-
Kaupunkilainen
Kaupunkilainen-blogi kertoo Suomen ainoan oikean kaupungin asioista. Helsingissä asuu kymmenesosa Suomen väestöstä ja pääkaupunkiseudulla noin viidennes - tästä huolimatta Helsinkiä kohdellaan kuin mitä tahansa tuppukylää. Blogissa pidetäänkin ylpeästi ja itsevarmasti Helsingin puolta.
Aiheet
- Aiheeton (68)
- Historiaa (7)
- Historiaa (14)
- Kaupunkilaisjärkeä (19)
- Kaupunkisuunnittelu (50)
- kirja-arvostelu (1)
- Yleinen (248)
- Yleistä pohdiskelua (3)
-
Kaikki blogit
-
MTV3.fi blogit - Uutiset
- EU-tähtien alla
- Elinkautinen
- Epikriisi
- Eteläpääty
- Herrat pitävät vaaleista
- Hetkinen
- KGB - Kimmo Grönlundin blogi
- Kaupunkilainen
- Kolme varttia
- Laitahyökkääjä
- Liesituuletin
- Linjatuomari MKulmala
- Lämpiössä
- Maailman syke
- Miss Moneypenny
- Moottorimies
- Mr. Bondi
- Muurin takaa
- Penkkiurheilija
- Rajalla
- Rock Around The Blog
- Setä Arkadia
- Sivuhuomautuksia
- Tohtori Ei
- Vaalitarkkailija
- Vapaa ajattelija
- Ympäristössä
-
MTV3.fi blogit - Urheilu
-
MTV3.fi blogit - Helmi
-
MTV3.fi blogit - Koti
-
MTV3.fi blogit - Makuja
-
MTV3.fi blogit - Matkailu
-
MTV3.fi blogit - Keventäjät
-
MTV3.fi faniblogit
Blogien etusivulle »
Aihearkisto: Kaupunkisuunnittelu
Jos tullit toimivat Tukholmassa, toimivat ne Helsingissäkin
Tukholmassa pari vuotta sitten käyttöön otettu tietullijärjestelmä on vähentänyt ruuhkia, johtanut ilmanlaadun paranemiseen ja lisännyt julkisten liikennevälineiden suosiota. Tätä kaikkea tietullit tekisivät varmasti Helsingissäkin. Tekniikka & Talous -lehti kertoo tänään, että Tukholman kaupungin tuoreen selvityksen mukaan Tukholman keskustan liikennemäärä on laskenut 18 prosentilla. Se tarkoittaa, että joka viides auto on poistunut ruuhkasta. Ilmansaasteet eli päästöt ovat Tukholmassa vähentyneet puolestaan noin 16 prosentilla ja julkisissa liikennevälineissä on nyt seitsemän prosenttia enemmän ihmisiä kuin ennen tullien tuloa. Pääministeri Vanhanenkin on asettunut ymmärtämään tietulleja, joskin hänen mukaansa tulleista tulevat rahat pitäisi kanavoida julkisiin hankkeisiin. On tietenkin hyvä, että Vanhanen kannattaa ruuhkamaksuja, mutta on … Lue loppuun
Saari Helsingin ja Tallinnan väliin
Helsingissä alkaa runsaan viikon kuluttua arkkitehtuurinäyttely, jossa yhtenä visiona on tekosaari Helsingin ja Tallinnan välillä. Vision on luonut helsinkiläinen arkkitehti Martti Kalliala - hänen suunnittelemaan tekosaareen mahtuisi asumaan 20 000 ihmistä. Asuintalojen lisäksi saaresta löytyisi toimistoja, puistoja ja kongressikeskus. Ajatus on, että saari rakennettaisiin niillä maamassoilla, jotka joudutaan joka tapauksessa nostamaan ylös Helsingin ja Tallinnan välistä junatunnelia rakennettaessa. Yhteydet mantereelle hoituisivatkin sitten kätevästi junalla. Tokkapa tämä ajatus ihan heti toteutuu, mutta villejä ideoita tarvitaan, jotta edes pieni osa niistä toteutuisi. Tekosaarta ja muita ideoita voi ihastella Helsingin Laituri-tilassa Narinkkatorilla 17.4. alkaen.
