45 minuuttia -ohjelma kertoi viime viikolla Oulun pelastushelikopteri Sepen varainkäytöstä.
Kopterille julkisia varoja kanavoiva Raha-automaattiyhdistys oli huolissaan Sepen rahankäytöstä. RAY piti kuluja kauttaaltaan ylimitoitettuina. Myös Sepen pelastustyössä olevat rivityöntekijät olivat huolissaan tuhlauksesta.
Sepe-kopterin vuosikulut olivat vertailussa puolisen miljoonaa euroa suuremmat kuin Pohjanmaan Pete-kopterin. RAY:n mukaan Pete-kopteri toimii kustannustehokkaasti. Tehtäviä koptereilla oli suunnilleen yhtä paljon.
Sepen varainkäytön esimerkkeinä ohjelmassa mainittiin muun muassa uusi helikopteritukikohta, jonka suunnitteluun oli käytetty lähes 100000 euroa. RAY:n mukaan suunnittelu ei lähtenyt käytännön tarpeista vaan oli ylimitoitettu verrattuna muiden pelastuskoptereiden vastaaviin tukikohtiin.
RAY ja työntekijät olivat kiinnittäneet huomiota myös kosteisiin illanviettoihin, hienoista toimistotiloihin ja toiminnanjohtajan Land Rover -työsuhdeautosta.
Todettakoon vielä, että 45 minuuttia -ohjelmassa ei ole ollut yhtään asiavirhettä.
Sepen tuki ry toimitti tänään MTV3:n uutistoimitukseen tiedotteen, jossa yhdistys halusi antaa tarkempia tietoja illanvietoista, toimistotiloista ja toiminnanjohtajan autoedusta.
Seuraavassa ote toiminnanjohtaja Jari Pääkön ja hallituksen puheenjohtaja Markku Kosken tiedotteesta:
“…Sepen tuki ry toimii työnantajana, jonka palveluksessa on toiminnanjohtaja, kaksi toimistotyöntekijää sekä neljä lentoavustajaa ja neljä lentoavustajan tuuraajaa.
Sepen tukiyhdistys kustantaa helikopterihallin käyttökustannukset sekä toimiston vuokran. Rotuaarilla sijaitseva toimisto on pinta-alaltaan 10 neliötä suurempi kuin aikaisempi ja sen vuokra (2 426,50 euroa) on noin 300 euroa kuukaudessa enemmän kuin aikaisemman toimiston vuokra (2 098,00 euroa) OYS:n ”takapihalla”.
Iso-Syötteellä sijaitseva maja on vuokrattu henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Majaa voivat käyttää Sepen oma henkilöstö, lääkärit. lentäjät ja vapaaehtoistoimijat. Majan vuosivuokra on 7 000 euroa (käyttäjinä noin 50 henkilöä á 20-50 euroa omavastuu/vrk). Omavastuuosuus tai edelleen vuokraus mahdollistaa jopa sen, että majasta voidaan saada tukiyhdistykselle tuottoa. Todettakoon tässä yhteydessä, että Sepen tuki ry ei ole järjestänyt ”kosteita illanviettoja”, vaan harjoittanut normaalia suhde- ja PR-toimintaa yhteistyökumppaneiden suuntaan.
Toiminnanjohtaja Jari Pääkön leasingauton vapaan käyttöedun verotusarvo on 1 280 e/kk, josta Jari Pääkkö maksaa henkilökohtaisesti ansiotuloveron. Sepen tuki ry:n kustannukset toiminnanjohtajan autosta: leasingmaksut 11 000 euroa vuodessa, käyttö- ja ylläpitokustannukset, joihin sisältyvät polttoaine- ja huoltokulut, 12 000 euroa eli yhteensä 23 000 euroa vuodessa. Kun toiminnanjohtaja ajaa noin 55 000 kilometriä työajoja vuodessa, oman auton käytöstä koituisi tukiyhdistykselle kilometrikorvauksina sama kustannus.
