Joskus juttumme herättävät keskustelua jo ennen niiden ilmestymistä televisioon. Toimittaja Mari Haaviston valmistelema “Lähihoitajakoulutusta kirpputoritiloissa” -insertti on tällainen aihe.
Jo viikko sitten työministeriön johtoryhmää ja valtion TE-keskuksia varoitettiin tulevasta tv-ohjelmasta. Virkamiehet alkoivat valmistella kirjallista selvitystä aiheesta ministeri Tarja Cronbergiä (vihr) varten.
Mistä oikein on kyse?
“Täällä oli sänky, joka sekin oli valitettavasti rikki. Sit oli ihan tämmösii poikkilakanoita, vaippoja ja tyhjiä lääkepurkkeja. Ne oli oikeastaan ainoat, mitä meillä oli”.
Näin kertoo muutama vuosi sitten työvoimahallinnon rahoittamaan lähihoitajakoulutukseen osallistunut opiskelija. Käytännön harjoittelu jäi minimiin. Koulutusta pyöritti konsulttiyhtiö Arffman Consulting Oy, joka oli voittanut TE-keskuksen järjestämän tarjouskilpailun.
Ammattiliitto Super on jo pitkään ollut tällaisesta koulutuksesta erittäin huolestunut. Yhtiö itse pitää koulutustaan keskimääräistä laadukkaampana. Työministeriön virkamies, työmarkkinaneuvos Tuija Oivo myöntää tilaongelmat, mutta toisaalta puolustaa konsulttikoulutusta. Oivon mukaan huonoa koulutusta tapahtuu välillä yhtä lailla myös oppilaitoksissa.
Hyvää tai huonoa, ainakin työvoimakoulutuksesta on tullut yhä kalliimpaa. Kun vuoden 2003 oppilaspäivähintaa verrataan ensi vuoden budjettiin, nousua on yli 22 prosenttia. Erilaiset konsultit ja kouluttajat osaavat hinnoitella kurssinsa. Kun valtio maksaa, voi tuotoilla vaikka kasvattaa muhkeita sijoitussalkkuja.
Kun työministeriön johto sai tietää valmisteilla olevasta tv-ohjelmasta, virkamiehet ryhtyivät pohtimaan toimenpiteitä. 45 minuuttia -ohjelman saamien tietojen mukaan ministeriössä on viime päivinä pohdittu, pitäisikö sisäistä tarkastusta kohdistaa koulutuksen laadun valvomiseen.
Sitä sopii miettiä.
Täysin samaa mieltä jorin kurssi sanoo kirjoittajan kanssa ja lisäisin vielä että opettaja ajaa auton katolleen on kk saikulla niin sijaista ei hommata! Jaetaan vaan monisteita pöydälle ja sanotaan että saikulla olevan pitäis ite hommata sijainen tilalle. miten semmonen hommaa joka makaa sairaalassa ja aluks kai vielä teholla!!
Suoritan aikuiskoulutuskeskuksessa Turussa vastikään syksyllä alkanutta työvoimapoliittista sähköalan perustutkintoa, joka on kokonaiskestoltaan noin puolitoista vuotta. Koulutus alkoi neljän viikon ns. suppilovaiheella, jonka päätteeksi vajaat neljännes aloittaneista opiskelijoista karsittiin pois. Tässä karsivassa suppilovaiheessa emme saaneet käyttöömme edes esim. oppikirjoja ollenkaan ja varsinaiseen ammattiosaamiseen liittyvä opintomateriaali on laskettavissa jotakuinkin yhden käden sormilla monistesivuja. Tämän kruunasi se, että niin viikko-, kuin päiväohjelmakin oli kulloinkin täysin hämärän peitossa. Aamulla kahdeksalta vain tulimme paikalle ja päivän aikana selvisi, minkä aiheen opetuksesta kulloinkin saimme nauttia. Oppilaitos varasi tällä lukujärjestyspimennolla selvästikin mahdollisuuden hoitaa opetusta maksimoimalla samalla kulloinkin käytettävissä oleva opettajaresurssin käyttöaste. Opetuksen taso sitten vaihtelikin suuresti jo useita kertoja läpikäydystä aihealueesta uuden asian salamannopeaan urakkaetenemiseen. Suppilovaiheen päättyessä tätä kummallisuutta selitettiin tarkoituksella ohjata oppilaita omatoimiseen tiedonhakuun. Varmasti hyvä ja kunnianhimoinen tarkoitusperä, mutta miksi tätä metodia ei kerrottu jo heti opiskelun aluksi? Opiskelijoihin on myös heti alusta alkaen suhtauduttu oppilaitoksen ja opettajien taholta hyvin aliarvioivasti ja kyselty mm. “mitä täällä teette?”. Linja on selvästikin ollut se, että jos olet joutunut tyytymään työvoimapoliittiseen koulutukseen, olet epäonnistunut häviäjä. Kaikkiaankin koko suppilovaihe oli täysin tarkoitukseton ja runsaasti veroeuroja tuhlaava, koska koulutuksesta karsiutujat oli “profiloitavissa” jo heti aluksi 90-prosenttisesti. Karsivaa kun oli kielitaidon ja selvä motivaation puute. Jäljelle jäävä kymmenen prosentin epävarmuus väijyy kuitenkin koulutusta jatkamaan valittujenkin joukossa huonoon opetuksen tasoon ja järjestelyihin kyllästymisen muodossa.
Edellä kerrotun suppilovaiheen jälkeistä koulutusta on käyty vasta muutama päivä, mutta oppilaitoksen ja opettajien linja näyttää pysyvän “ryhdikkäästi” samana eli opetus ei selvästikään ole vähääkään nousemassa aikuiskoulutukselta odotettavalle tasolle. Tällainen kolutussisältö on täysin hyödytöntä veroeurojen tuhlausta, joka ei hyödytä kuin koulutuksen järjestäjän kukkaroa. Onko tosiaankin aivan totta, että työvoimapoliittista kolutuksen laatua ei todellisuudessa valvo mikään taho, vaan tarjouskilpailun voittanut oppilaitos voi sopimuksensa jälkeen toimia parhaaksi (=halvimmaksi) katsomallaan tavalla? Tilanne on yhteiskunnan kannalta todella surkean pöyristyttävä. Sanomattakin on selvää, että en parhaalla tahdollakaan voi suositella työvoimapoliittista koulutusta vakavasti varteenotettavaksi väyläksi kouluttautua todelliseksi osaajaksi uuteen ammattiin!
Olen Johanna Jalosen kanssa juuri samojen kokemusten kanssa. Nyt vuosi sitten johtajan vaihtuessa meno on muuttunut huomattavasti negatiivisempaan suuntaan. Uhkailu ja kiristäminen irtisanomisilla on melkin jokapäiväistä elämää.
Kouluttajilla ei ole ns. ihmisarvoa (ainakaan yleisten työpaikkakäytäntöjen valossa), lisäksi henkisesti lyödään niin alas kuin vain ikinä… sitten haukutaan palautteet jos ei tule kiitettäviä tai hyviä palautteita.
Uusi johtaja korostaa, että heivät kuulu liittoon, ja näin ollen mikään tes ei koske heitä!! Eli suurinpiirtein tee töitä hänen ehdoilla tai lähde kävelemään! Ja kehuskelee, että kuinka paljon tulee uusia cv:tä vuodessa.
Opiskelijoiden kanssa työ on antoisaa, koska se on mieleniintoista aikuisten parissa, ja kouluttajana olen muodollisesti pätevä ja pitkän kouluttaja kokemuksen omaava alallani. Koen itse työni olevan arvokasta yhteiskunnalle. Se on ainoa asia joka auttaa jaksamaan, vaikka sydän itkee.
Minäkin olen joutunut toteamaan että työvoimatoimisto on jäänyt kehityksessä jälkeen tehottomana laitoksena itse aikaanaan laman puristuksessa jäin työttömäksi ja pääti kokeilla työttömyys toimiston palveluja varasin henkilökohtasen ajan sinne.Kun pääsin sisälle omalla vuorollani henkilökotaselle opastajalleni se sano pieni hetki ja otti tulevan puhelun välistä jutteli niitä näitä vartin verran ennen ku lopetti sitte se kysy: Miltä susta tuntuu olla työtön! ei voi olla totta atteli yrittäen rauhotella itteeni No asiat kuitenki eteni jotenki pikkuhiljaa olin astumassa miinaan kun löyty mielenkiintonen koulutus pörssiyhtiö oli valmis kouluttamaan silmälasien linssi hiojaksi no menin paikanpäälle kuuntelemaan koulutuksen antia ja tuntu ihan mielenkiintoselta puolen vuoden koulutus kunnes kysyin mitä tästä maksetaan ni vastaus kuulu ei mitää!mutta voit? saada työpaikan vaikka koulutukseen kuulu noin puolet varastotyötä mun muistaakseeni orjuuttaminen on lopettettu laillakin ajat sitten tarkotan sitä että,ilmoitin työvoimatoimistolle etten hyväksy tämmöistä hyväksikäyttöa niin vastaus kuului:valitettavasti joudumme ottamaan siinä tapauksessa työttömyys korvaukset sinulta pois.Pakko siitä oli itse aktivoitua ja haakee vapaita markkinoita työpaikka ja vain todeta että on likasta työvoimapolitiikkaa kun tämmöselle hyväsikäyttölle annetaan selvästikkin sinaus.
