Ensi vuonna Helsinki juhlii 200 vuotta kestänyttä pääkaupunkiasemaansa. Ehkä mielenkiintoisin ja ennakkoluulottomin juhlavuoden hanke on niin sanottu kassi-palvelu, jonka avulla kaupunkilaiset voivat lahjoittaa, lainata, myydä tai vaihtaa tavaroitaan muiden kaupunkilaisten kanssa. Halutessaan palvelun kautta voisi myös pyytää apua vaikkapa polkupyörän huoltamiseen tai sopia kimppakyydistä. Kassi-palvelu on Aalto-yliopistossa jo nyt toiminnassa oleva nettipalvelu, joka laajennetaan ainakin ensi vuoden ajaksi pääkaupunkiseudulle — tosin kokeilumielessä vain kolmeen kaupunginosaan. Se on myös osa designvuoden tapahtumia. Vastaavanlaisia kassi-palveluja on toiminnassa muutamalla omakotitaloalueella Suomessa. Netissä on nykyisinkin lukuisia osto- ja myyntipalstoja ja kauppojen ilmoitustauluilla on vastaavanlaisia ilmoituksia. Voikin hyvin kysyä, pystyykö kassi-palvelu tuomaan todella jotain uutta … Lue loppuun →

Missä Suomessa voi asua? Visaiseen kysymykseen löydämme vastauksia Paul Schwarzmannin juuri julkaistusta kirjasta “How to marry a Finnish girl”. Olisiko esimerkiksi Espoo hyvä asuinpaikka? Schwarzmann kehottaa maahan muuttavaa ulkomaalaista tekemään testin. Olen kopioinut sen tuohon alle. -Oletko yli 30-vuotias? -Tai oletko yli 25-vuotias ja riittävän hullu halutaksesi lapsia? -Oletko avio-tai avoliitossa tai missään muussa epätoivoisessa, pitkäaikaisessa liitossa? -Tekeekö Audi A4 sinut onnelliseksi? -Jos olet ostanut Audi A4:n ja sitten naapurisi ostaa Audi A6:n — tuletko tällaisesta kateelliseksi, tarkistat naapurisi verotiedot ja puhkot kumit. -Tiedätkö mitä sauvakävely on? -Ruohonleikkuu, lumenluonti ja talon korjailu ovat miehekkäitä puuhia. -Onko mielestäsi Farmvillen pelaaminen mukava … Lue loppuun →

Suomessa pidetään PISA-tuloksiin viitaten kouluja edelleen toistensa kopioina, siis erittäin samankaltaisina asuinpaikasta riippumatta. Vuonna 2005 PISA-tuloksia arvioitiin suomalaisselvityksessä näin: “Vanhemmat ja nuoret itse voivat kouluvalintaa harkitessaan luottaa pitkälle siihen, että oppimisen mahdollisuudet ovat kaikissa kouluissa suunnilleen samantasoiset, tai ainakaan ne eivät riipu juurikaan koulun sosioekonomisesta statuksesta.” Venla Berneliuksen Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä julkaisema selvitys on kuitenkin karua luettavaa Helsingin osalta. Hänen mukaansa Helsingin koulujen erot ovat yhtä suuria kuin PISA-tutkimuksissa havaitut erot Irlannin, Kanadan ja Azerbaidžanin kouluissa. Suurin selittävä tekijä koulujen tason eroavaisuuksiin on asuinalueen sosioekenominen asema. Viime päivinä Helsingissä on puhuttu maahanmuutajien määrästä eri kouluissa. Ongelmana eivät kuitenkaan ole maahanmuuttajat sinänsä. Todellinen … Lue loppuun →

