-
Kaupunkilainen
Kaupunkilainen-blogi kertoo Suomen ainoan oikean kaupungin asioista. Helsingissä asuu kymmenesosa Suomen väestöstä ja pääkaupunkiseudulla noin viidennes - tästä huolimatta Helsinkiä kohdellaan kuin mitä tahansa tuppukylää. Blogissa pidetäänkin ylpeästi ja itsevarmasti Helsingin puolta.
Aiheet
- Aiheeton (68)
- Historiaa (7)
- Historiaa (14)
- Kaupunkilaisjärkeä (19)
- Kaupunkisuunnittelu (50)
- kirja-arvostelu (1)
- Yleinen (248)
- Yleistä pohdiskelua (3)
-
Kaikki blogit
-
MTV3.fi blogit - Uutiset
- EU-tähtien alla
- Elinkautinen
- Epikriisi
- Eteläpääty
- Herrat pitävät vaaleista
- Hetkinen
- KGB - Kimmo Grönlundin blogi
- Kaupunkilainen
- Kolme varttia
- Laitahyökkääjä
- Liesituuletin
- Linjatuomari MKulmala
- Lämpiössä
- Maailman syke
- Miss Moneypenny
- Moottorimies
- Mr. Bondi
- Muurin takaa
- Penkkiurheilija
- Rajalla
- Rock Around The Blog
- Setä Arkadia
- Sivuhuomautuksia
- Tohtori Ei
- Vaalitarkkailija
- Vapaa ajattelija
- Ympäristössä
-
MTV3.fi blogit - Urheilu
-
MTV3.fi blogit - Helmi
-
MTV3.fi blogit - Koti
-
MTV3.fi blogit - Makuja
-
MTV3.fi blogit - Matkailu
-
MTV3.fi blogit - Keventäjät
-
MTV3.fi faniblogit
Blogien etusivulle »
Kuukausittainen arkisto:huhtikuu 2009
Kaupunkilaiset ovat metsäläisiä
Kaupunkilaisten mielipaikka on metsä, selviää Metsäntutkimuslaitoksen eli Metlan tekemästä kyselystä. Metlan kysely tehtiin 15-75-vuotiaille tamperelaisille ja helsinkiläisille. Yllättävää on, että “tosi urbaaneiksi” kyselyssä luokitteli itsensä vain viisi prosenttia vastaajista. Heille ovat tärkeitä rakennetun kaupunkiympäristön palvelut ja vastaavasti luontokokemukset ovat toisarvoisia. Suomalaiset ovat kaupungeissaankin lähellä luontoa, sillä suuri osa suomalaiskaupunkien lähiöistäkin on rakennettu metsälähiöiksi. Niinpä suomalaisten ymmärrys kunnollisesta kaupunkiympäristöstä on vähäinen. On tietenkin hienoa, että edes viisi prosenttia kaupunkilaisista saa elämyksiä juuri kaupunkiympäristöstä. Onhan viisi prosenttia Helsinginkin väkiluvusta sentään lähes 30 000 ihmistä. Näille urbaaneille edelläkävijöille Kiasman kaaret ja Espan nurmikot edustavat kaupunkiympäristöä parhaimmillaan. Väitänpä että myös metsäläis-kaupunkilaiset saavat esteettisiä ja … Lue loppuun
Homoystävällinen Viro, ehkä utopiaa
Sofi Oksasen ja Imbi Pajun koostama artikkelikokoelma “Kaiken takana oli pelko” yllättää viimeisellä, Sofi Oksasen kirjoittamalla artikkelillaan. Kun melkein koko kirja käsittelee virolaisten vainoa neuvostoajalla, yhtäkkiä viimeisessä artikkelissa kerrotaankin, kuinka homot ja lesbot ovat nykypäivän vainottuja Virossa (ja myös Venäjällä). Samaan aikaan kun Suomessa yritetään markkinoida Helsinkiä ulkomaalaisille homoystävällisenä kaupunkina, Virossa homoseksuaalit ovat edelleen syrjitty vähemmistö. Viron parlamentti hylkäsi viime vuonna lakiesityksen, joka olisi kieltänyt seksuaalisten vähemmistöjen syrjimisen. Niinpä implisiittisesti vähemmistöjen syrjiminen on sallittua. Oksasen mukaan homofobiset ilmiöt periytyvät neuvostoajoilta, jolloin homoilu nähtiin rikoksena sosialistista yhteiskuntaa vastaan. Ehkä näin, mutta kyllä Suomessakin vielä 70-luvulla seksuaaliset vähemmistöt nähtiin ongelmana eikä suurin osa … Lue loppuun
Pääsiäinen, Via Crucis ja rituaalit
Uskonnollinen pääsiäisnäytelmä valtaa Helsingin keskustan tänä- ja huomisiltana, kun Jeesusta lykätään ristille Via Crucis -näytelmässä nyt jo neljättätoista kertaa. Kaisaniemen puistosta alkava ja Helsingin senaatintorille päättyvä näytelmäkulkue on houkutellut jo vuosia tuhansia ihmisiä katsojiksi. Ehkä nykyisessä maallistuneessa yhteiskunnassa tällainen katunäytelmä on lähimpänä tavallista kaupunkilaista. Kirkoissahan ei juuri enää käydä. Poikkeuksena tietenkin Matteus-passio-esitys kiirastorstaisin Johanneksen kirkossa, joka oli tänäkin vuonna yleisömenestys. Pääsiäinen esiintyy useimmille samanlaisena rituaalisena juhlana kuin joulukin — monesti palataan juhlan pakanallisille alkujuurille. Pääsiäinenhän on vanha kevään ja auringon jälleentulemisen juhla ja sellaisena monet nämä vapaapäivät viettää. Kaupunkilaiselle kaikki kaupunkia täyttävä toiminta on hienoa. Uskonnolliset esitykset ja konsertit toimivat siinä … Lue loppuun
Asut Helsingissä – maksat verosi Kolariin. Haloo?