Itse olen ollut reilu pari vuotta työttömänä. Asun pienellä paikkakunnalla maaseudulla ja koulutusta on mielestäni ihan tarpeeksi, merkonomi ja tradenomi, mutta taas pitäis mennä työkkärin kurssille tai monialakoulutukseen, jotta työttömyysluvut kaunistuis ja kun eivät pysty töitä löytämään. Paikkakunnalta muutto kohdallani ehkä ainoa mahdollisuus, mutta ei sekään ole helppoa kun on aviomies, jolla vakipaikka ja yksi alaikäinen lapsi. Etelä-Suomessa työtilanne varmasti parempi, mutta maalla ja vielä köyhässä, kuolevassa kunnassa on todella heikko tilanne vaikka olis minkä alan tohtori tai professori…
Hold your horses! Olen kouluttanut ja saanut hyvää palautetta, ei ole ollut muutenkaan valittamista. Eikö se nyt ole aivan selvää, että yksityisessä yrityksessä on pakko katsoa, onko kouluttajat hyviä vai ei? Ei ole samalla tavalla varaa kuin yhteiskunnalla vaan maksaa heikosta tasosta. Viitaten siis siihen, että jos ei tule hyviä palautteita niin niihin puututaan ja suurin piirtein irtisanotaan. Oppilaitoksissa on paljon helpompi tilanne “hölmöillä”, ei siellä samalla tavalla ole tarkkailun alaisena ja nyt tässä on käynyt niin, että yritys on leimattu nihilistiseksi ja vain omistajien etua ajavaksi. Tunnen muutaman kouluttajan, jotka menee siitä mistä aita on matalin ja se ei ole kyllä kenenkään muun vika kuin heidän itsensä. Huomautuksena myös, että käsittäkseni TE-keskukset ja työkkärit kyllä tsekkaa, minkälaista kouluttajaporukkaa yritykset käyttää – ei sinne epäpätevät pääse. Helppo on haukkua, mikä on minun mielestäni aika valitettavaa, sillä paljon hyvääkin on. Itse on ole lähihoitajakouluttajana ollut koskaan, mutta tiedän myös siitä sen verran, että eihän kaikki opetuksia pidetä näissä “kirpparitiloissa”, vaan oppilaitosten tiloissa ja kyllä sitä työhön tutustumista on runsaasti, en tosiaankaan ymmärtänyt, mitä eilisessä ohjelmassa olevat koulutukseen osallistujat (mukaan tarkoituksella rutisemaan otettuja??) tarkoittivat sillä, että kaikki opiskelijat vain pari tuntia harjoittelivat? KYllä nämä koulutukset menee ylempien tahojen opetussuunnitelmien mukaan ja ei siellä ihan mitä vaan oman tahdon mukaan tehdä.
Osa katsojakommenteista on ohjautunut palautesähköpostimme puolelle, liekö blogi ollut illalla välillä tukossa.
“Palaute:
Lähihoitajien koulutusta käsittelevä juttu oli suorastaan pilkallinen, mutta hyvä paljastaessaan törkyä. Suomessa useat viralliset opinahjot järjestävät päätoimista opiskelua lähihoitajaksi 3 vuotta.Vaatimukset näyttötutkintoineen ja harjoitteluineen on vaativaa, suorastaan rankkaa työtä ja moni jatkaa vielä eteenpäinkin.
Tehkää juttu vaikka Kuopion Ammatti Instituutista, hyvä esimerkki kunnon koulutuksesta.
Tuntuu suorastaan, että koulutettujen ammattilaisten työtä, arvostusta voi ja saa parjata moisella humpuukilla. Huonolla koulutuksella.
Kun TE – keskusten, päivärahojen turvin valmistutaan muutamassa kk:ssa lähihoitajaksi. Toiset opiskelevat samaan ammattiin 3 vuotta. Syövät lähinnä tonnikalaa opintotuen varassa eläen ja tekevät 5 x 5- 7 vkoa. harjottelujaksoja. Eli ilmaista työtä yhteiskunnalle. Tällöin jokainen jakso arvostellaan useiden henkilöiden toimesta ja näytöin. Puhumattakaan kirjallisista töistä. Koultuksessa katetroidaan, otetaan Ekg:ä, laitetaan nenämahaletkua, otetaan verikokeita ja monenmoista jippoa ja seurantaa… Opiskellaan kuntoutusta, sosiaalipuolata jne…
Näillä höpö-koulutuksilla hyysäämme työelämään liian kirjavaa väkeä ilman pääsykokeita, joita suuret oppilaitokset lähihoitjaksi pyrkiville tekee yhä. Lisäksi mahdollistamme sellaisen aineksen ajautumisen alalle joita työ ei oikeasti kiinosta, motivoi. Varma ja helppo koultus mahdollistaa vain nopean tien työhön, sitten maineesta varsinaiset AMMATTILAISET kärsivät. Kurssi ei ole pätevöittävä koulutus.
Edesvastuuseen TE keskus, työvoimaviranomaiset sekä opetusministeriö jos nämä eivät valvo ketkä pääsevät pilaamaan laadun ja arvostuksen. Konsultti kouluttajat, firmat. Käyttävät etuisuuksia väärin. Hämäriä kolutuksia on muuten aika paljon eikä niitä kukaan tutki. TE ja työkkärit pullollaan. Tilastot siisteiksi…..
Terveisin:
Katsoja joka ei saanut tekstiä blogiin jostain syystä…”
Olen ollut työvoimakoulutuksessa, ja kyllä sen koulutuksen anti oli surkea. Koulutuksen aikana tehtiin ryhmätöitä jostain yhdentekevästä aiheesta, suurin homma tuntui olevan se että päivä saadaan jollain keinolla kulumaan. Pääasiahan näissä “koulutuksissa” tuntuu olevankin se, että ne konsulttiyritykset saavat hyvät rahat. Olen sivusta seurannut yhden kouluttajan elämää, ja täytyy sanoa, että ikinä “oikeasta työstä” ei tuollaisia palkkoja saisi, ja se palkka näyttää vain jatkuvan ja jatkuvan. Nimittäin on niin, että kerran kun on niille hommille päässyt, niin jatkot ovat melkein automaattiset, ja kaikki tämä verovaroin! Onhan sekin jonkinlaista tulonsiirtoa…
Olen juuri Arffmannin lähihoitaja koulutuksesta valmistunut.
Edellä joku on epäillyt, että on kuvattu vaan niitä “karmaisevimpia” asioita, mutta valitettavasti näytetty pätkä oli ihan arkipäivää myös meidän “luokassamme”. Itse luokan sijainti oli meillä hyvä, mutta siihen se hyvyys sitten jäikin. Samanlaisten johtoviritelemien ja kasojen keskellä opiskelimme mekin.
Opettajat olivat aivan ala-arvoisia suurimmaksi osaksi. Täytyyhän se aikuisten ihmisten päivä lehtiä leikellessä ja kivoja ryhmätöitä tehdessä oikein mukavasti! Tai sitten vastaavasti saimme hurjan laajoja kirjallisia tehtäviä ilman kunnollista opetusta ja arviointi kriteerit olivat todella kovat. Vain harvat pärjäsivät.
Opetusmateriaalia ei todellakaan ollut. Tai olihan meillä se sänky=) Ettei vaan ollut sama sänky mikä meilläkin kun jossain vaiheessa se vietiin meiltä pois.
Valitimme itse Arffmanille useaan otteeseen opettajista, valitimme työkkäriim, TE-keskukseen ja vaikka minne ja joka paikassa nousi seinä vastaan. Saimme kuulla vaan kuinka haastava ja vaikea ryhmä me olemme. Meitä oli kuulemma mahdoton opettaa ja kaikki syy oli vain ja ainoastaan meissä. Saimme kuulla uhkailuja kuinka vain muutamat meistä tulisivat valmistumaan. Loppujen lopuksi valmistuimme kaikki ja ainakin näyttöjen suhteen hyvin arvosanoin. Näyttöjen arvioinnithan arffman ostaa ulkopuolisilta oppilaitoksilta joten ainakin se paperi on luotettava, kaikki muu arffmannin toimesta allekirjoitettu voi olla sitten ihan mitä tahansa….
Televisiossa esitetty juttu työvoimapoliittisesta koulutuksesta on varsin tuttua monellekin työttömälle. Kurssien taso on kirjavaa ja kun aina raha ratkaisee, on kurssin järjestäjä se joka tuottaa sen halvimmalla, laadusta viis. Aina ei ole niinkään, että puitteet olisi surkeat. Minun viimeisimmällä kurssilla puitteet oli varsin hyvin kunnossa eli kaikkea oli ja ne jopa toimi…opettajat vain puuttuivat. Eräskin kaksi päivää kului niin, että täysin tuntematon mies käveli luokan eteen, mumisi jotain, iski pöytään nipun monisteita ja lähti. Yksi luokasta juoksi perään ja kävi kysymässä, että mitäs nyt? Ohje kuului: Lukekaa papereista ja etsikää tietokoneelta, sieltä ne selviää. Toinen taas laahusti luokan eteen ja tokaisi tylysti: “Kai sitä voi tälläkin lailla päivänsä kuluttaa kun ei satu olemaan parempaakaan tekemistä”. Nuo kaksi kuvausta tulivat kursseilla varsin tutuiksi. Opettajat tulivat jos viitsivät ja usein eivät edes vaivautuneet. Opi siinä sitten jotain. Oliko siis ihme, ettei usein edes oppilaat vaivautuneet paikalle koska ei opettajakaan niin tehnyt. Loppuun asti kaikkien nimi kyllä listoilla pysyi sillä ilmeisemmin maksu kurssin järjestämisestä on sen mukainen montako oppilasta on kurssin loppuessa (totuus: 11kpl, listoilla 21kpl).
