-
Kaupunkilainen
Kaupunkilainen-blogi kertoo Suomen ainoan oikean kaupungin asioista. Helsingissä asuu kymmenesosa Suomen väestöstä ja pääkaupunkiseudulla noin viidennes - tästä huolimatta Helsinkiä kohdellaan kuin mitä tahansa tuppukylää. Blogissa pidetäänkin ylpeästi ja itsevarmasti Helsingin puolta.
Aiheet
- Aiheeton (71)
- Historiaa (7)
- Historiaa (14)
- Kaupunkilaisjärkeä (19)
- Kaupunkisuunnittelu (50)
- kirja-arvostelu (1)
- Yleinen (248)
- Yleistä pohdiskelua (3)
-
Kaikki blogit
-
MTV3.fi blogit - Uutiset
- Ahtiainen
- Elinkautinen
- Epikriisi
- Herrat pitävät vaaleista
- KGB - Kimmo Grönlundin blogi
- Kaupunkilainen
- Kolme varttia
- Laitahyökkääjä
- Linjatuomari MKulmala
- Lämpiössä
- Miss Moneypenny
- Moottorimies
- Mr. Bondi
- Muurin takaa
- Penkkiurheilija
- Rock Around The Blog
- Sivuhuomautuksia
- Tohtori Ei
- Vaalitarkkailija
- Vapaa ajattelija
- Ympäristössä
-
MTV3.fi blogit - Urheilu
-
MTV3.fi blogit - Helmi
-
MTV3.fi blogit - Koti
-
MTV3.fi blogit - Makuja
-
MTV3.fi blogit - Matkailu
-
MTV3.fi blogit - Keventäjät
-
MTV3.fi faniblogit
Blogien etusivulle »
Vuosittainen arkisto: 2010
Joululahja koko Suomelle: Suur-Helsinki
Näinköhän jo ensi vuonna Suomi saisi joululahjaksi Suur-Helsingin, siis kaupungin, johon kuuluisivat ainakin nykyinen Helsinki ja Vantaa. Kun entinen Helsingin maalaiskunta eli Vantaa ja Helsingin kaupunki yhdistyisivät, syntyisi lähes 800 000 ihmisen suurkaupunki — siis melkein miljoonakaupunki. Suuruus ei toki ole itsetarkoitus vaan seuraus järkevistä päätöksistä. Pääkaupunkiseudun kunnat ovat jo nyt yhtä suurta kaupunkialuetta ja kahden kaupungin yhdistäminen helpottaisi monin tavoin alueen asukkaiden elämää. Espoo ja Kauniainen olisivat tietenkin tervetulleita tähän liittoon mukaan. HeSarin gallupin mukaan enemmistö vantaalaisista kannattaa liitosta, ainoastaan entisen maalaiskunnan poliitikkojen enemmistö vastustaa sitä. Useat poliitikot menettäisivät luottamusasemansa, joten vastustus on luonnollista. Yleensä järki näissä asioissa kuitenkin … Lue loppuun
Venäläiset tulivat Hietalahden telakka-alueelle jo 11.5.1713
Helsingin Hietalahden telakan uusia isäntiä ovat sitten venäläiset (yhdessä korealaisten kanssa). Ja nämä venäläiset ovat ihan virallisia venäläisiä, sillä venäläinen telakkafirma on itsensä Putin ensimmäisen valtiollinen luomus. Tilauksia on siis tulossa Stadin telakkamiehille. Ei liene kaukaa haettu ajatus, että tämä on eräänlainen kiitos Suomen myönteisestä suhtautumisesta Itämeren kaasuputkeen. Mutta ei tämä maihinnousu Hietalahteen ole venäläisille ensimmäinen kerta, ei suinkaan. Venäläiset rantautuivat alueelle jo 90-luvulle, kun he myivät pimeää viinaa Hietalahden torilla. Saattaa siellä olla vieläkin yksittäisiä jobbareita. Täytyy sanoa, että Venäjän taloudellinen tilanne on jonkun verran parantunut viime vuosikymmeninä, kun pimeän viinan myyjistä on siirrytty telakkafirman omistajiksi. Venäläisillä on muuten … Lue loppuun
Stadi-testi Helsinkiin tulijoille
Monissa maissa maahanmuuttajia kiusataan kansalaisuustesteillä — tällaistahan on ehdotettu Suomeenkin. Kyseltäisiin siis erilaisia “tietokilpailukysymyksiä”, jolla tulijan tietämys uudesta kotivaltiosta mitattaisiin. Mutta eipä nyt jäädä pelkkään kansalaisuustestiin. Miten olisi Stadi-testi? Helsingin asukkaistahan yli puolet on jo vuosikausia tullut muualta — he ovat siis valtaosaltaan niitä väärällä puolella metron liukuportaissa seisojia. Eikö näitäkin ihmisiä varten pitäisi luoda jokin testi. Testin läpäissyt saisi sitten virallisesti hankkia residenssin pääkaupungista. Stadi-testissä kyseltäisiin tietenkin perinteisiä faktakysymyksiä Helsingin historiasta. Siis milloin kaupunki on perustettu, kuka sen perusti ja miksi (1550, Kustaa Vaasa, Tallinnan kaupalliseksi kilpailijaksi). Oleellisin osa kyselyä olisi kuitenkin listaus väittämiä, joihon voisi vastata kyllä tai … Lue loppuun
