Luin Neil Kentin kirjan Cities of the Imagination — Helsinki, a cultural and literary history. Opuksessa ulkomaalainen kertoo Helsingin historiasta ja nykyisyydestä ja varoittaa paikallisia lukijoita, että hänellä saattaa olla yksipuolinen kuva kaupungista. Neil Kentillä on mielestäni varsin yllättävä tai vähintääkin vähän esillä ollut näkökulma Helsinkiin. Kentin mielestä Helsinki on jo hyvin pitkään ollut monikulttuurinen kaupunki, jossa eri uskonnot ja ihmiset ovat eläneet varsin sopuisasti keskenään. Paras esimerkki tästä yhteiselosta on hänen mukaansa Hietaniemen hautausmaa, jossa eri kristityt ryhmät, muslimit ja juutalaiset on haudattu sulassa sovussa vierekkäisiin hautausmaihin. “Helsingin vähemmistöt esimerkki Balkanille” “Helsingin etnisellä koostumuksella on mielenkiintoinen historia. Toisen maailmansodan jälkeen … Lue loppuun →

Venäläinen vallankumousjohtaja V.I.Lenin asui Helsingin Hakaniemessä elo-syyskuussa 1917. Hänen salaisena majapaikkanaan oli kaupungin miliisipäällikön Kustaa Rovion asunto torin laidalla. Nyt tuosta samaisesta historiaa havisevasta talosta on ostanut asunnon presidentti Tarja Halonen. Talon kuuluisimman asunnon haltija Kustaa Rovio oli sittemmin mukana Suomen vallankumouksessa, joka tunnetusti kukistui. Rovio pakeni kaverinsa Leninin valtakuntaan, mutta jauhautui punapyörteen rattaisiin vuonna 1938, kun hänet ammuttiin kansanvihollisena. Vaikka Roviosta olikin tullut epähenkilö Neuvostoliitossa, hänen entinen asuntonsa Hakaniementorin laidalla nousi kuitenkin suureen arvoon juuri Leninin takia. Neuvostoliiton kumarteluvuosina kaikki paikat, joissa Lenin oli käynyt, olivat muuttuneet eräänlaisella Midasin kosketuksella kultaakin arvokkaammiksi. Niinpä talon seinään ruuvattiin vuonna 1965 juhlallisesti … Lue loppuun →

Helsingin laajeneminen entisille Sipoon maille on siirtänyt pääkaupungin historiallista painopistettä itään. Helsingin vanhin edelleen toimiva kirkko sijaitsee nykyisin nimittäin kaupungin itäkolkassa, alueella, joka vielä viime vuonna kuului Sipooseen. Östersundomin puukirkko on rakennettu jo 1754. Paikalla on ollut kirkkorakennus 1600-luvulta lähtien. Myös Helsingin vanhin edelleen toimiva hautausmaa sijaitsee nyt idässä. Östersundomin hautausmaa on ollut toiminnassa 1600-luvulta lähtien. Tähän asti Helsingin vanhin toimiva kirkko on ollut Vanhakirkko, joka vihittiin käyttöön 1826. Vanhin toimiva hautausmaa on ollut ortodoksinen hautausmaa 1820-luvulta. Kun liitosalueelle tulevina vuosikymmeninä rakennetaan paljon uusia asuntoja, on hienoa että alueella on myös vanhaa historiaa. Näin uusi ja vanha toivottavasti sekoittuvat yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, kuten … Lue loppuun →

Rööperi-leffa herätti ajattelemaan, kuinka erilaisia kaupunginosien imagot oikein ovat. Rööperi-leffan mukaanhan Punavuori oli vielä 60-luvulla pahamaineinen lestinheittäjien ja pikkurikollisten pelikenttä. Leffan alkuteksteissä sanotaan, että nykyisin kaupunginosa on varakkaan keskiluokkainen asuinalue. Molempia määritelmiä voi tietenkin opponoida. Rööperi oli varmasti pahamaineinen asuinalue sotien jälkeen, mutta niin olivat monet muutkin työläiskaupunginosat kuten Kallio, Vallila, Sörnäinen ja Pasila (nykyinen Länsi-Pasila). Kaikissa paikoissa oli runsaasti lestinheittäjiä ja pikkurikollisia. Myöhemmin Malmi liittyi tähän hieman epämääräisten kaupunginosien joukkoon. Epäilyttää myös, kuinka varakkaan keskiluokkainen alue Rööperi nykysin on. Asunnonvälittäjät kun eivät mielellään kerro asunnon olevan Punavuoressa, jos myytävän asunnon voi sanoa olevan jossain naapurikaupunginosassa. Useat kerrat on esimerkiksi … Lue loppuun →