Toiminnanjohtaja Pääkkö hoitaa myös Ilmarin toiminnanjohtajan tehtäviä ja ajaa viikoittain 750 kilometriä välillä Oulu-Varkaus-Oulu. Sepen tuki ry laskuttaa Ilmarin toiminnanjohtajan tehtävien hoidosta 36 600 euroa vuodessa.
Edellä olevat tiedot perustuvat Sepen tuki ry:n vuoden 2006 tilinpäätökseen, joka käsitellään ja vahvistetaan Sepen tuki ry:n sääntömääräisessä vuosikokouksessa 19.3. 2006…”
Mitä Vaasan kopterin kustannustehokkuuteen tulee niin tiedätkö mistä se johtuu? Se johtuu siitä, että palolaitos pyörittää sitä hommaa osin oman budjettinsa kautta ja yhdistystä käytetään kulissina koska palolaitos ei voi saada lain mukaan RAY:ltä rahaa. Selvittäisit tämän miljoonaluokan puhalluksen sen sijaan, että takerrut olemattomiin pennosiin.
Hyvähän se on että osataan selitellä menoeriä mutta kun noin hyvin tukiyhdistyksellä menee niin mihin se sitä julkista rahoitusta tarvitaan?En ikinä ole uskonut näiden tukiyhdistysten pyytettömyyteen vaan kyllä ne on niitä samoja porukoita kuten nämä muutkin tukiyhdistykset.
Valistunut:
Takavuosina saimme tilinpäätöstiedot avustusanumukseen liittyen. Varsinaiseen toimintaan jäi niin vähän, ettemme tukeneet turhaa toimintaa.
Vaapulle. RAY:n avustukset kaikille tukiyhdistyksille ovat ne raha jolla toimintaa voidaan pitää yllä. Yhdistysten itsensä keräämät varat ovat vain pieni osa RAY:n avustuksista eikä pelkästään niiden varassa voisi toimia yksikään pelastushelikopteri Suomessa. Yhdistysten keräämät varat menevät mm. lentoavustajien palkkoihin ja tukikohtien kustannuksiin.
Suomessa tarvitaan tällaista toimintaa mutta järkevin vaihtoehto toiminnalle olisi, että se olisi valtion hoitamaa. Koko organisaatio jonkin ministeriön alaisuuteen ja kustannukset maksettaisiin eri ministeriöiden momenteilta hälytysmäärien mukaan. Sairaanhoitopiirit voisivat edelleenkin vastata lääkinnällisistä kuluista kuten nykyäänkin. Tukiyhdistyksiä ei enää silloin tarvittaisi ja toiminnalle voitaisiin kehittää toimiva ja kevyt hallinto. Nykyään joka yhdistyksellä on oma toiminnanjohtaja ja muuta pakollista väkeä, jota ilman toiminta ei yksinkertaisesti pyöri. Suomen pelastushelikopteritoiminta on vielä kuitenkin niin tuore ettei se ole muotoutunut vielä lopulliseen malliinsa. Uskon lähes lopullisen mallin muotoutuvan aivan lähivuosina ja silloin ei tällaisia epäilyjä väärinkäytöksistä pääse tulemaan.
Tämän hetkinen tilannehan on hieman kummallinen kun pelastushelikopteritoiminta katsotaan osaksi yhteiskunnan järjestämää ensihoitojärjestelmää mutta toimintaa hoitamassa pitää olla yhdistyksiä. Eihän yhdenkään sairaalan tai vakituisen palolaitoksen toiminnasta vastaa tukiyhdistys.
SEPEn hallituksessa näkyy FORUM 24 -ehden jutun mukaan istuvan mm. oululainen teollisuusneuvos Jorma Terentjeff. Samainen Neuvos oli MOT -ohjelman mukaan toiminut mielenkiintoisesti Syötteen tunturialueen matkailujutuissa.
Miksi savua nousee ja käry haisee kaikkialta missä teollisuusneuvos on ollut mukana ?