Uudet radat jäävät tällä menoa haaveeksi
Nummelalaiset, vihtiläiset, lohjalaiset, klaukkalalaiset ja monet muut saavat odottaa vielä pitkälti yli kaksi vuosikymmenentä ennen kuin Helsinkiin nopeasti sujahtava junarata ilmaantuu näiden lähikuntien asukkaiden näköpiiriin. Näin on Helsingin seudun liikenne eli HSL linjannut tänään hyväksymässään HJL-kehittämissuunnitelman luonnoksessa (HJL tarkoittaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa). Suunnitelman tai luonnoksen mukaan monet jo nykyisin tarpeelliset ratahankkeet siirretään vuoden 2035 tuolle puolen. Luonnoksessa nämäkin ratahankkeet on merkitty “mahdollinen”-luokkaan, mitä se nyt sitten tarkoittaakin. Eli Kerava–Lahti oikoradan kehittäminen, Kirkkonummi–Siuntio lisäraide, Espoo–Hista -rata, Hista–Nummela–Lohja -rata, Klaukkalan rata, Klaukkalan radan jatkaminen, Kerava–Nikkilä -rata, Pietarin suunnan ratayhteys, metro Majvik–Söderkulla, raideyhteys Kivenlahdesta Kauklahteen tai Jorvakseen jäävät siis tulevien sukupolvien haaveeksi ainakin … Lue loppuun
Dokaamiseen annetaan uusia ohjeita
Helsingin kaupunki suunnittelee alkoholitarjoilun tiukentamista tilaisuuksissaan, kertoo HeSari. Kaupungin hallinnoimat mainostilat pidettäisiin puhtaina viinamainoksista. Metrot, ratikat, bussit ja monet ulkomainospaikat olisivat alkoholivapaita mainospaikkoja. Helsingissä rehottaa kuulemma alkoholimyönteinen kulttuuri ja näillä toimilla tilanteeseen saataisiin muutos. Ehkä, ehkä ei. Samaan aikaan kerrotaan, että alkoholia voitaisiin tarjoilla Helsinki — Pietari -junassa lähtöpysäkiltä päätepysäkille muuallakin kuin ravintolavaunussa. Uusista nopeista Allegro-junista tehtäisiin siis vauhdikkaita ravintoloita. Hallituksen päätös koskee myös satamassa olevia laivoja. Tällä hetkellähän on täytynyt odottaa laivan lähtöä, että baarista on saanut juotavaa. Näillä linjauksilla Suomessa ja täällä Helsingissä vahvistetaan entisestään kaksinaismoralistista käsitystä alkoholista. Siis sitä, että toisaalla ollaan sormi pystyssä kieltolakilinjalla ja samanaikaisesti … Lue loppuun
Koiviston kuolleet koivut, Piilopuisto ja muuta nähtävää
Kivikaupunki Helsinki on myös hieno puistojen kaupunki. Loistava matkaopas Helsingin puistoihin on Elina Nummen Editalle tekemä ja tänä vuonna julkaistu Vihreät sylit. Kirjassa esitellään lähes sata helsinkiläispuistoa (mutta ei todellakaan kaikkia). En ollut ennen tämän kirjan lukemista kuullutkaan Piilopuistosta, joka nimensä mukaisesti on piilossa eli paikka pitää hakemalla hakea. No, itse puisto on pettymys, sillä se on pientalojen keskellä oleva lähes tyhjä nurmikenttä. Piilopuisto sijaitsee Taka-Töölössä ja sinne pääsee Paasikivenkadulta. Sibelius-puistossa on paitsi Sibben monumentti myös lukuisa määrä harvinaisia puita. Japanilaisturistit käyvät kuvaamassa hapankirsikkaa, josta pitävät enemmän kuin monumentista. Mielestäni kuvallisin kohde on pieni lampi, jonka vieressä on parhaat päivänsä … Lue loppuun
Kiitokset Vapaavuorelle kaupunkikulttuurin suojelemisesta