Olisikohan jo aika jolloin joku taho kiinnostuisi kurssien laadusta ja siitä mitä siellä touhutaan…josko mitään?
Pari oikaisua nimimerkille huolissaan ja muillekin.
Työvoimapoliittisena koulutuksena järjestettävään lähihoitajakoulutukseen on samat pääsykokeet/soveltuvuustestit kuin alan oppilaitoksissakin, turha mussuttaa että niihin pääsee kuka vaan ja työkkäri pakottaa tms. Hakijoita kyllä riittää, omaan koulutukseeni haki yli sata ihmistä, 15 valittiin.
Syrjäytymisuhanalainen henkilö voi olla esimerkiksi yksinhuoltaja, jolla ei ole ammatillista koulutusta ja on työttömänä, kuulostaako jotenkin epänormaalilta tms ei-soveltuvalta hoitoalalle? Tai perheellinen kouluttamaton ihminen, joka tekee pätkätöitä. Ottakaa selvää ensin, mitä syrjäytymisuhanalainen tarkoittaa, ennen kuin kauhistelette.
Itse olen jo toisessa työvoimapoliittisessa koulutuksessa. Molemmissa taso on ollut aivan loistava! Meillä on tiedollinen taso pätevien kouluttajien ansiosta niin hyvä, että tiedetään enemmän kuin tarvitsisikaan. Tilat ei ole hirvittävän hienoja, mutta toimivia, ja ihan riittävästi ollaan saatu opetella hoitotoimia.
VOI VOI HELLANLETTAT ja KAUHIAA. Toi juttu oli sensaatiohakuinen!!
Kyllä niitä epäonnistujia on runsaammin taatustu lähes alaikäisiä kouluttavissa “kunnon” laitoksissa kun KAKSI VUOTTA ,siis todellakin VUOTTA,ei siis kuukautta, ilman lomia kestävässä Arffmanin lähihoitaja koulutuksessa.
Mistään ei pääse valmistumaan ilman näyttöä.Ottakaa nyt edes selvää mistä puhutte. “TOIMITTAJA”,sait siis julkisuutta,onneksi olkoon, onko nyt hyvä olla kun vaikeutit opiskelijoiden työssäoppimis paikkojen saantia ja leimasit epäpäteviksi jo valmistuneet lähihoitajat?
Blogin pitäjälle: Aiotko ottaa yhteyttä viranomaisiin ja poliittisiin päättäjiin, koska palaute kursseista on niin karmeaa. Osa tietysti voi olla yliampuvaa, mutta pääosa varmaan ihan totuudenmukaista.
Johannes,
kiitos kysymästä. Lähihoitajaraportin näki puoli miljoonaa ihmistä televisiosta ja iso joukko netti-tv:stä. Työministeriön ja TE-keskusten väki kyllä lukee tätä blogin kommenttiketjua.
Työvoimapoliittisen lähihoitajakoulutuksen kesto on 80 opintoviikkoa, noin 2 vuotta. Koulupäiviä tulee yhteensä 430, työpaikkaharjoittelua on 160 päivää. Harjoittelut tapahtuvat ensin päivähoidossa, sitten hoitolaitoksissa, vaikkapa terveyskeskuksen vuodeosastolla. Sitten opiskellaan kuntoutumista (kehitysvammahuolto tai päihdehuolto vaikkapa) ja viimeisenä osiona on sitten se syventävä, oma erikoistumisala – vanhustyö, sairaanhoito ja huolenpito jne.
Ennen jokaista työpaikkaharjoittelua täytyy olla tentit ja suoritteet hyväksytty. Eli teoria opeteltu. Sitten harjoitellaan käytännössä ja annetaan näyttö siitä, mitä käytännössä on opittu, miten teoria on osattu soveltaa käytäntöön. Työelämässä opettavat ja ohjaavat ne työpaikan hoitajat. Joku heistä voi olla ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa myös näinä epäpätevinä teoriaohjaajina. Ihme kun kelpaavat siellä työharjoittelussa ohjaamaan.
Itse työskentelen sairaalassa hoitajana, minua on ammattikorkeakoulussa opettanut erikoissairaanhoitaja (esim. leikkaussalin hoitaja) ja ollut kelvollinen – kun koulu ei ollut työvoimapoliittista. Ammattikorkeakouluissakin joskus loppuu tilat oppilaitoksissa. Tiloja on vuokrattu pankkien yläkerrasta, vanhoista puutaloista, joissa on hometta ja muista epämääräisen näköisistä toimipaikoista. Moni kakku päältä kaunis. Opetusta ei kuitenkaan haittaa toimitilat. Samat opettajat voivat siellä joko pedagogisella pätevyydellä tai ilman opettaa laumaa tylsistyneitä isänmaantoivoja (oppivelvollisuus suoritettu, asenne evvk) tai vanhempaa väkeä, joka ei ole halunnut jäädä kortistoon, vaan saa-tettuaan lapsensa hyvään hoitopaikkaan aloittaneet omat opintonsa. Meitä on joka junaan.
Hienoissa laboraatioluokissa harjoiteltiin, 36 oppilasta odotti vuoroaan saada kastaa vauvanukke vannaan. Kivaa, jippii. Itse olin jo ihan oikeita lapsia vannaillut. Ei paljon innostanut jäykkää muovinukkea vatkata vedessä. Tv-”dokumentissa” näytettiin kuinka mamut pesivät muovista potilasta. Kaikki kunnia vieraalla kielellä opiskeleville ammattioppilaitoksen opiskelijoille. Mutta eipä unohdeta niitä työvoimapoliittisia lähihoitajaopiskelijoita, jotka lopettivat sijaisuutensa tekemisen vanhainhoitolaitoksessa, tarhassa, kehitysvammalaitoksessa, kotipalvelussa tai päihdehuollossa (jossa olivat perushoitoa ”harjoitelleet” käytännössä, ihmisillä) ja hakeutuivat koulutukseen saadakseen muodollisen pätevyyden jotta voivat hakea vakipaikkaa.
Nämä monien joukosta valitut elävää ihmistä oikeasti pesseet, pukeneet ja avustaneet jättivät ansion ja pienemmällä korvauksella saivat mahdollisuuden opiskella ihan perustutkinnon. Ja lähtevät opiskelemaan ammatin, hienoa! Sitten tulee pikku toimittajatyttö joka omaa egoaan pönkittääkseen tekee sensaatiohakuisen dokumentin taidokkaalla leikkauksella. Toivon, että hän joskus kokee, mitä on saada hyvää ja inhimillistä hoitoa hoitolaitoksessa, jossa lähihoitaja on harjoitellut käytännön taitojaan. Voi tyttö pieni, on sulla vielä elämää kokematta.
Ja lukekaa hyvät ihmiset huolella nämä viisaat kommentit täällä blogilla. Jos tarkkaan katsotte, huomaatte, että ne, joilla on kurjia kokemuksia, eivät osaa edes yhdyssanoja kirjoittaa yhteen. Kuvaisiko tämä sitä tasoa, jonka suomalla viisaudella he arvioivat koulutusta? Konstruktiivisen oppi-miskäsityksen mukaan oppija itse on tietonsa rakentaja. Ei kannettu vesi kaivossa pysy! Hyvät blogikollegani, kuulen suorastaan sen kaiun, joka kaivoistanne kumisee. Usein vilkaisu peiliin auttaa hahmottamaan maailmankuvaa oikeisiin suhteisiin.
Kiitos kaikki perus-, lähi- ja sairaanhoitajakollegani – olitte sitten mistä tahansa valmistuneet. On onni saada tehdä työtä vierellänne ja ohjata uusia, tulevia työtovereita siirtäen hiljaista tietoa seuraavalle hoitajasukupolvelle. Tervetuloa työvoimapoliittiset opiskelijat edelleenkin ohjattavakseni ja yhdessä oppimaan, opiskelemaan tällä elämänmittaisella koulutiellä!
Labor improbus omnia vincit
Niin, voi ne virkamiehet lukeakkin blogia. Voihan sen työajan käyttää niinkin.
Mitäänhän he eivät tee, odottavat vain että pöly laskeutuu jotta homma voi jatkua entisellään ja consultit vedättää lisää yhteiskunnan verorahoja.
Osa Arffmanin kouluttajista on kyllä todella upeita. Vetävät hankalissakin olosuhteissa upeita koulutuksia.