Suomeen luodaan 800 000 asukkaan suurkunta
Selvitys Helsingin ja Vantaan kaupunkien yhdistymisen eduista ja haitoista lähtee liikkeelle maanantaina, kun Helsingin kaupunginhallitus päättää selvityksen aloittamisesta. Aamun HBL päättelee, että tämä voisi johtaa suurkunnan syntyy jo neljän vuoden sisällä. Matkalla on varmasti monta mutkaa, mutta ei tarvitse olla suurikaan visionääri nähdäkseen, että ennemmin tai myöhemmin Helsingin ja Vantaan kuntaliitos toteutuu. Lopputuloksena on Suomen oloissa valtava kunta, sillä asukkaita olisi lähes 800 000. Yhdistyminen on monella tapaa järkevää, sillä Helsinki ja Vantaa ovat oikeasti yhtä ja samaa kokonaisuutta. Nyt tätä kokonaisuutta on halkomassa keinotekoinen kuntaraja. Aikaa myöten Espookin pitäisi saada mukaan uuteen Suur-Helsinkiin, mutta hyvä on tietenkin aloittaa jostain, … Lue loppuun
Nyt alkaa esikaupunkien renessanssi – ehkä
Lapsuuteni asuinalue surkastuu vuosi vuodelta. Kolme vuosikymmentä sitten siellä oli parhaimmillaan neljä ruokakauppaa, kemikalio, kioski, apteekki, kaksi pankkia, posti, baari ja vieläpä lankakauppa. Nyt siellä on enää yksi ruokakauppa, apteekki ja baari. Hyvä, että edes ne. En todellakaan puhu maalaistaajamasta vaan helsinkiläisestä pikkulähiöstä. Lähiöissä on viime vuosikymmeninä ollut käynnissä sama suuntaus kuin maaseudulla: palvelujen keskittyminen jonnekin kauas. Kun posteja suljettiin sadoittain 90-luvulla, oltiin mediassa lähinnä huolestuneita maaseudun pikkupostien kuolemasta. Todellisuudessa postien lopettaminen — ja myöhemmin pankkikonttorien — oli merkittävä asia myös kaupungeissa. Autottomat joutuivat hakemaan palveluja hankalien matkojen päästä — onneksi internet toi pankkipalvelut takaisin tietokonetta käyttäville. Helsingissä on käynnissä … Lue loppuun
Kaupunkilaisten olohuoneita kohta liikaa
“Kaupunkilaisten olohuone”-sanaparia käytetään nykyisin kuvaamaan melkeinpä mitä tahansa paikkaa, jossa suunnittelijoiden mukaan pitäisi joskus tulevaisuudessa käyskennellä paljon meitä kaupunkilaisia. Kun eduskuntatalon edustan makasiineista alkoi tulla aivan aidosti tuollainen kaupunkilaisten olohuone, suunnittelijat hermoistuivat, sillä makasiinithan oli tarkoitettu purettaviksi. Siksi keksittiinkin, että makasiinien tienoille rakennettava elitistinen, pienelle piirille tarkoitettu Helsingin Musiikkitalo on itse asiassa tuollainen “kaupunkilaisten olohuone”. Näin hämärrettiin ajatus siitä, että talo tehtäisiin vain pienelle porukalle - ei toki, se tehdään mukamas kaikille kaupunkilaisille. Olympiastadionia hallinnoivan säätiön uusi toimitusjohtaja Maija Innanen haluaa stadionista tulevaisuudessa “kaupunkilaisten olohuoneen”. Tehtäisiinkö siitä jonkinlainen biergarten saksalaisten esikuvien mukaisesti? Lämpölamput ja -puhaltimet stadionille ja sen lähialueiden puistoihin voisivatkin olla hyvä … Lue loppuun
Hyvä paikka asua – utopiaa
Minulta meni jonkin aikaa tajutessani, että pääministerimme toukokuussa esittelemä hajakeskitetty asumismalli (myöhemmin ryhdyttiin puhumaan puutarhakaupungista) onkin vain utopia — siis ihannekuva jostain halutusta mallista, johon pääsy on käytännössä mahdotonta. Utopia on sananmukaisesti paikka, jota ei ole. Varmaan aika moni haluaisi asua yhteisössä, jossa ihmiset asuvat isoissa ja edullisissa omakotitaloissa, jossa koulut, kaupat ja työpaikat ovat vieressa — ja jos olen oikein ymmärtänyt, myös harrastusmahdollisuudet ja monet muut virikkeet niinikään lähellä. Vain se ooppera olisi siellä vähän jossain kauempana. Ihan kaunis utopia - kokonaisuudessaan sitä on kuitenkin mahdotonta toteuttaa suurille ihmismäärille. Utopioita ei pidä kaupata mahdollisuuksina Mielestäni utopioiden esittämisessä ei ole mitään väärää, mutta ei … Lue loppuun
Tietullit tuloillaan – hyvä niin
