Kuukausittainen arkisto:tammikuu 2007

Kuntapäättäjät ja hoitajapalkat

Mikä olisi mielestänne sopiva peruskuukausipalkka sairaanhoitajalle? Kysyimme tätä kahdenkymmenen kunnan valtuustojen puheenjohtajilta. Kuusitoista vastasi. Heidän mielipiteidensä keskiarvon mukaan sopiva palkka olisi 2267 euroa. Tämä on nelisensataa euroa nykyistä 1865 euron palkkatasoa korkeammalla. “On häpeä, että Prisman kassalla tai linja-auton kuljettajana — mitenkään näitä töitä väheksymättä — on vastavalmistuneita sairaanhoitajia. Niistä tienaa sairaanhoitoa paremmin”, sanoi Porin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sampsa Kataja (kok.) kyselyssämme. Kuntatyönantaja edustaa kuntia palkkaneuvotteluissa. Sairaanhoitopiireissä valtaa käyttävät kunnat. Jos kunnanvaltuustojen puheenjohtajilla on halua nostaa palkkoja, heillä on myös tavallista kansalaista suuremmat mahdollisuudet vaikuttaa asiaan. Päättäjien korotushalu näyttää olevan kyselyssä suuri. Halun aitoutta sopii tosin epäillä. Jos katsotaan taaksepäin, hoitajapalkkojen … Lue loppuun

Tallennettu kategorioihin Todellisuutta Suomessa | 112 kommenttia

Nimi pahensi miehen

Ei nimi miestä pahenna. Vuokra-asunnon haussa nimellä tuntuu kuitenkin olevan merkitystä. 45 minuuttia teki ihmiskokeen kolmella vapaaehtoisella. Suomalainen Petteri, venäläinen Bair ja somalialainen Mohamed soittivat suuret vuokra-asunnonvälittäjät läpi. Mohamed oli tyytyväinen omiin kyselypuheluihinsa, kunnes kuuli millä tavalla Petterille puhuttiin. Nimi taisi sittenkin pahentaa miehen.

Tallennettu kategorioihin Todellisuutta Suomessa | 15 kommenttia

Heikot kiinalaissignaalit

Perlos aikoo tyhjentää tehtaansa Pohjois-Karjalassa. Kiina-ilmiö vie tuotannon Suomesta Aasiaan. Tätä on toisteltu viime päivät. Tulevaisuudentutkija Elina Hiltusella oli eilisessä lähetyksessämme mielenkiintoinen vastakommentti. “Me ollaan aina ajateltu, että Kiina-ilmiö on sitä, että tuotanto Kiinaan ja näin, mutta esimerkiksi tää Kouvola-tapaus, jossa kiinalaiset muuttikin Kouvolaan ja perusti sinne tämmösen oman pienen yhteiskuntansa ja liiketoimintaa, niin se on taas sitä vastatrendiä ja toisaalta heikkoa signaalia. Voisko tää olla jossain vaiheessa niin, että yhtäkkiä Suomeen tuliskin jossain vaiheessa tosi paljon kiinalaisia työskentelemään ja tää kääntyiskin ihan toisin kokonaan tää ilmiö? Näitä tulevaisuudentutkijan täytyy aina miettiä näitä hassuja, mielettömältä tuntuvia vaihtoehtoja, että mitä voi … Lue loppuun

Tallennettu kategorioihin Rahasta ja vallasta | 6 kommenttia

Lihasmassaa nettihormoneilla

Anaboliset steroidit saa kotiovelleen helpommin kuin ennen. Nettikauppiailla on jopa toimitustakuu, joka turhauttaa viranomaisia. Jos lasti jää tulliin, myyjät lupaavat lähettää tavaran uudelleen. Postia pommitetaan niin kauan, että aineet tulevat perille. Kehonrakennuksen maailmassa doping kelpaa jopa 16-vuotiaille. Näin kertoo Marko Savolainen, joka tahtoo ohjelmassamme varoittaa nuorempiaan aineiden vaaroista. Entinen kehonrakennuksen huippunimi on nyt Oulun yliopistollisen sairaalan munuaispotilas. Savolainen odottaa uutta munuaista. Moni hakee lihasmassaa keinoilla, joita ulkopuolisen on mahdotonta ymmärtää. Omaan kehoon survotaan ainetta kyriilisin kirjaimin varustetuista lasipullosta, joita koristavat kellastuneet esitetekstit. Tai hormoneja “Made in Iran” -otsikolla. Niissä pulloissa voi olla mitä tahansa.