No minä en sitten varmaan ole tarpeeksi “syrjäytynyt” kun olen kahden alle kouluikäisen lapsen työtön, “ammatiton” äiti. Vajaan vuoden yritin hankkia työkokemusta lähihoitajan työstä koska työkkärin täti sanoi että sillä on merkitystä haettaessa työvoimakoulutukseen, toki nautin työstä ja sain itselleni varmuuden että hoitoala on se missä haluan tulevaisuudessa olla. Pyysin perustelut siitä miksi minua ei valittu ja kas kummaa! Koska minulla on pienet lapset (tukiverkostomme on vahva ja kerroin sen myös haastattelussa) ja mies on 3vuorotyössä niin en ollut sovelias lähihoitajakouluun, vaikka juuri näiden asioiden takia halusin oman paikkakuntani työvoimakoulutukseen! Kaiken huippu oli se kun sanottiin ettei minulla ole ns. kiire kouluttautua ja että jos haetaan OIKEAAN lähihoitajakouluun niin silloin valitaan parhaat päältä. Enkä tarkoita sitä että olisin parempi kuin valitut ihmiset mutta minkä takia työkkärikin antaa väärän kuvan siitä, minkälaiset ihmiset ovat etusijalla valinnoissa. Jos olisin tiennyt miten koulutukseen pääsee olisin ollut vajaan vuoden kotona syleksimässä kattoon enkä olisi edes yrittänyt hankkia työkokemusta. Tämä on pieni paikkakunta enkä todellakaan ole ainoa joka näitä valintoja ja valintakriteereitä ihmettelee. Korostan edelleen sitä ettei asiat ole välttämättä joka paikkakunnalla samalla tavalla mutta näin meillä.
Toimin kouluttajana (en lähihoitajakouluttajana) eräässä akk:ssa työvoimapoliittisen koulutuksen parissa. Mielenkiinnolla olen lukenut näitä kommentteja täällä, ja ymmärrän hyvin eri osapuolten huolen ja kiukun, toisaalta taas eräiden tyytyväisyyden ko. koulutuksiin.
Haluaisinkin nyt painottaa sitä, että työvoimapoliittisen koulutuksen kentällä on monia erilaisia ja eritasoisia järjestäjiä. Jos yksi kouluttajataho ei kaikilta osin täytä edellytettyjä vaatimuksia, se ei tarkoita suinkaan sitä, että kaikki työvoimapoliittista järjestävät tahot näin tekisivät. Siksipä olisikin mukava tämän jutun vastapainoksi nähdä dokumentti hyvin onnistuneesta ja järjestetystä työvoimapoliittisesta koulutuksesta.
Itse toimin monialakoulutuksen parissa, joka saattaa olla outo termi ja tuntematon koulutusmuoto monille. Näissä koulutuksissa työllistymisprosentti on 90-100% ja tyytyväisyys koulutukseen huippuluokkaa. Eli älkää mollatko kaikkea työvoimapoliittista koulutusta, niitä hyviäkin koulutuksia on joukossa.
Itseäni hieman harmittavat nämä tv:ssä esitetyt dokumentit, koska tiedän että tämänkaltainen julkisuus aina haittaa omaa työntekoa, näiden jälkeen kun aina saa vakuutella omaa vilpittömyyttään eri tahoille. Toisaalta toki ymmärrän opiskelijoiden pettymyksen koulutuksen laatuun, mutta älkää tehkö työvoimapoliittisesta koulutuksesta kirosanaa kuitenkaan.
Kiitos “Kouluttaja Itse” todella valaisevasta ja asiallisesta kirjoituksesta!
Samaa mieltä. Olen ollut kolme kertaa Arffmanin atk-yhdistettynä ohjaavaan koulutukseen, ja aina on ollut huippu kouluttajat. Ja vaikeasti työllistyvistä ryhmistä työllistynyt 6-8 henklöä. Niistä on jäänyt aina hyvä mieli, vaikka ohjaavaan lähdetään monesti epäröiden. Kouluttaja todella paneutuu myös työpaikkojen löytymiseen, ja työssä harjoittelupaikkoihin, sekä jatkotyöllistymisiin.
Vastaavasti AKK:een en olekaan niin tyytyväinen. Siellä on meinaan hieman sellainen maku, että voidaan levätä laakereilla vanhaan malliin, ei ole oikein tietoa missä tällä hetkellä mennään. Siellä kuvitellaan että se vanha koulurakennus tuo puitteet joiden suojissa saa köllötellä vapaasti. Etäpäiviä on usein, sellaisia, joissa vain kouluttaja käväisee toisesta luokasta välillä, mutta nehän lasketaankin varmaan lähiopetuspäiviksi kun ollaan tultu koululle. Siellä on helppo välillä säästää open palkoissa, kun yksi valvoo jopa viikon useampaa ryhmää. Kaverini on käynyt kolme kertaa jonkin kokin tutkinnon tai osan monien vuosien aikana, ja joka kerta samat monisteet ja sama ope. Mutta vain pakolla, karennsin uhalla lähtenyt sinne.
Joo kyllä olet oikeassa. Aikuisopistoihin yhdistetyt kurssikeskukset ovat jääneet ajasta. Siellä puitteisiin satsataan, kun valtion rahoilla ostetaan kaikki hienoudet, mutta kun olisi niille sitten käyttöäkin. Opettajat ovat enimmäkseen niitä entivanhasen koulutuksen saaneita teknikkoja tai merkonomeja. Tämä ohjelma antoi tilaisuuden hyökätä yksityisiä yhtiöitä mollaamaan, mutta ei ainakaan minun lähialueella voi valtion koulutuksilla kehuskella.
Kokemustakin löytyy…. olin hiljattain Arffmanin järjestämässä koulutuksessa, opettaja´oli tosi innostunut työssään, aina paikalla, kunnioitti oppilaitaan, mitä ei todellakaan joka koulutuksessa ole. Järjestelyt välillä tökkii kun tavarat ja asiat hoidetaan Suomen toiselta laidalta, mutta kaikki se kouluttaja selvitteli kunnialla. Työn arvosta tässä on kyse, eli millaista laatua opiskelijat kokevat saavansa koulutuksesta. Ei mielestäni voi ollenkan jaotella yksityisiin huonoihin tai valtion hyviin !!
Totta sekin on, että osa työttömistä on niin katkeroituneita, oppimisvaikeuksisia ja niin moniongelmaisia, että vaikka ruusuja tuotaisi ja kahvit tarjottaisi joka aamu, ei asennetta saa muuttumaan ; ( . Mutta työkkäri antaa ryhmiin tulomahdollisuuden ja yrittämisen tilaisuuden myös heille. Mikä on ihan oikien, kiitos työvoimahallinnolle.
En ole sairaan- tai terveydenhuollon alalla, mutta tiedän tasan tarkkaan millaista koulutusta tällä hetkellä kyseisessä oppilaitoksessa olevat opiskelijat saavat. Olen syvästi ja murheellisesti pettynyt tähän ns. “journalistiikkaan” ja niihin toimittajiin, jotka eivät ole viitsineet miettiä mitä “kohujutullaan” aiheuttavat TÄLLÄ hetkellä oppilaitoksessa opiskeleville ja työtätekeville ihmisille. Se, että menette ja julistatte, että edelliset opettajat ovat olleet epäpäteviä, antaa selvän leiman niille ohjaajille, jotka tällä hetkellä suorittavat työnsä erinomaisesti. Häpeän suorastaan MTV3:n puolesta, sillä tällainen huuhaa-journalistiikka tuskin on myönteistä tai kannattavaa 45minuutin tapaiselle ohjelmalle, jonka tietääkseni pitäisi kertoa jokseenkin “tosia” asioita. Kyseinen ohjelma tällä kertaa petti odotukseni täysin.
Ohjelmassa esiintyvien vanhojen opiskelijoiden lähestymistapa tähän asiaan oli mielestäni myös täysin väärä. Tietääkseni tällaisella hyökkäyksellä ei saa muuta kuin pahaa aikaan. Eikös olisi viisaampaa keskustella asioista henkilökohtaisesti ja osoittaa vihansa niitä kohtaan, joiden takia se viha oli syntynytkin? Se, että yleistetään KAIKKI tällainen koulutus pahaksi, ja että “osa” ohjaajista on epäpäteviä (olipa epämääräinen kommetti teiltä), ja että näytetään jotain pahvilaatikkoa todisteena siitä, että koulutus on surkeeta, niin haloo… Tarvitseeko kovin älykästä ihmistä tajuamaan, että tässä haetaan selkeästi eräänlaista “voi kamalaa, onpa kaikki huonoa” -reaktiota? Pahoittelen suuresti, ja olen erittäin murheellinen teidän kahden opiskelijan puolesta, jos koitte koulutuksenne niin surkeeksi, mutta olen vielä murheellisempi sen takia, että tästä jutusta piti leipoa sensaatiokakku. Olette aiheuttaneet turhaa harmia niille, joille ei olisi harmia pitänyt aiheutua alunperinkään.
Olen pahoillani tällä hetkellä oppilaitoksessa opiskelevien puolesta. Olen pahoillani myös niiden ohjaajien puolesta, jotka tekevät päivittäin ylitunteja vain saadakseen oppilailleen parasta mahdollista koulutusta… ja he eivät edes välitä niistä pahvilaatikoista tai huonoista tiloista, sillä eiväthän ne hyvää opetusta estä.