Helsinkiin on muutaman vuoden sisällä tullut useita luomukauppoja — uusimpana loppuviikolla avattava Kluuvin kauppakeskuksen alakerta. Tavoite on, että Hietalahden kauppahalli muuttuisi jollain aikataululla luomuhalliksi. Luomuruoka on tietenkin “hyvä juttu” — eli siitä on vaikea keksiä mitään kritisoitavaa. Ainakin mielikuvien tasolla luomuruoasta on tehty iloinen asia: eläimet kirmailevat vapaana, tuottaja saa enemmän rahaa, ruoan maku on huippua ja ja ja… kuluttaja saa hyvän mielen. Eläimethän eivät oikeasti kirmaile vapaana vaan esimerkiksi sika saa kaksinkertaisen elintilan ei-luomuasujaan verrattuna, eli alle puolitoista neliötä. Tuottajat valittavat luomutuotannon kalleudesta ja kun ruoan maku pohjautuu jokaisen henkilökohtaiseen mutu-tietouteen, ei tästä makuasiasta oikein voi kiistellä. Mitä meille … Lue loppuun →

Onko todella niin, että itse asiassa me kaikki suomalaiset olemme kaupunkilaisia, kuten kaupunkitutkija Pasi Mäenpää väittää tänään julkaistussa kirjassaan Helsinki — takaisin jaloilleen? Ainakin kysymys on kiehtova. Mäenpää ehdottaa, että meidän pitäisi paremminkin kysyä, onko enää olemassa maaseutua maalaisen elämäntavan mielessä. Asuuko maalla ihmisiä, jotka elävät ja tulevat toimeen oman talon ympärillä — ilman teollisen palkkatyön omaista työn ja vapaa-ajan ja -paikan erottelua kylämäisissä yhteisöissä ja sosiaalisissa suhteissa. Eipä heitä taida paljon olla. Itse asiassa lähes kaikki suomalaiset ovat Mäenpään mukaan asuinpaikastaan riippumatta kulttuurisesti kaupunkilaisia, vaikka muuta sanoisivatkin. Mäenpään mukaan olisi jo aika lopettaa kyselyt siitä, onko Suomessa ylipäätään kaupunkia … Lue loppuun →

Landbo on hyvin “sipoolainen” tai peräti amerikkalainen asuinalue uudessa Helsingin Östersundomin peruspiirissä. Landbo on nimittäin omakotitaloalue, jossa ei ole minkäänlaisia palveluja. Alueen kadut ovat yksityisiä ja jopa puistot ovat yksityisessä omistuksessa. Ennen Helsinkiin liittämistä sinne ei tullut edes busseja. Landbo on ehkä järkyttävin esimerkki huonosta kaupunkirakentamisesta. Östersundomin tai ns. liitosalueen suunnittelijat yrittävät nyt välttää Landbon virheratkaisut. Tosin alueen asukkaat eivät oikein ymmärrä, että liitosalueesta ollaan tekemässä ihan oikeaa kaupunkia katuineen ja kerrostaloineen. Kun asukkaat ovat kommentoineet yleiskaavaa, yleisin ajatus on ollut, että alueelle ei saisi rakentaa liikaa ja luontoa pitäisi säilyttää mahdollisimman paljon. Ehkä alueen asukkailla on kuvitelma jostakin Landbon … Lue loppuun →

Helsingin Länsisatamaan suunniteltu ruotsinkielinen kortteli valmistunee muutaman vuoden sisällä, jos rahoituskuviot onnistuvat. Korttelissa on tilaa 250-300 asunnolle, mutta asuntojen lisäksi sinne on tarkoitus rakentaa ruotsinkielisille tarkoitettuja palveluja: päiväkoti, koulu, taidetiloja jne. Hankkeen yksi puuhamies Stefan Ahlman vakuuttelee eilisessä HBL:ssä, että tarkoitus ei ole tehdä mitään ruotsinkielisten gettoa vaan paikka, jossa hississä toivotetaan huomenia ensisijaisesti ruotsiksi. Hieman erikoisesti korttelin tulevat hitas-talot aiotaan kierrättää erilaisten säätiöiden omistukseen, josta niitä sitten vuokrataan (ilmeisesti) ruotsinkielisille. Voi vain kysyä, miksi joillekin säätiöille pitää antaa asuntoja hitas-hinnalla eli halvalla, kun vuokra saa olla markkinahintatasoa. Sehän on suoraa tulonsiirtoa kaupungilta säätiöille. Niin tai näin, mielestäni tällainen kokeilu … Lue loppuun →

