Suomessa juhlittiin itsenäisyyttä myös talvisodan synkeissä tunnelmissa 70 vuotta sitten. Erityisesti ulkoministeri Tanner halusi, että ulkomaiselle diplomaattikunnalle näytetään suomalaisten poliitikkojen olevan elossa ja hyvissä voimissa.

Neuvostoliitto ei talvisodan alussa tunnustanut Suomen hallitusta vaan se piti yhteyttä itse perustamaansa Terijoen nukkehallitukseen, jonka päämies oli Otto Wille Kuusinen. Venäläiset olivat levittäneet maailmalle ahkerasti tietoa, että Suomen hallitus on paennut tuntemattomaan paikkaan. Tällä haluttiin antaa kuva, jonka mukaan Suomessa olisi kaaosmainen tilanne.

Hallitus suojautui Suomen Pankin kultaholviin

Tuo venäläisten kertoma ”tuntematon paikka” oli muuten Suomen Pankki, jossa hallitus sodan ajan kokoontui. Jos istunto oli ilmahälytysten aikana, hallitus suojautui Suomen Pankin upouuteen kultaholviin. Holvi oli todella vahvaa tekoa, sillä seinät olivat noin kaksi metriä paksut. Holvin ovet painoivat yli kahdeksan tonnia (nykyisin Suomen Pankin kultavaranto on tiettävästi New Yorkissa, joten holvilla on muuta käyttöä). Ulkoministeriö muuten kokoontui sodan kahden ensimmäisen viikon aikana juuri valmistuneessa Stadionissa (siellähän piti alun perin pitää olympialaiset vuonna 1940).

Erityisesti ulkomaalaisille haluttiin siis näyttää, että Suomen hallitus on voimissaan, joten itsenäisyyspäivää kannatti juhlistaa sodankin oloissa.
Juhlapaikkana ei tosin ollut presidentinlinna vaan hotelli Kämpin juhlasali.

Presidentinlinnaa pidettiin liian vaarallisena mahdollisen hyökkäyksen takia. Ensin oli ajateltu, että juhlat pidettäisiin Smolnassa eli valtioneuvoston juhlahuoneistossa Etelä-Espalla.

Smolna jouduttiin kuitenkin hylkäämään juhlapaikkana, koska talon ikkunoita ei voitu pimentää. Paikkaan oli unohdettu hankkia pimennysverhot eikä niitä ehdittäisi lyhyen valmisteluajan takia hankkia. Talo oli myös täysin lämmittämätön, joskin tämä ongelma oli vähäisempi.

Itsenäisyysvastaanotto Kämpin juhlasalissa

Kämpiin päädyttiin, koska se oli tiettävästi ainoa hotelli-ravintola, joka suostui antamaan juhlatilansa hallituksen käyttöön. Samalla Kämpistä kuitenkin ilmoitettiin, että heillä ei ole ruokaa eikä henkilökuntaa juhlan tarpeisiin. Tähän ongelmaan apu löytyi Elannosta, jonka ravintolatoiminta lupasi hankkia tarjoilijat että tarjottavat syötävät.

Juhlien kutsuvieraslista poikkesi tavanomaisesta, sillä nyt tilaisuuteen kutsuttiin diplomaattien lisäksi kaikki mahdolliset paikalla olleet ulkomaiset lehtimiehet ja valokuvaajat. Tarkoitushan oli näyttää, että hallitus ei ole paennut minnekään ja että Suomessa voidaan ylipäätään pitää itsenäisyyspäivän juhlat myös sodan oloissa. Lehtimiesten uskottiin kirjoittavan tilaisuudesta.

Itse juhlat olivat varsin arkiset -- kutsukorttiinkin oli merkitty pukukoodiksi ”arkipuku”. Illan erikoisin puku lienee ollut opetusministeri Uuno Hannulalla, joka oli juhlissa harmaassa villapaidassa ja punakinttuisissa lapikkaissa. Kysyttäessä ministeri oli vastannut, että kyseiset vaatteet olivat hänen arkipukunsa.

PS: Samainen ministeri Uuno Hannula liikkui koko talvisodan ajan Helsingissä valkoinen sanomalehtimiesnauha käsivarressaan. Syyksi hän sanoi, että toimittajaksi naamioituneena hän pääsi helpommin kaikkiin tärkeisiin paikkoihin.