MTV3:lle ehdotan, että seuraavan kerran, kun julkaisette vastaavanlaisia “dokumentteja”, ottakaa KAIKKI osapuolet huomioon. Olette mielestäni anteeksipyynnön velkaa nykyisille opiskelijoille ja opettajille.
Ohjelmamme arvostelijoille toteaisin, että jutun asiatiedot pitävät paikkansa.
Sain äskettäin viestin Suomen Mielenterveyshoitoalan liitosta. He ovat iloisia siitä, että 45 minuuttia nosti kissan pöydälle.
Mielenterveyshoitoalan liiton mielestä koulutusasian vaikutukset ovat laajat.
“Kiitokset tärkeää aihetta käsitelleestä jutustanne.
Suomen Mielenterveyshoitoalan liitto on ottanut kantaa jo keväällä ja alkusyksystä lähihoitajakoulutusten (toisen asteen tutkinto) tilanteeseen (oppilaitosten valvonta, opiskelijavalinnat, tutkinto-opetuksen laatu) sekä potilasturvallisuuteen ja puoskarivalvonnan tarpeeseen 18.8., 6.6. ja 12.5.07.
Ks. jäljempänä.
Kannanotossa hoitotyön opetuksesta 18.8.07 on huomioitu myös opetusjärjestelmän markkinoitumisen ja pseudoammatillistumisen kysymykset sekä erityishuollon ja oikeuspsykiatrisen hoitotyön opetuksen tarpeet.
———————————————————–
SMTHL 18.8.07: HOITOTYÖN OPETUS KAIPAA MUUTOKSIA
Järkyttävä tapahtumasarja Pirkanmaalla oli ainutkertainen ja poikkeuksellinen tragedia, mikä myös velvoittaa kansalaisia, vammaisjärjestöjä, ammattiyhteisöjä ja päättäjiä pohtimaan, mitä on tarpeen tehdä haavoittuvassa asemassa olevien kansalaisten suojelemiseksi ja henkilöstön työkyvyn takaamiseksi.
SMTHL kantaa tässä yhteydessä huolta myös hoitotyön ammattiopetuksesta.
Valitettavasti opiskelijavalinnat eivät aina ole vastanneet kehitysvammatyön ja psykiatrisen hoidon potilasryhmien tarpeita ja tahdonvastaisen ja oikeuspsykiatrisen hoidon vaatimuksia.
Lähihoitajakoulutuksia on joskus käytetty lyhytjänteisinä työvoimapoliittisina ratkaisuina, kirjavin tuloksin.
Oppisopimuskoulutusten tuottama ammattipätevyys on vaihtelevaa.
Kontaktiopetuksen, jonka tulisi rakentaa perusta kliinisten hoitotaitojen, kuten lääkehoidon, oppimiselle, eettiselle päätöksenteolle ja ammattilaisena kasvulle, määrä on liian vähäinen.
Oppilaitokset ovat joissain tapauksissa saattaneet ohittaa työyhteisöjen mielipiteen osaamisen näytön arvioinneissa.
Muutamien oppilaitosten kohdalla on viitteitä yhteyksistä ns.
uskomuspohjaisiin näennäishoitoihin. Liiketalouden mallit eivät aina sovellu terveydenhuollon opetusjärjestelmiin.
SMTHL:n hallituksen mielestä oppilaitosten – ja koko opetusjärjestelmän – eettinen vastuu potilasturvallisuudesta ja ammattipätevyydestä ei saa syrjäytyä tulostavoitteiden tai harkitsemattomien työvoimapoliittisten tilapäisratkaisuiden tieltä.
Hoitotyön opetuksen ja tutkintojärjestelmän tulee myös osoittaa vastuunsa työvoimapulan uhkaaman sosiaali- ja terveysalan vetovoimaisuudesta.
SMTHL toivoo lainsäätäjien, ministeriöiden ja Opetushallituksen pikaisesti säätävän määräykset hoitotyön opiskelijavalinnoista ja soveltuvuusarvioinneista, tehostavan oppilaitosten ohjausta ja lisäävän kontaktiopetuksen määriä.
Vajaavaltaisten kanssa työskentelemään hakeutuvien taustan selvittämistä vakavien ja uusimisalttiiden väkivalta-, seksuaali- ja huumerikosten osalta tulisi harkita tarkkaan. Myös ns. toisen asteen tutkintojen muutostarpeet tulisi selvittää, erityisesti mielenterveys- ja päihdehoidon osalta.
Kokkola 18.8.2007, Suomen Mielenterveyshoitoalan Liiton hallitus”
Otit Taavi3 esiin tuon työttömien asenteen. En lähde sitä asiaa sen enempää tässä pohtimaan, mutta on ihan totta niinkuin sanoit, että vaikka mitä tekisit, niin toisten työnhakijoiden asenteessa on paljonkin parantamisen varaa. Mutta itse olen kyllä ilokseni huomannut, että suurin osa niistä (99%), joita itse koulutan, lähtee mukaan koulutukseen oikealla asenteella, mielessään uuden oppiminen ja sitä kautta työpaikan saanti.
Tuosta “luokkaopetuksesta” en osaa paljoakaan kommentoida, oma työni kun tapahtuu pääosin tuolla “kentällä” eli siis suoraan yrityksissä. Mutta ne muutamat päivät vuodessa joina opetan pyrin hoitamaan resurssien puitteissa niin hyvin kuin mahdollista; valmistellen opetuksen etukäteen, ottaen huomioon opiskelijat ja heidän taustansa sekä myöskin kysellen opiskelijoiden omia tavoitteita koulutuksen suhteen. Ryhmäopetuksessa pitää kuitenkin aina muistaa se, että opiskelijat ovat erilaisia lähtötasoltaan ja haluavat erilaisia asioita, joten kaikkia ei voi koskaan miellyttää.
Iloista syksyn jatkoa kaikille opiskelun ja työnteon merkeissä!
Oli mielenkiintoista luettavaa kaikki yllämainittu; systeemihän ei pyörisi, jos siitä ei monet eri tahot=yritykset ja henkilöt saisi hyötyä.
Ja se näkyy kommenteissa, totta kai osaa kirjoittajista närkästyttää kun totuus paljastuu likaisten rahojen haalimisesta. Pitäis saada esittää pikkuporvaria rauhassa ja polleena, mutta paidassa oleva tahra tuotiinkin kaiken kansan ihmeteltäväksi.
Itse suoritin ulkomaankaupan erikoisammattitutkinnon näyttökokeessa “koulutuksen”loppuvaiheessa erinomaisin arvosanoin, koska minulla oli vahva ammatillinen työkokemus takana, täysin riippumatta “kouluttajien” vouhkaamisesta. “Kouluttajat” ja näyttökoe siis kaksi täysin toisistaan erillään olevaa asiaa sekä firmaa. Kytköksistä en tosin tiedä sen enempää…
Minusta on päivänselvää, että yhteisiä verorahojamme väärinkäytetään holtittomasti ja suoranaisiin laittomuuksiin syyllistytään tämän tästä.
Valvonta ja viranomaisten vastuu puuttuu täysin; jokaisella hyötyjällä on oma lehmä ojassa ja likaiset jauhot pussissa, hyvä veli ojentaa kätensä hädän hetkellä ja p-a pyyhitään maton alle tämän tästä.
Jos maamme olisi todellinen oikeusvaltio, niin toimittaisiin toisin. Nämä asiat ovat ollet julkisuudessa jo vuosikaupalla (esim.MOT)ja hyvä että nytkin tämä paikallinen meininki nostettiin esiin.
Tietoa vääryyksistä ei puutu, mutta oikean suuntaista toimintaa siitäkin edestä.
Nimenomaan konsulttifirmoilta verorahat pois ja kansalaisten hyväksi terveesti ja avoimesti; oppisopimuskoulutus on hyvä terve esimerkki, jossa turvataan asianosaisten lailliset oikeudet. Ja opettajien tulee järjestäytyä ja puolustaa oikeuksiaan, sekä tuoda väärinkäytökset julki, niin kuin nyt ilokseni tapahtuukin tämän blogin puitteissa.
Blogin pitäjille ja toki muillekin: Ymmärrän toki huolen tästä asiasta, mutta miksi annatta asiasta näin yksipuolisen kuvan? Minusta on törkeää mustamaalata firma täysin, sillä se tekee myös loistavaa koulutusta. Lähihoitajakoulutuksistakin palaute on kerrassaan hyvää. Kuvaamanne on todellakin vain osatotuus, jonka perusteella aiheutetaan myös turhaa harmia. Annoitte ohjelmassa sellaisen kuvan, että parin kuukauden koulutus huonoissa tiloissa – kuinkahan paljon tosiasiassa otittekaan selville?
Sari,
juttumme on kyllä ihan totta.
Jutussa todettiin Loimaan lähihoitajakoulutuksen kestäneen kaksi vuotta.
Hyvässä journalismissa kuullaan kaikkia osapuolia, niin tehtiin nytkin. Esimerkiksi Arffman Consulting Oy:n edustaja totesi jutussa sanatarkasti näin.
“Hyvänen aika, Arffman Consulting oy tekee parempaa työtä siellä koulutuksessa kuin oppilaitokset keskimäärin.”