Helsingin Sanomat kertoo tänään kuinka lappilaiset kunnat houkuttelevat uusia asukkaita luovin konstein. Yhtenä esimerkkinä on Helsingissä opiskeleva nainen, joka saa Kolarin kunnalta vuodessa 500 euroa, kun hän pitää itsensä kirjoilla Kolarissa. Huvittavaa on, että kyseinen rahansaaja ei ole eläessään asunut Kolarissa — ja siitä huolimatta Kolarin kunta saa hänen kunnallisveronsa. “Maksan veroni mielelläni sinne. Tuen mieluummin sitä (Kolaria) kuin Helsinkiä”, hän sanoo. Niin, siis miksiköhän niitä kunnallisveroja maksetaankaan? Ovatko ne jotain ihmeellistä tukirahaa, jota voidaan siirtää minne huvittaa? Ei — sitä varten on olemassa valtionvero. Kyllä Helsingissä pysyvästi asuvan pitäisi maksaa verot Helsingille — Helsingin katuja dallatessa kuluvat helsinkiläiset kadut eivätkä … Lue loppuun
Saari Helsingin ja Tallinnan väliin
Helsingissä alkaa runsaan viikon kuluttua arkkitehtuurinäyttely, jossa yhtenä visiona on tekosaari Helsingin ja Tallinnan välillä. Vision on luonut helsinkiläinen arkkitehti Martti Kalliala - hänen suunnittelemaan tekosaareen mahtuisi asumaan 20 000 ihmistä. Asuintalojen lisäksi saaresta löytyisi toimistoja, puistoja ja kongressikeskus. Ajatus on, että saari rakennettaisiin niillä maamassoilla, jotka joudutaan joka tapauksessa nostamaan ylös Helsingin ja Tallinnan välistä junatunnelia rakennettaessa. Yhteydet mantereelle hoituisivatkin sitten kätevästi junalla. Tokkapa tämä ajatus ihan heti toteutuu, mutta villejä ideoita tarvitaan, jotta edes pieni osa niistä toteutuisi. Tekosaarta ja muita ideoita voi ihastella Helsingin Laituri-tilassa Narinkkatorilla 17.4. alkaen.
Auton voi myös jakaa muiden kanssa
Helsinki antoi tämänvuotisen ympäristöpalkinnon City Car Clubille. Perustelujen mukaan yhtiön toiminta on vähentänyt yksityisautojen määrää ilman että kaupungin on tarvinnut tukea toimintaa. City Car Club on eräänlainen autojen kolhoosijärjestelmä — positiivisessa mielessä. Jäsenet maksavat kuukausimaksua ja saavat auton käyttöönsä tarpeen tullen. Perusmaksujen lisäksi maksetaan kilometrien ja ajan perusteella. Järjestelmä sopii ihmisille, jotka tarvitsevat autoa säännöllisesti mutta kokonaisuudessaan käyttävät kuitenkin autoa kohtuullisen vähän. Esimerkiksi minä tarvitsen autoa täysin satunnaisesti, joten käytän edelleen autonvuokrausfirmojen palveluja. Minun kaltaiselle satunnaiskäyttäjälle auton vuokraaminen on edullisempaa kuin City Car Clubiin kuuluminen. Oleellista kuitenkin on sen sisäistäminen, että Helsingin tapaisessa kaupungissa ei välttämättä tarvitse omistaa autoa. City … Lue loppuun

