Ajoin aamulla uuden Baanan läpi fillarilla. Kaukaisesta Ruoholahdesta pääsi entisessä junaratakuilussa Musiikkitalolle muutamassa minuutissa. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden reitti oli selvästi erotettu toisistaan. Tuli ihan fiilis, että tämähän on fillaroijien moottoritie. Upea kokemus keskellä kaupunkia.
Edellisen kerran ajelin Baanan reittiä 15 vuotta sitten. Tuolloin höyryjuna ajoi Helsingin rautatieasemalta Ullanlinnaan. Hieno kokemus tuokin mutta valitettavasti ainutkertainen.
Juuri ihmisen kokokoisia kokemuksia Helsinki kaipaa. Se että tavalliset kaupunkilaiset pääsevät ajamaan pyörällä nopeasti -- autoja pelkäämättä -- keskustaan, on juuri tällainen ihmisen kokoinen kokemus.
Vastaavanlainen uudistus on tapahtumassa Laaksossa, jossa tehdään kevyen liikenteen siltaa Nordenskiöldinkadun yli. Tällöin Helsingin Jätkäsaaresta pääsee keskuspuiston kautta kaukaiselle maaseudulle siten, että täytyy pysähtyä vain yksissä liikennevaloissa Helsinginkadulla.
Helsingissä on liikennekäytössä noin 200 000 autoa (rekisterissä kuitenkin noin 260 000 autoa). Kotitalouksia Helsingissä on sen sijaan noin 350 000, joten auto on siis vain noin joka toisessa kotitaloudessa. Fillari taitaa olla jokaisessa. Kannattaisiko pyöräteihin panostaa jatkossakin?
No juuri eilisiltana kävelin Baanaa (sen sivussa olevaa kävelytietä). Ihan kaikki pyöräilijät eivät välittäneet käyttää omaa ajokaistaansa vaan tuppautuivat jalankulkijoiden puolelle. Kun pyöräilijöillä muutenkin on hirvittävä vauhti (ilman baanaakin) tuli kävelijälle pikkuisen turvaton olo. Baana on hieno juttu mutta jalankulkijan hengissä- tai ehjänäpysyminenkin sitä myös olisi. Milloin muuten pyöräilijöille asetetaan nopeusrajoitus ja pakollinen nopeusmittari pyörään?