Nyt on taas se aika vuodesta, kun Tieteen päivät on vallannut Helsingin keskustan. Itseään voi fiksustaa lukuisilla luennoilla, jotka käsittelevät ties mitä mielenkiintoista tiedeaihetta. Teemana on evoluutio, mutta kaikkea muutakin kiinnostavaa löytyy. Homma jatkuu sunnuntai-iltapäivään asti, joten käy katsomassa päivien ohjelma täältä. Itse kävin torstai-iltana Tieteiden yön luennolla Helsingin kaupunginmuseossa, jossa kerrottiin Helsingin hautausmaiden historiasta. Luennoitsija Marja Pehkonen julkaisee myöhemmin tässä kuussa samasta aiheesta kirjan, joten kaupungin hautahistoriasta kiinnostuneille löytyy paljon tietoa. Itsekin tiesin, että Vanha kirkkopuisto eli ruttopuisto oli käyttöaikanaan ennen 1800-lukua laajempi kuin nykyinen puisto, mutta Pehkosen mukaan hautausmaa on ollut todella laaja. Itse asiassa hautoja on aina Yrjönkadulta Fredrikinkadulle asti. … Lue loppuun →

Jätkäsaaren kaupunginosan rakentaminen aloitetaan virallisesti tänään — tosin tänään vasta puheita pitämällä. Jätkäsaari on kaupunginosalle hyvä ja erikoinen nimi vaikka onkin käännösvirhe ruotsalaisesta alkumuodostaan Busholmen. Suomalaista virallista nimeä suunniteltaessa ajateltiin bus-sanan tulevan hamnbuse-sanasta, joka tarkoittaisi satamajätkää, hampparia. Busholmen-nimi on ollut kartoissa jo vuodesta 1696, joten nimi on varsin vanha. Bus-sanan alkuperästä on käyty kiistelyä. Helsingin kaupungin kadunnimet -kirjassa kerrotaan, että käännösmahdollisuuksia on neljä. Ensinnäkin bus on voinut tarkoittaa paikallisen murteen mukaisesti mörköä — 1900-luvun alussa saari käännettiinkin suomeksi Mörkösaareksi. Kaksi epätodennäköistä vaihtoehtoa on, että bus olisi väännetty vanhan ruotsin kumparetta (but) tai karjaa (bu tai bo) tarkoittavista sanoista. Todennäköisin vaihtoehto on, … Lue loppuun →

Helsingin kaupungilta oli hieno ele nimetä Kampin kauppakeskuksen edusta muutama vuosi sitten Narinkka-toriksi. Nimi tulee juutalaisten sata vuotta aiemmin samoilla seuduilla pitämästä samannimisestä vanhojen vaatteiden torista, jota siis kutsuttiin nimellä narinkka. Sana tulee venäjästä ja tarkoittaa yksinkertaisesti “torilla”. Alkuperäinen vaatetori oli kylläkin Simonkadun varrella, entisen Simonkentän bussialueen tietämillä — siinä on nykyisin hotelli. Juutalaisuus näkyy Helsingissä nykyisin lähinnä synagogan liepeillä Malminkadulla. Toki juutalaisuus näkyy niissä ihmisissä, jotka määrittelevät itsensä juutalaisiksi. Jos juutalaisuus määritellään seurakunnan jäsenyyden kautta, Helsingissä asuu juutalaisia vain vähän yli tuhat ja koko maassakin vain noin 1300. Kuka on juutalainen?  Hyvä kysymys tietenkin on, kuka on juutalainen. Juutalaisuuteen on … Lue loppuun →