Suomen pienimmässä kunnassa eli Ahvenanmaalla sijaitsevassa Sottungassa on vain 110 asukasta. Manner-Suomen pienin kunta on Suomenniemi, jossa asuu alle 800 ihmistä. Nykyisin järkevänä kunnan asukaslukuna pidetään noin 20 000 ihmistä, jolloin kunta pystyy järkevästi järjestämään peruspalvelunsa. Pienimmät kunnat toki järjestävät terveys-, koulu- ja sosiaalipalvelujaan yhteistyössä naapurikuntien kanssa, mutta samalla voisi kysyä, miksi nämä pienimmät kunnat eivät saman tien liity yhteen. Kuntien itsenäisyyttä perustellaan yleensä kehäpäätelmin: Suomessa on kunnallinen itsehallinto, joten itsenäinen kunta on… itsetarkoitus. Todellisuudehan pienet kunnat eivät ole mitenkään itsenäisiä vaan ne ovat täysin riippuvaisia valtionosuuksista — siis rikkaampien kuntien maksamista avustuksista. Niin kauan kuin raha juoksee, pidetään elinkelvottoman … Lue loppuun →

Ensin tutkija Anu Kantola moukaroi Helsinkiä Suomen Kuvalehden perjantaisessa kolumnissaan ja tänään HeSarissa brittikriitikko Jonathan Glansey arvostelee Helsingin uusien asuinalueiden arkkitehtuuria — ehkä molemmat tänäisen Helsinki-päivän kunniaksi (Stadin syntymästä on tänään 461 vuotta). Molemmilla on sama sävel: Kantolan mukaan elävän kaupungin rakekentaminen on vaikeaa. Esimerkiksi Kantola ottaa Arabianrannan, josta hänen mukaansa puuttuu elävyyttä ja alue on sekä päivisin että viikonloppuisin kuollut — Kantola kaipaa alueen rantaan kahviloita, ravintoloita, laitureita, melontapaikkaa. Glansey puolestaan ihmettelee Ruoholahdessa, että missä ovat ihmiset, mielikuvitus, puodit, kahvilat ja pikkuliikkeet. Eiranrannan talot ovat hänen mukaansa puolestaan kuin helikopterista pudotettuja. Ihmisiä ei ole, koska heitä ei ole Niinpä, … Lue loppuun →

Niin oudolta kuin se ehkä kuulostaakin, myös rakennukset voivat olla keskeisenä tekijänä positiivisessa syrjinnässä. Kun kaupunginvaltuusto maanantaina keskusteli Guggenheim-museon mahdollisesta tulosta Helsinkiin, oli yhdeksi museon sijaintipaikaksi ehdotettu itäistä Helsinkiä. No, Guggenheim-museon johto tyrmäsi heti ajatuksen, koska tämän luokan pytingin pitää museon edustajien mielestä olla keskustassa. Ajatus miljoonamuseosta Itä-Helsingissä perustuu nyt kuuluisaksi tulleeseen “posiitiiviseen syrjintään”. Pannaan merkkirakennus alueelle, jota ei pidetä sosiaalisesti haluttavana, ja vot… alue muuttui kuin itsestään paremmaksi kuin onkaan. Sormi pystyssä kuljeskeleva eliitti joutuu pakostakin käymään alueella, jonne ei muutoin suin surminkaan menisi. Ajatustahan voi toki vastustaa, mutta mietitään vielä itse Guggenheimia. Eikö juuri Guggenheim-museon sijoittaminen aikoinaan Bilbaoon … Lue loppuun →