Kun selvästi yli puolet helsinkiläisistä jo kannattaa tietullien (tai ruuhkamaksujen) pystyttämistä, päättäjien on varmaan pitemmän päälle vaikea olla noudattamatta asukkaiden tahtoa. Tuoreen selvityksen mukaanhan helsinkiläisistä ruuhkamaksuja kannattaa 56 prosenttia, kun puolitoista vuotta sitten kannattajia oli vain 35 prosenttia. Kun tukholmalaisilta kysyttiin neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä tietulleista, 53 prosenttia tukholmalaisista äänesti tullien puolesta. Selvityksen mukaan espoolaisista ja vantaalaisista enemmistö vastustaa ruuhkamaksuja, mutta ruuhkamaksujen pääasiallinen tarkoitus onkin vähentää autoiluja juuri Helsingin keskustaan. Myös Tukholmassa naapurikunnat vastustivat hanketta. Lue MTV:n ja Helsingin Uutisten tekemä selvitys TÄÄLTÄ. Tietullien tarkoitus on vähentää liikennettä kantakaupungissa ja sitä ne Tukholman esimerkin mukaisesti varmasti tekisivätkin. Ilman laatu paranisi ja ruuhkat … Lue loppuun
Tallinna-tunnelista hyötyä koko Suomelle
Voisiko Helsingin ja Tallinnan välisestä tunnelista tulla koskaan totta? Kun asiasta tehtiin ensimmäisen kerran ehdotus joskus 90-luvun puolivälissä, luulin että kyseessä oli jonkintasoinen pila. Nyt ollaan päästy jo niin pitkälle, että asiaa ryhdytään ihan oikeasti selvittämään osin EU-rahoilla — sieltä olisi tulossa puoli miljoonaa euroa selvitykseen. Selvitys ei vielä tietenkään merkitse, että tunneli todella rakennettaisiin. Hyvä puoli on, että nyt vihdoin saadaan jokin käsitys tunnelin hintahaarukasta. Kallioon rakentaminen on nykytekniikalla helppoa — ainakin paljon helpompaa kuin Kanaalitunnelin tekeminen. Olen itse siirtynyt tunnelin kannattajien leiriin, jos kustannukset pysyvät jotakuinkin järkevinä. Tässä perusteluja: Tulevaisuus on kaupunkien — ja kaupunkikeskittymien. Suomen oloissa Helsingin suureneminen … Lue loppuun
Etelä-Helsinkiin tulossa Belsebuubi – raitiovaununa
Helsingin paikallislehtien kestouutinen on jo muutaman viikon ajan ollut raitiolinja Ysin reitin mahdollinen jatkaminen Diana-puistosta Korkeavuorenkatua pitkin Etelä-Helsinkiin Merikadulle. Niin, näin mitättömistä asioista me kaupunkilaiset olemme kiinnostuneita — minäkin. En ole oikein päässyt selvyyteen alueen asujaimiston enemmistön mielipiteistä, sillä raitolinjalla näyttää yleisönosastokirjoittelun ja lehtijuttujen perusteella olevan sekä kiihkeitä kannattajia että yhtä kiihkeitä vastustajia. Argumentit nimbyjen huuhaata Etenkin vastustajien argumentit ovat pääosin huuhaata — siis sitä nimbyjen peruskauraa: en halua raitovaunua kolistelemaan kadulleni, kun katu kapenee entisestään, lapset jäävät varmaankin ratikan alle, kauppiaat menettävät autoilevat asiakkaansa, vanhukset eivät saa nukuttua öisin, kaupunginosaamme tulee entistä enemmän hörhöjä… siis niinkuin että maailmanloppu tai ainakin … Lue loppuun
Halosella ja Vanhasella eri Espoo-näkemykset
Tällä viikolla on juhlittu kovasti 550-vuotiasta Espoota. Georgian kriisin varjossa sekä pääministeri että presidentti ovat ehtineet kommentoida Espoon yhdyskuntarakennetta. Noin lyhyesti sanottuna Vanhanen on sitä mieltä, että vaikka junat ja muut raiteet ovat ihan hyviä, niin on erinomaista, että Espoosta löytyy myös väljiä alueita — niille pääsee Vanhasen mukaan tulevaisuudessa päästöttömästi sähköautoilla. Halonen on puolestaan huolestunut yhä pitenevistä työmatkoista, kun asunnot ostetaan kaukaa työpaikoista Espoon kaukaisiltakin pelloilta, jonne ei välttämättä ole kunnollista julkista likennettä. “Alueidenkäytön suunnittelun tärkeimpiä tavoitteita on eheä yhdyskuntarakenne. Yhdyskuntarakennetta eheyttämällä luodaan edellytyksiä toimivalle joukkoliikenteelle, tehokkaille kuljetusjärjestelmille sekä asukkaiden ja yritysten tarvitsemille palveluille. Samalla säästetään luontoa ja luonnonvaroja.” … Lue loppuun