Ministeri Jan Vapaavuori otti eilen voimakkaasti kantaa kaupunkikulttuurin puolesta Hufvudstadsbladetissa. Vapaavuoren mukaan automarketit kaupunkikeskustojen ulkopuolella tappavat tehokkaasti keskisuuren kaupungin liikekeskustan. -Ehkä Hämeenlinnan keskusta ei ole täysin kuollut, mutta suuri kauppakeskus muutama kilometri keskustan ulkopuolella on vaikuttanut siihen, että vanha keskusta on lähes tyhjä konttoriajan jälkeen, Vapaavuori vaikeroi. Ministerin huolenaiheena on tietysti useat kauppakeskushankkeet kaupunkien keskustojen ulkopuolella. -Kyse on sivilisaatiomme säilyttämisestä. Emme voi antaa kaupan toimijoiden luoda jotain sellaista joka vakavasti uhkaa vanhaa eurooppalaista kaupunkikulttuuria. Eivät miljoonat turistit ympäri maailmaa matkusta Pariisiin tai Roomaan, jotta voisivat käydä suurissa kauppakeskuksissa kaupunkien ulkopuolella vaan he tulevat aistimaan eläviä kaupunkeja, joissa on paljon erikokoisia … Lue loppuun
Surkea juttu – Helsingiltä loppuivat rahat
Tämäkin päivä oli nähtävä. Rahat loppuivat — Helsingiltä siis. Vaikka talous on lähtenyt kasvuun, Helsinki joutuu nostamaan kunnallisveroaan yhdellä prosenttiyksiköllä vuoden alusta. Maan kalleimmassa kaupungissa tämä rokottaa ihmisiä paljon enemmän kuin muualla Suomessa. Lisäksi menoja on tarkoitus vähentää ja kaiken päälle lainaa otetaan lisää. Kahden vuoden kuluttua lainaa on jokaista helsinkiläistä kohden 3210 euroa. Ja rahaa palaa ihan itsestään. Uusien asuinalueiden rakentaminen Jätkäsaareen, Kalasatamaan ja myöhemmin liitosalueelle vie paljon rahaa mutta ei vielä vuosiin tuo uutta pätäkkää. Helsingin Energian taru kaupungin ylimääräisenä rahantekokoneena alkaa olla lopussa. Ja samaan aikaan kun rahat vähenevät, eläkeläisiä on yhä enemmän. Tässä on katastrofin ainekset. … Lue loppuun
Kiviniemi ilkkuu Helsingille: Hiilenmustaa politiikkaa
Pääministeri Mari Kiviniemi haukkuu Helsingin harjoittamaa energiapolitiikkaa värikkäin sanakääntein. STT:n haastattelussa hän sanoo Helsingin harjoittaneen “hiilenmustaa energiapolitiikkaa”, jota on tehty demarien, vihreiden ja kokoomuksen voimin. -Helsinkiläiset joutuvat nyt karvaasti maksamaan sen, että tässä kaupungissa ei ole harjoitettu keskustalaista energiapolitiikkaa aikaisemmin, Kiviniemi sanoo Kiviniemen lausunto siitä, että helsinkiläiset joutuvat maksamaan ei-keskustalaisesta energiapolitiikasta, on nyt aivan totta. Todellakin, maksamaan täällä joudutaan. Kiviniemen heitto on itse asiassa vastaus Helsingin kaupunginjohtajan Jussi Pajusen blogikirjoitukselle, jossa hän antaa ymmärtää helsinkiläisten joutuvan valtion energiapolitiikan maksajiksi. Energiavero on rangaistusvero “Merkittävä kysymys on sähkön ja lämmön yhteistuotannolle kaavailtu energiavero. Se merkitsee helsinkiläisille kaukolämmön kuluttajille 50 miljoonan euron lisäveroa, … Lue loppuun
Ruotsi on sittenkin kehittyneempi (tarinaa vessoista, minkeistä ja autoista)
Ruotsi tuntuu meille suomalaisille niin tutulta — kaikkihan olemme sinne seilanneet ja tuurilla takaisin palanneet. Kaikki tuntuu siellä niin tutulta… Itse vietin kaksi viikkoa Upsalassa ja siinä ajassa ehti jo nähdä ja kokea yllättäviä asioita. Esimerkkinä vaikkapa vessat. Minulla on aina ollut ongelmia ulkomailla ymmärtää vessasymboleja — Upsalassa olikin kummallisimmat vessatunnukset, mitä olen nähnyt. Esimerkiksi sydän. Onko se nyt sitten miehen vai naisen tunnus? Asia selvisi pian, sillä lähes kaikkialla vessat olivat unisex-vessoja, siis miehet ja naiset kävivät samoissa vessoissa. Ainoita poikkeuksia olivat jotkut etniset ravintolat. Economistissa oli kesän alussa artikkeli maapallon vessaongelmista — siis siitä, että naisten vessojen ovella … Lue loppuun