Tallennettu kategorioihin Urheilukentiltä | 20 kommenttia

Kiitosta liikuntarajoitteisilta

Katsoja kiittää esteettömyydestä kertoneesta reportaasista. Tällaiset kiitokset lämmittävät ohjelmantekijöiden mieltä. “Olette puuttuneet ohjelmassanne viime aikoina kiitettävästi vammaisten liikumisongelmiin julkisissa tiloissa ja vanhusten yksinäisyyteen ym. mutta yksi suuri yhteiskunnan epäkohta ei ole saanut missään julkisuutta tai julkista keskustelua aikaiseksi. Kuten kaikki tiedämme on erilaisia vammoja — toiset tarvitsevat apuvälineiksi pyörätuolia, rollaattoria, kyynär- tai kainalosauvoja mutta on myös esim. kehitysvammaisia jotka eivät tarvitse varsinaista apuvälinettä vaan avustajan, joka on apuna, tukena ja muutenkin ohjaamassa yhteiskunnan toimiin osallistumisessa. Eli näille vammaisille avustaja on “apuväline”. Nämä vammaiset, jotka käyttävät konkreettista apuvälinettä saavat pyörätuolinsa, rollaattorinsa ym. ilmaiseksi bussiin, junaan, teatteriin, elokuviin ja ihan joka paikkaan … Lue loppuun

Tallennettu kategorioihin Todellisuutta Suomessa | 3 kommenttia

Alko päättäjien suojeluksessa

Virkavalta puuttuu hanakasti asioihin, joita se pitää alkoholinkäytön lieveilmiöinä. Tällainen kuva on saattanut syntyä, kun ravintoloiden aukioloaikoja rukataan, anniskelulupia tarkastellaan tai pullojen kaukomyyntiä otetaan syyniin. Ruokakauppiaitakin on moitittu oluen alennusmyynnistä. Yksi on joukosta poissa. Valtion oma monopoliyhtiö Alko saa kasvattaa myyntiään. Pitkäripainen on auki aamusta iltaan. Pikkupullot asetellaan tarjolle kassan viereen asiakkaiden houkutukseksi. Myymäläverkosto on saanut levittäytyä kiivaalla tahdilla maamme suurimpiin kauppakeskuksiin. Miksi Alkolla on yksinoikeus tämän tavaran jakeluun? Moraalinen perustelu on perinteisesti ollut monopoliyhtiön harjoittama valistustyö. Se tosin on viime vuosina käynyt vähiin.

Tallennettu kategorioihin Todellisuutta Suomessa | 26 kommenttia

Fazer muuttaa lakupötköään

Makeisyhtiö Cloetta Fazer antoi eilen periksi kritiikille, jota se on saanut lakritsipatukkansa käärepaperin kuvituksesta. Patukkaa on vuosikymmenien ajan koristanut musta ihmisen pää. Loppuvuodesta tilanne muuttuu. Brittiläinen eurokansanedustaja Claude Moraes vaahtosi aiheesta viikko sitten 45 minuuttia -ohjelmassa näin: “Logoa voidaan pitää vuonna 2007 missä tahansa EU-maassa loukkaavana. Imago on vanhentunut ja sitä voidaan pitää loukkaavana. Iso-Britanniassa tai Ranskassa ei koskaan käytettäisi tällaista kuvaa.” Tuskin työväenpuolueen edustaja arvasi, että muutama päivä haastattelun jälkeen kuvasta luovutaan. Ärsyttääkö kuva oikeasti ketään, se on kokonaan toinen juttu. Ainakin maamme tummaihoiset tv-tähdet Jani Toivola ja Denise Wall suhtautuivat viime viikolla perinteiseen kuvaan tyynesti.

