tony Burke ei lehtitietojen mukaan ole vielä valmis täyskieltoon.

Koko tapahtumaketjun taustalla on Ruotsin TV4:n tuottama ohjelma, jonka jälkeen maailmalla kuutisenkymmentä vaateketjua on ryhtynyt penäämään eettisen villan perään.

Ruotsalaisen Hennes & Mauritzin lisäksi australialaisvillan kriitikoihin on liittynyt muun muassa amerikkalainen Abercrombie & Fitch -niminen jälleenmyyjä.

Todistamme tapahtumasarjaa, jossa 1930-luvulta peräisin oleva tapa käsitellä tuotantoeläimiä on kohdannut 2000-luvun kuluttajat. 

Suomen Kaupan Liitto ei viime viikolla 45 minuuttia -ohjelmaan antamassaan kannanotossa pitänyt mulesing-menetelmää ongelmallisena.

Muiden maiden kauppiaat näyttävät olevan eri mieltä. Kaupassa asiakas on lopulta aina oikeassa.

Vaatteissa käytettävä merinovilla on mitä miellyttävin materiaali. Merinokuitu on villakuiduista kiharin, lämpimin ja käsiteltävin. Se ei myöskään aiheuta villavaatteille tyypillistä kutinaa.

Millä hinnalla tätä ylellisyyttä saadaan? Ruotsin TV4:n Kalla Fakta -ajankohtaisohjelma synnytti länsinaapurissamme myrskyn esittäessään Australiassa 30-luvulta asti käytettyjä lampaanhoitotapoja.

Mulesing-menetelmässä lampaiden hännän seudulta saksitaan pois iso kaistale ihoa, jotta eläimen takapuoleen ei kasvaisi vaarallisen lihakärpäsen munien kasvualustaksi sopivaa villaa.

Australialaiset ovat perinteisesti sanoneet suojelevansa lampaita. Verinen operaatio ei ole sallittu esimerkiksi Ruotsissa tai Suomessa. Täällä sitä pidetään eläinrääkkäyksenä.

Miksi kaukaisten lammasfarmarien toiminnan pitäisi kiinnostaa täällä Pohjolassa?

Ainakin ruotsalaiset reagoivat asiaan rajusti. Seitsemäntoista Ruotsissa vaatteita myyvää ketjua on viime päivinä ilmoittanut, etteivät ne enää halua olla tekemisissä mulesing-menetelmällä tuotetun australialaisen merinovillan kanssa. Joukossa on muun muassa ympäri maailmaa toimiva Hennes & Mauritz. 

Ruotsin vaatekauppiaat sanoivat Kalla Faktalle, etteivät tällä hetkellä pysty takaamaan sitä, että tuotteiden valmistuksessa ei olisi käytetty mulesing-menetelmää.

Selitys on perin tuttu monilta muiltakin teollisuudenaloilta. Aina kun penätään vastuuta esimerkiksi lapsityövoiman käytössä, yritykset toteavat tuotteiden alkuperän jäljittämisen vaikeaksi.

Nyt Australian villantuottajien johto näkee itsekin tilanteen vakavuuden liiketoiminnan kannalta. Vuodesta 2010 puhutaan Australiassa mulesing-menetelmästä luopumisen takarajana. Korvaavia hyönteisten torjuntamenetelmiä on pidetty työläinä ja kalliina, mutta paine muutokseen on tullut kuluttajilta.

“Meillä on jälleenmyyjien tuki vain siitä syystä, että olemme sitoutuneet lopettamaan mulesing-menetelmän käytön”, sanoo villantuottajien ykkösmies Don Hamblin tekstiilialan verkkojulkaisussa. 

Kiinnostaako merinovillan alkuperä suomalaisia?