Jutussamme todettiin, että palautteen mukaan “kaksi kolmasosaa opiskelijoista piti laitteita ja välineitä vähintään hyvinä”.
Välineitä tv-katsojat pääsivätkin sitten arvioimaan ihan omin silmin. Super ja entiset opiskelijat esittivät niihin perusteltua kritiikkiä.
Tämä blogikeskustelu todistaa, että aiheen valinta oli mitä osuvin. Kiitos keskustelijoille jo tässä vaiheessa.
Saa jatkaa!
Johanna Jaloselle
Kirjoitit, että konsulttifirmoissa kouluttajat tekevät jatkuvasti 35-40 tunnin työviikkoja eikä heillä ole aikaa tuntien valmistamiseen.
Olen töissä Aikuiskoulutuskeskusessa ja meilläkin kouluttajat kouluttavat saman verran tunteja. Tunnit valmistellaan “omalla ajalla”. Onko se oikein vai ei – se on sitten toinen kysymys.
Kyllä mielestäni tällainen keskustelu on tarpeen. Kokonaisuudesta paistaa usein totuus. Nytkin mielipiteitä on monelta kanalta, joka on hyvä. Esille nousee koko ajan myös uusia epäkohtia, joita ei ohjelmassa mainittu.
Jotain mätää on silloin yrityksessä, jos tällaisia juttuja nousee esille. Syy voi olla välillinen, eli johtuu alunperin jostain muusta. Tämä on se kanava, jota käyttäen saadaan pahaolo purettua.
Yritin painottaa nyt kuitenkin sitä, että vaikka dokumentissa olisi ollut kuinka oikeaa tietoa koulutuksen tasosta MENNEESSÄ, niin NYKYISIÄ kouluttajia ei tarvitse viedä lokaan mukanaan. Näin tässä on kuitenkin käynyt. Nyt kaikki olettavat että jokaikinen oppilaitoksessa oleva kouluttaja on ollut, ja on edelleen, surkea.
En välittänyt kommentoida välineistöä tai muutakaan, sillä tietääkseni luokkahuoneissa vain tällä hetkellä istutaan ja kuunnellaan TEORIAA. Kun opiskelijat sitten vihdoin ja viimein lähtevät KÄYTÄNTÖÄ harjoittelemaan, he muuttavat tiloista pois ja menevät oikeisiin sairaaloihin, jne. Mitä virkaa siis tuhlata hirveitä resursseja ja ostaa tekonukkeja ja hienoja tietokoneita, koska opiskelijat kuitenkin siirtyvät KENTÄLLE harjoittelemaan, oikeilla ihmisillä ja oikeilla laitteilla.
Mitä virkaa siis hyvistä tiloista olisi muutenkaan, jos niissä ei tarvitse muuta kuin istua ja kuunnella ohjausta?
Mutta siis… edelleen painottaisin sitä asiaa, että nykyisessä kouluttajassa ei ole mitään vikaa, ja häpeän niiden ihmisten puolesta jotka näin olettavat.
Ja kyllä, kouluttajat käyttävät omaa aikaansa tuntien valmisteluun. Toiset tekevät sitä hikihatussa yötäpäivää. Harmittaa suuresti, että tällainen dokumentti likaa heidän maineensa.
On hienoa, että koulutuksen tasoa tutkitaan, mutta katsokaa vähän ketä tutkitte ja mistä syistä. Kohdistakaa siis tutkimuksenne siihen johtoportaaseen, joka tekee niitä laitehankintoja ja jotka vuokraavat oppilaitosten tilat. Älkääkä liatko hyvien ihmisten maineita. Kiitos.
Jussi hyvä!
Asiat eivät ole todellakaan aina sitä miltä te saatte ne näyttämään!
Älä siis aliarvioi katsojia ja blogin lukijoita inttämällä että totta joka sana, kaikkihan tietää ettei tarkoitus ollutkaan tehdä tasapuolista ohjelmaa ja jos olisi, niin missä haastattelut hyvillä papereilla valmistuneista ko. koulutuksen tyytyväisistä opiskelijoista, sillä heitäkin on?
Ainoat laitteet mitä nähtiin oli tietokoneet Kouvolassa, siis katsojat eivät nähneet Arffmanin laitteita vaan tietokoneita, ja niitä olikin monta.
Joka opetusjaksolla ei todellakaan tarvita niitä EKG laitteita, otitteko edes selvää millä jaksolla kyseisen toimitilan opiskelijat opiskelevat, jos otitte niin mikä jakso on kyseessä?
Miksi toimittaja puhui kyseisen tilan opiskelijoiden lähettämästä kuvauskiellosta, eikö heillä ole oikeutta yksityisyyteen? Jos ei niin miksi ei?
Kuvauskiellosta huolimatta toimittaja änki luokkahuoneeseen tonkimaan, kertoi että “pääsi” sinne mutta miten jos siellä ei oltu paikalla?
Kuinka moni antaisi kuvata itseään jos tietää, että jutusta halutaan tehdä tämän sävyinen?Eikö siis ole ymmärrettävää ettei kuvauskieltoa herunut, kuka VIISAS antaisi moiseen luvan???
Miten Loimaan epäonnistujat liittyivät Kouvolan opiskelijoihin paitsi että koulutuksen järjestäjä on Arffman??
Hoitaja ja siitä ylpeä kirjoittaa täyttä asiaa, eli sen totuuden jota te sanotte ohjelman arvosteluksi, nämä faktat voi sentään jokainen vapaasti tarkastaa, mistä 45-minuutin esittämät tiedot voi tarkastaa?
Kaikki työvoimapoliittinen koulutus ei ole huonoa (vaikka Arffmankin sen tuottaisi)kuten ei kaikki oppilaitoksissa annettava koulutus ole automaattisesti hyvää.
Mistä opinahjosta olikaa peräisin “insuliini murhaaja”ja olisiko tilanne vältetty pesettämällä hänellä muovinukkeja lisää hienoissa tiloissa vaikkapa kuukausi putkeen?
Yhtyy suuresti pettyneen sanoihin
“On hienoa, että koulutuksen tasoa tutkitaan, mutta katsokaa vähän ketä tutkitte ja mistä syistä. Kohdistakaa siis tutkimuksenne siihen johtoportaaseen, joka tekee niitä laitehankintoja ja jotka vuokraavat oppilaitosten tilat.”
Dokumentin yrityksestä on kyllä ollut suomi24.fi:n keskutelyryhmissä samantapaista informaatiota kuin täällä blogissa…
111. TORSTAINA 21. LOKAKUUTA 2004 kello 16.30 (16.37)
N:o 183) Te-keskusten koulutuksen valvonta
Timo Soini /ps: Arvoisa herra puhemies! Viime maanantaina MOT-ohjelmassa esitettiin aika raflaavia ja järkyttäviäkin tietoja te-keskusten haamukoulutuksesta.
Ovatko tällaiset ongelmat yleisiä vai koskevatko ne vain tätä Uudenmaan te-keskusta, ja miten valvonta tällaisissa asioissa toimii?
KK 794/2004 vp – Anne Holmlund /kok ym.
KIRJALLINEN KYSYMYS 794/2004 vp
Työministeriön toiminta työvoimakoulutuksen väärinkäytöstapauksessa
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raija Vahasalon /KOK näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 74/2006 vp:
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä selkiyttääkseen työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen opiskelijoiden oikeusturvaa erityisesti valitusoikeuden ja korvausvelvollisuuden osalta?
Lukekaa Eduskunnan sivuilta ja hämmästykää miten demarivetoinen työministeriö on suhtautunut työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen oppilaisiin. Tulevaisuus näyttää muuttuko suhtautuminen vai jatkuuko holtiton rahanjako konsulteille edelleen.
>>Huh,huh missä mennään?????? Onko todellakin pakko tunkee luokkaan jonne ei ollut lupa mennä? Entä jos siellä olis ollutkin kyseiset oppilaat ja opettaja paikalla? Kun kerran kyseiset oppilaat eivät halunneet antaa haastattelua, niin uteliaisuusko iski emännille jotka sinne menivät?? Ja mitä tulee heidän opiskeluunsa ottiko kukaan selville kuinka kauan opetusta on kestänyt ja mikä teorian aihe on meneillään??? EI!!!!! Jospa seuraavan kerran kun aiotte mustaks maalata jonkun niin ottakaa asioista ensin selvää…. Tästä jutusta kärsii sekä opettaja ja oppilaat.. Ja uskaltaako tulevaisuudessa kukaan enään lähteä kouluttautumaan kun toimittajat yms… ovat oven pielessä roikkumassa et jotain “KIVAA” saatais taasen telkkariin, kun uusintojakaan ei aina kiinnosta katella…Mutta tsemppiä minun puolesta niin opettajille kuin oppilaille.JATKAKAA OPINTOJANNE VAIK MITÄ TULIS VASTAAN. Lähihoitajan työ on todella arvokasta.
Olin järkyttynyt katsoessani ohjelmaa. Itse opiskelen tällä hetkellä lähihoitajaksi oppisopimuksella. Kyllä meilläkin on joitain puutteita koulutuksessa, mutta silti juttuun verrattuna me opiskelemme paratiisissa.
