Guggenheim on kuollut ja kuopattu. Guggenheim-hanke herätti koko lyhyen elämänsä aikana paljon intohimoja. Yhdet puhuivat taiteesta, toiset matkailusta ja kolmannet, että mitä kaikkea muuta sillä rahalla olisikaan voinut saada.
Nyt kun rahat säästyvät, mannaa sitten varmaankin sataa taivaalta moniin järkevämpiin hankkeisiin. Jos olen oikein ymmärtänyt, Guggenheim-rahoilla kun olisi korjattu Stadion, rakennettu keskustakirjasto, uusittu lastensairaala, hoidettu vanhusten kotihoito kuntoon ja näkökulmasta riippuen aika moni muukin epäkohta ja rahareikä olisi saatu paikattua.
No ei tietenkään saada mitään edellä mainituista -- ainakaan niillä Guggesta säästyneillä rahoilla. Eihän niitä rahoja ollut vielä missään, joten ei niitä voida myöskään käyttää mihinkään sijaistarkoitukseen.
Itse pidin Guggenheimia koko ajan matkailuhankkeena. Nykyajan turistit kiertelevät kaupungeissa ja etsivät uusia elämyksiä. Guggenheim olisi saattanut olla hyvä turistimagneetti -- olisi se toki saattanut olla floppikin. Ei näistä etukäteen tiedä. Mutta jos mitään ei tehdä, ei mitään saadakaan.
Julkisuudessa Guggenheim matkailuhankkeena näytti jäävän sivuosaan ja eniten näytetiin puhuttavan taiteesta. Moni kriitikko oli varma, että Guggenheim olisi jotenkin supistanut suomalaisten taiteilijoiden mahdollisuuksia, kun rahat olisivat menneet ulkomaille ja näyttelyt olisivat olleet viime kädessä ulkomaisissa käsissä. Ikävä sanoa, mutta tuskinpa tilanne nyt G-pisteen kaatumisen jälkeen on kotimaiselle taide-elämälle yhtään parempi, vaikka Guggenheimille on yritetty saada vastavoimaksi kotikutoinen Checkpoint-hanke.
Koska Guggenheim oli enemmän matkailuhanke kuin taidehanke, ei Checkpointista ole Guggenheimin korvaajaksi. Checkpointissa yritetään lähteä tekemään taidetta ennen rakennuksia, mutta kyllä se nyt vaan niin on, että se rakennus olisi ollut tässä magneetti ja sen sisällä ollut taide vasta toisella sijalla.
Jotenkin surkuhupaisaa on poliittinen pyöritys hankkeen ympärillä. Kostivatko Vihreät nyt Kokoomukselle ja oliko päätöksentekotapa demokratian irvikuva, kun vain kaupunginhallitus äänesti eikä valtuustoa päästetty päättämään asiasta. Oikeasti demokraattinen päätös olisi ollut vasta sitten, jos jokainen valtuustoon pyrkivä olisi ottanut kantaa aiheeseen ennen syksyn kunnallisvaaleja.
Kun tästä pöly laskeutuu ja Guggenheim unohdetaan, niin mitä jää jäljelle? Vastaukseni on, että ei mitään. Ei tule mitään tilalle eikä mitään asiaa korjata kuntoon Guggenheimista säästyneillä olemattomilla rahoilla.
Me olemme nyt saaneet musiikkitalon, Kiasman, oopperan ja Finlandia-talon, sekä tietysti Erkon lasipalatsin, ja jos noilla legopalikoilla ei saada aikaan kulttuuria, se on sitten ihan oma vika.
Me tarvitsemme Helsinkiin tunteita herättävän talvisotamuseon, Karjala-museon, evakoiden asuttamismuseon ja museon, joka kertoo Stalinin rikoksista Suomea ja suomalaisia vastaan. Noiden neljän museon hinta on pieni, aineisto saadaan Suomesta ja ne ovat ainutlaatuisia museoita. Niihin saadaan myös kävijöitä.
Ideani on vapaasti lainattavissa.
”No ei tietenkään saada mitään edellä mainituista — ainakaan niillä Guggesta säästyneillä rahoilla. Eihän niitä rahoja ollut vielä missään, joten ei niitä voida myöskään käyttää mihinkään sijaistarkoitukseen.”
Tämä ”ei ole mistään muusta pois” oli kyllä argumenttina naurettavimmasta päästä. Jos 200 miljoonaa käytetään kohteeseen x, sitä ei voida käyttää kohteeseen y.
”Itse pidin Guggenheimia koko ajan matkailuhankkeena.”
Maksamme Guggenheim-säätiölle siitä, että he tekevät selvityksen Guggenheim-investoinnin kannattavuudesta. Pitäisikö hälytyskellojen soida vai eikö pitäisi? Voiko Guggenheimin tekemän selvityksen lopputulos olla, että hei, ei tämä meidän tarjous kannatakkaan teille, älkää tehkö meidän kanssa diiliä, jossa meidän voitot on meidän ja meidän riskit on teidän?
Aivan oikein, jos jo olevilla investoinneilla ei saada ”kulttuuria” ja varsinkin globaalia, maksavaa, vain pienelle ryhmälle kiinnostavaa niin jälkiviisaissa Jan Erolan tuohtumus oli yliampuvaa impivaaralaisen nousukasmaisuutta.
Se on nykyajan globaalia demokratiaa, että tilaaja maksaa saman firman tuotteiden rahoitukset ja rahoituksesta tulevat riskit. Eihän muuten mikään kannata nykyisen ahrimanajan markkinataloudelle.
Guggen ei tunnu soveltuvan Suomen ilmastoon. Oli se sitten sitä häpeäämäämme ”impivaaralaisuutta” tai ei, niin ihan hyvä ettei enempiä euroja, lainattuja ja verotettuja hävitetty tälle säätiölle. Olen varma että välistävetäjiä tässäkin ryhmässä löytyy, muuten se ei ole sitä ”globaalia” rahaa, rahaa, rahaa yrittämistä. Mutta näin impivaaralasittain ajattelevana katsantokantani ei olekaan raharahaglobaalia. Miksei meillä ole osaamista tehdä omistamme ”guggenhaimeja” globaalille maailmalle? Sitten vain rahastaisimme pajusia.
”Ei tule mitään tilalle eikä mitään asiaa korjata kuntoon Guggenheimista säästyneillä olemattomilla rahoilla.”
Olemattomilla rahoilla ei varmaan korjata, mutta Helsingin kaupungin taidemuseolle on pakko tehdä jotain. Meilahden näyttelytilat ovat homeessa ja museo on päättänyt luopua niistä kun korjaaminen ei näyttänyt onnistuvan. Samalla ollaan tekemässä säästöjä ja G-esityksessä museon kohtalo ja kokoelmien hoitaminen ja tutkiminen oli revittynä auki. Veikkaisin, että tämän kuvion jälkeen kyllä jotain uutta tehdään, vaikka ei välttämättä isolla rahalla.
”Guggenheim oli enemmän matkailuhanke kuin taidehanke” oli juuri se suurin vika tässä hankkeessa. Sisällöstä, taiteesta ei itse asiassa edes keskusteltu. Koko hanke nähtiin bisneksenä. Laitoksesta olisi tullut kuori, jonka kiillon kuviteltiin tuovan paljon rahaa. Turistit nähtiin aivottomana massana, joka tulisi paikalle pelkän tutun nimen perusteella. Taiteesta viis. Itse en voi tuohon uskoa.