Tallennettu kategorioihin Rahasta ja vallasta | 16 kommenttia

Vammaisvihaa liikkeellä

Ravintolaan pääsee sisälle keittiön kautta, mutta tanssiminen on kielletty paloturvallisuussyistä. Tämä on pyörätuolilla liikkuvan arkipäivää. Vammaiset kertovat, että pyörätuolitanssijoita saatetaan pitää myös ravintolan imagolle haitallisina. Haastattelemamme vammaiset puhuvat vammaisvihaajista. Asia on arka, siksi he eivät halua tiettyjen ravintoloiden nimiä mainittavan. Pyörätuolikansan ongelmat ovat tuttuja myös lastenvaunujen tai kaksosrattaiden kanssa liikkuville tuhansille äideille ja isille. Virastoihin, kauppohin, paikallisjuniin ja raitiovaunuihin on vaikea päästä. Pyörillä liikkuvaa ei ole huomioitu, vaikka elämme vuonna 2007. Toimittajamme Kitta Kohonen otti mukaansa pyörätuolilla liikkuvia ja rattaiden kanssa kulkevia kansalaisia ja lähti kokeilemaan. Mihin todella pääsee ja mihin ei? Jutun tekeminen pakotti toimittajankin ajattelemaan kaupunkia hankalammin liikkuvan … Lue loppuun

Tallennettu kategorioihin Todellisuutta Suomessa | 6 kommenttia

Ristiriitaista tietoa Altiasta

Altian pääjohtaja Leena Saarinen on lähestynyt julkisuutta STT:n kautta. Saarinen väittää 45 minuuttia -ohjelman Altian viinibisneksistä julkaisemia tietoja harhaanjohtaviksi. Kysymys on siitä, että Altia Eestin kautta yritykset saattoivat viime marraskuuhun asti tilata viinejä halvemmalla kuin Suomen Alkosta. Jos tuotetta ei löytynyt Virosta, pullot seilasivat Suomesta Viroon ja takaisin. Altia-konsernin julkisuuteen lähettämässä tiedotteessa on ristiriitaisuuksia. Saarisen mukaan Altian hallitus ei ole kieltänyt ko. liiketoimintaa. Kuitenkin Altian hallituksen entisen puheenjohtajan Markku Tapion haastattelu meni marraskuisessa 45 minuuttia -ohjelmassa näin. Toimittaja Raija Kantomaa: “Kielsittekö te yrityksen toimivaa johtoa jatkamasta?” Markku Tapio: “Silloin hallituksessa otettiin tälläinen kanta, ettei tämmöiseen lähdetä.” Näyttää siltä, että jommankumman … Lue loppuun

Tallennettu kategorioihin Todellisuutta Suomessa | 5 kommenttia

Jonne Aaron, mummo ja taideaineet

Laitoslapsesta kansainvälistä uraa tavoittelevaksi muusikoksi, Jonne Aaronin tarina on mielenkiintoinen. Se pani ajattelemaan, miten tärkeässä asemassa isovanhemmat voivat olla lapsenlapselleen. Jonne Aaron nimesi mummonsa parhaaksi ystäväkseen. Hän pyristeli musiikkibisneksessä eteenpäin isoäitinsä elämänohjeita seuraten. Olisiko bändiä ilman mummoa? Jonne Aaron -ohjelma toi mieleen myös koulun taideaineiden tilanteet. Niiden asemaa kouluaineiden joukossa on viime vuosina kurjistettu. Lasten halutaan oppivan matematiikkaa ja kieliä. Teollisuus haluaa lapsista nopeasti työvoimaa, kuvaamataidosta ja musiikista viis. Kuinkahan moni Jonnenkin kaltainen kaveri on löytänyt innostuksen kipinän koulun musiikkitunnilta tai -kerhosta?

Tallennettu kategorioihin Taidetta ja viihdettä | Jätä kommentti