Eniten häiritsi konsultti firman miehen yli mielinen asenne ja rehvastelu. Kannattaisi katsoa kerran jos toisenkin peiliin.
Hoito luokka ja tunnit ovat ihan ehdottomia koulutuksessa, muuten ei voi oppia kaikkea mitä hoitajan pitää osata esim. katetrointi yms.
Juttu osui vähän pahaan aikaan, koska juuri neuvotellaan hoitajien palkoista, mitkä ovat työn kuvaan nähden alhaiset. Koulutksen taso eroista voi nyt nousta neuvotteluissa keskustelua ja sitä myöden palkkojen nousu jäädä jäihin.
Toivoisin silti, että lähettäisitte ohjelman uusintana, koska meillä nousi koulussa siitä kova keskustelu ja opettaja haluaisi sen jopa nauhoittaa.
Ylpeä tuleva hoitaja.
Itse olen valmistunut lähihoitajaksi työvoimapoliittisesta koulutuksesta ja olen pääosin tyytyväinen kouluttajaan. Suuntaavien opintojen koulutusosiossa tuli kyllä paljon kyseenalaistamista.
Yleensähän koulutus ostetaan edullisimmalta palveluntarjoajalta. Tämä tarkoittaa useimmiten myös sitä, että opetustuntien määrä on kutistettu minimiin. Lähihoitajan ammattitaitovaatimukset ovat kuitenkin valtakunnallisesti määriteltyjä mutta työvoimapoliittisessa koulutuksessa perusopintojen oppituntimäärä vaihtelee runsaasti paikkakunnittain. Silti pitäisi saada se sama ammattitaito kaikille…
Tutkintovaatimuksissa lukee, että lähihoitajan on hallittava esimerkiksi injektion anto ihon alle ja lihakseen. Joissakin kouluissa tätä harjoitellaan yksi päivä harjoitusmateriaalina appelsiini, ja toisissa taas jopa viisi päivää harjoitellen oikeisiin ihmisiin. Toiset saavat näin paremmat valmiudet oikeisiin tilanteisiin kuin toiset. Joissakin kouluissa lähiopetustuntien vähyyttä puolustellaan pitkillä työssäoppimisjaksoilla joissa olisi tarkoitus oppia esimerkiksi näitä ammattiin liittyviä ns. kädentaitoja. Totuus on kuitenkin se, että harvassa työpaikassa tehdään kaikkia lähihoitajan tutkintovaatimuksiin liittyviä tehtäviä ja voi esimerkiksi olla, että opiskelija ei pääse pistämään injektioita koko opiskelunsa aikana.
Oman ammattitaitoni on luonut työelämä, ei koulu. Parempia valmiuksia olisin silti toivonut, olisi tuo alku ollut hieman helpompaa. Nyt on onneksi kaikki hyvin.
Mielestäni olisi aivan paikallaan, että kansa äänestäisi jaloillaan, eli ettei enää suostuisi moisiin “koulutuksiin”. Kehotankin jokaista tarkistamaan “kouluttajien” taustat ja muut selvitykset, mitä kaikkea kuonaa kunkin konsulttifirman salkkuun on kertynyt ja tekemään omalta osaltaan kaiken voitavansa, että tällä julkealle tuhlaukselle laitetaan piste lopullisesti.
Työvoimatoimistot, ministeriöt ja TE-keskukset velvoitettava tarkistamaan tavaran laatu ennen kuin koulutussopimuksia solmitaan. Tälläisesta “koulutuksesta” luovuttava kokonaan ja kertaheitolla. Kohta eläkkeellemenoikäiset ohjattava eläkeputkeen, eikä diplomi-insinööristä pukata väkisin lähihoitajaa, tai mitään muutakaan, vaan kunniallisesti eläkkeelle ja kiitos pitkästä työstä maamme hyväksi, eikä niin kuin nyt tapahtuu: pakotetaan osallistumaan ala-arvoisiin projekteihin nylkyhylkiöiden konsultoitavana lypsylehmänä. Tavallinen eläke tulee meille kaikille veronmaksajille paljon halvemmaksi, kuin konsulltien palkkiot heidän välikäsinä heiluessaan +-o-tuotoksistaan.
Muutenkaan ei pidä kouluttaa koulutuksen vuoksi, vaan niihin on satsattava, jotka itse haluavat kouluttautua; sairaat sairaseläkkeelle, yli 20 vuotta työtä tehneet työeläkkeelle ja kokeneemmat, mutta jo työhön väsyneet 50+ lepoon eläkkeelle ja aivan ilman mitään konsulltielättejä nykyisten lakien ja asetusten puitteissa. Näin säästetään ne miljoonat jotka juuri nyt ja tällä hetkellä uppoavat konsulttifirmojen pohjattomiin syövereihin. Näillä säästyneillä rahoilla kunnat ja läänit voivat perustaa vaikkapa hoitopaikkoja vanhuksille ja muille niitä tarvitseville ja mm. lähihoitajat työllistyä, ja päästä ansaitsemaan heille täysin laillisesti kuuluvaa palkkaa. Palkkoja voidaan myös nostaa, sen sijaan että nyt nämä samat miljoonat häviävät kankkulaan kaivoon tai vaikkapa Nizzaan, ja täällä ihmiset elävät kädestä suuhun.
Ja sitten: konsulttifirmojen omistajat ja muut väärinperustein hyötyjät: TUOTANTOON ja minimipalkalla. Myös tähän astiset väärinkäytöset täytyy tutkia laillista tietä ja vahingonkorvausvelvollisuus kaikesta kivusta ja särystä konsulttifirmojen omistajien maksettavaksi. Näillä kaikilla toimenpiteillä on sitä paitsi kiire, ennen kuin rosvot livistävät muille maille vierahille.
Tietääköhän “Suuresti pettynyt” -nimimerkki, kuinka paljon hänen ympärillään on pettyneitä, masentuneita ja voimattomia ihmisiä? Kun on tullut tehtyä vääriä valintoja joskus.
Itse opiskelen työvoimapoliittisella koulutuksella lähihoitajaksi ja olen erittäin tyytyväinen koulutukseen. Lukutahti on kova mutta pätevien opettajien johdolla homma hoituu.Erittäin karmaisevaa katseltavaa kun juuri itse on saanut hoidon opetusta ja verenpaineen mittausta kunnon välineillä, hyviin sairaalasänkyihin tutustuen.Eipä se meitä eroittele, missä olet koulusi käynyt. Työ opettaa.
Olen suorittanut A-ajokortin kyseisen Arffman Consulting Oy:n järjestämänä. Se meinasi mennä ihan p:lleen, kun pääkouluttaja jäi kesälomilleen ja saatiin sijainen. Itse otin yhteyttä paikkakunnan työvoimatoimistoon ja kyseiseen firmaan.
Kummassakin paikassa suhtauduttiin asiaan todella hyvin ja saimme takaisin kouluttajan joka aloitti kurssin. Sijaiskouluttaja taisi saada lopputilin ja ihan syystä!
A-ajokortin sai lopulta kaikki ne joilla oli siihen edellytys ja ihan oikein Tieken ohjeita noudattaen.
Sen jälkeen olin yhdessä työvoimapoliittisessa koulutuksessa joka oli Process valmennus Oy.n järjestämä Urasuunnitelmat uusiksi ja siitä jäi muistoksi “horoskooppikirja”, eli ihan rahastusta koko valmennus! Ettäs kehtaavat järjestää edes tuollais koulutuksia.
Opiskelen lähihoitajaksi työvoimapolittisessa koulutuksessa jonka järjestää arffman. Mistään ei ole ollut puutetta tähän asti paitsi opiskelu rauhasta, joku vasta valmistunut toimittaja on päättänyt sabotoida koko koulutuksen.
Itselläni on pitkä työhistoria hoitoalalta, lähihoitajan sijaisuuksia on tullut tehtyä eikä kukaan ole ollut työhöni tyytymätön.
Työelämässä olen nähnyt lähietäisyydeltä näitä oppisopimus koulutuksessa olevia ja kyseenalaistan täysin heidän saamansa yksipuolisen opetuksen, heilläkin pitäisi olla pakollisena työssäoppimisjaksot erilaisissa laitoksissa kuten työvoimapolittisessa koulutuksessa olevilla on.
Injektion antoa on kyllä harjoiteltu niin paljon kuin hipiä sietää, yhtään appelssiinia ei tosin ole käytetty, vaan omaan ja kaverin sekä opettajan kroppaan on suolaliuokset päätyneet. Kysynkin nyt että MIKÄ APPELSSIINI ja MIKSI,siinähän sitä pistettävää pintaa on kädenulottuvilla alkaen pistäjästä itsestään.
En koe myöskään tarpeelliseksi hassata rahaa ja aikaa “nukkeleikkeihin” tässä iässä. On tullut pestyä, puunattua ja puettua niin vauvoja kuin vaareja ihan senverran että osaan homman vaikka pimeässä ja silmät kiinni. Jätetään siis nuket niille peruskoulusta just ja just valmistuneille teineille.
Ja sille joka haluaa nähdä uusinnan tästä törkeän huonosta asiattomasta ohjelmasta, niin selaile toki sivustoa tarkemmin, täällä se on nähtävissä niin että kato ihan ittekses jos siitä jotain kiksejä saat, minä ainakaan en halua yhtään uusintaa enempää, eihän maikkari muuta enää esitäkkään, tv-lupa maksunkin pitäisi kelvata tällä “palvelulla” uusintana edellisestä .
Sitäpaitsi jas koulutuksessanne on ollut puutteita tai niitä on tällähetkellä niin luuletteko että tämä on oikea valitustie?Täältäkö löytyy apu asiaan?
Ja blogin pitäjälle kysymys: Sensuroitko blogiin saapuvia viestejä? Oletteko ainoa taho joka saa arvostella ja mustamaalata muita?
Tässä yksi tarina. Iso ammattiopisto valitsi opiskelijoita oppilaikseen. Ensin karsittiin haastatteluin opiskelijoita. Lopulta kaikki merkonomit otettiin mukaan. Sitten taas karsittiin. Eräs opiskelija näytti tylsältä, hän oli kyseenalainen jatkamaan pitkään talossa olleen koulutuspäällikön mielestä. Sitten alkoi koulutus. Piirtoheitin sammui vähän väliä. Ilma luokkahuoneessa oli huono. Tietokoneita ei ollut käytössä vaikka piti harjoitella tietokoneella. Mitää valmista materiaalia ei ollut. Koulutussuunnitelma oli keskeneräinen. Opiskelijoista piti tulla terveysalan ammattilaisia…
Kirjoitin erään kurssin tapahtumista jo tämän blogin alussa mutta haluan vielä lisätä pari asiaa.
TIETENKÄÄN kaikki työvoimapoliittiset koulutukset eivät ole huonoja. TIETENKÄÄN kaikki niiden kouluttajat eivät ole huonoja. Useat ovat.
Opiskelijalta (=entinen työtön työnhakija) vaatii aina enemmän voimia, jaksamista ja älyä opiskella työvoimapoliittisen koulutuksen puolella. Ja usein (ei aina!!) sellaisen ihmisen johdolla joka joko ei ole tietojensa tasalla tai joka ei ole siinä kunnossa, että hänen pitäisi/hän saisi ylipäätänsä opettaa. JOKAINEN joka suorittaa ammattitutkinnon joutuu tekemään näyttökokeen/kokeita joissa ULKOPUOLINEN TAHO varmistaa ihmisen ammattitaidon/valmiudet. Tämä myös siksi, että opettajilla on oppilaisiinsa nähden selvä etujen ristiriita, suuntaan sekä toiseen. Ei ole
reilua mollata koulutukseen osallistuneita ja siinä ammattikoulutuksensa suorittaneita. Heillä on pakko olla jonkunasteinen ammattitaito saadakseen näytöt läpi. Itse olen opiskellut kaksi täyttä, pitkään kestänyttä ammattitutkintoa sellaisen opettajan “opetuksessa” joka on alkoholisti. Tästä asiasta oli kerrottu toistamiseen sekä hänen pomolleen, että työvoimatoimistolle yms yms. Hän toimii kyseisen ammattitutkintoon tähtäävän koulutuksen vastuukouluttajana vielä tänäkin päivänä.
Viitaten vielä Arffmanin itsensä järjestämään koulutukseen, josta kerroin blogin alussa. Viimeisenä kurssipäivänä (1.11.2007) meille opiskelijoille kerrottiin, että kyseinen opettaja (kurssin vastuuopettaja) on nyt Arffmanilta irtisanottu. Tätä tietoa meiltä kuitenkin pimitettiin siis kirjaimellisesti viimeiseen asti, ja asiasta meille kertoi vaikean näköisenä sijainen joka ei itse edes ole Arffmanin palkkalistoilla. Kukaan Arffmanin varsinaisesta henkilökunnasta ei pitänyt tarpeellisena ilmoittaa opiskelijoille, että näin on käynyt.
En malttanut olla vielä kerran kommentoimatta tätä juttua. Asia alkaa minusta olla aika surkuhupaisa, kun ihan uutisiin asti laitettiin ja yrityksen maintetta pilattiin lisää. Kävinpä ihan mielenkiinnosta katsomassa, millaisia palautteita firma on koulutuksistaan saanut – no keskimääräistä parempia ovat työministeriön tilastojen mukaan. Kun katsoo erityisesti kohtaa asianmukaiset tilat ja laitteet, on taso ihan samaa valtakunnallisesti, joskin kyseissä firmalla erinomaisia vastuksia on jopa enemmän kuin keskimäärin. Opetuksen asiantuntevuus on myös parempaa kuin keskimäärin. Nyt on lyöty kyllä lokaan firma, joka näyttää tekevän hyvää työtä – ja miksi? Vain siksi, että teoriaopetuksessa käytetty tila on vanha liiketila eikä siellä ole jotain nukkeja ja muita laitteita? No miten niitä siellä nyt tarvitaan, kun harjoittelut tehdään muualla?? Toimittajien sopisi nyt hieman katsoa peiliin, onko asenne ihan kohdallaan, objektiivinen se ei ainakaan ole…aika lailla törkeää laittaa pari vanhaa opiskelijaa naureskelemaan ja mollaamaan uutisiin asti. Harmittaa.
Sarille
” Kävinpä ihan mielenkiinnosta katsomassa, millaisia palautteita firma on koulutuksistaan saanut – no keskimääräistä parempia ovat työministeriön tilastojen mukaan.”
Pistäppäs linkki mistä tuollaiset tilastot sitten löytyy.
Nyt olisi Vihreillä ja heidän työministerillään tuhannen taalan paikka: rohjetkaa puhkaista mätäpaise, siirtäkää varat oikeisiin asioihin ja tehkää oikeutta tähän asti oikeutta vaille jääneille. Samoin laittakaa TE-keskukset kuriin, mustaa on valkoisella erilaisten valitusten ja kanteluiden johdosta jo vaikka kuinka; eikun vaan paperien kimppuun ensin ja sitten kentälle, olisi suuren puhdistuksen paikka.
Allekirjoittanut toivottaa onnea vaikeassa työssänne ja muistuttaa lupauksestanne, että työttömien kyykytyksestä samoin kuin pätkätöistä on tehtävä loppu.
Milloin saamme vastineenne MTV-3:n ohjelmasta?
Julkaistu: 11:14 Helsingin Sanomat
“Rovaniemellä voi pian opiskella tontuksi. Lapin ammattiopisto aloittaa huhtikuussa vuoden kestävän tonttukoulutuksen”
Entäs tämä sitten??? Onko eettistä kouluttautua tontuksi?
Minusta ei… jos aikoo olla tonttu, sen tarvitsee olla sisäsyntystä.
Olen valmistunut lähihoitajaksi Arffmanin koulutuksesta ja näytöt on arvioinut arvostettu oppilaitos. Samaisessa oppilaitoksessa kävimme myös useita kertoja harjoittelemassa (ns. laboraatiopäiviä) oppilaitoksen nukeilla ja vehkeillä, eikä nekään mitään uusimpia kyllä olleet. Teoriajaksot tentteineen olivat vaativia eivätkä mitään läpihuuto-juttuja. Opetuksen taso on täysin kiinni opettajan omasta motivaatiosta opettaa. Ja kieltämättä meitä on moneksi. Meidän ryhmä ei ollut opettajillekaan helppo, koska olimme niin tiedonhaluisia, innokkaita oppimaan, kyseenalaistavia, pohdiskelevia jne. jne.
Viimeiseen, suuntaavaan osioon saimme pääopettajaksi vaativan ja perusteellisen opettajan jonka määrätietoisessa opetuksessa pänttäsimme mieliimme tuiki tarpeellisen teoriatiedon unohtamatta käytännön harjoittelua (Kiitos Mirja!). Meillä oli käytössä TARPEELLINEN välineistö, millä opetella! Työssäoppimisjaksoilla oli aina jokin kirjallinen tehtävä, joka syvensi jo opittua asiaa. Näillä jaksoilla koimme myös olevamme työntekijäpuolen erityis tarkkailussa verrattuna oppilaitoksista tuleviin opiskelijoihin. Meidän osaamisemme kyseenalaistettiin ja meiltä vaadittiin täydellistä osaamista. Muistakaa hyvät ihmiset, että työssäoppimisjaksojen ja näyttöjen arvioinnit tekevät työelämässä jo kauan olleet alan ammattilaiset, heiltä saatu palaute (=palaute meidän OSAAMISESTA) on ollut opiskelijasta riippuen joko hyvää tai kiitettävää. Moniko oppilaitoksissa opiskeleva yltää samaan? Meitä opiskelijoitakin kun on monenlaisia.
Kaikenkaikkiaan olen ollut tyytyväinen ja kiitollinen siitä mahdollisuudesta, että olen saanut opiskella tämänmuotoiseessa koulutuksessa ammattiin jota arvostan ja josta pidän. Perheellisenä ja asuntovelallisena itselläni ei olisi ollut mahdollista lähteä opintolainalla opiskelemaan. Joten ei anneta tämän sensaatiohakuisen ohjelman pilata hyvää asiaa!!
Arfmann Consultingin omilla kotisivuilla on linkki, jossa on tilastoja. Ja toimittajille: hävetkää! Ottakaa selvää asioista ennenkuin puhutte…