-
Kaupunkilainen
Kaupunkilainen-blogi kertoo Suomen ainoan oikean kaupungin asioista. Helsingissä asuu kymmenesosa Suomen väestöstä ja pääkaupunkiseudulla noin viidennes - tästä huolimatta Helsinkiä kohdellaan kuin mitä tahansa tuppukylää. Blogissa pidetäänkin ylpeästi ja itsevarmasti Helsingin puolta.
Aiheet
- Aiheeton (68)
- Historiaa (7)
- Historiaa (14)
- Kaupunkilaisjärkeä (19)
- Kaupunkisuunnittelu (50)
- kirja-arvostelu (1)
- Yleinen (248)
- Yleistä pohdiskelua (3)
-
Kaikki blogit
-
MTV3.fi blogit - Uutiset
- EU-tähtien alla
- Elinkautinen
- Epikriisi
- Eteläpääty
- Herrat pitävät vaaleista
- Hetkinen
- KGB - Kimmo Grönlundin blogi
- Kaupunkilainen
- Kolme varttia
- Laitahyökkääjä
- Liesituuletin
- Linjatuomari MKulmala
- Lämpiössä
- Maailman syke
- Miss Moneypenny
- Moottorimies
- Mr. Bondi
- Muurin takaa
- Penkkiurheilija
- Rajalla
- Rock Around The Blog
- Setä Arkadia
- Sivuhuomautuksia
- Tohtori Ei
- Vaalitarkkailija
- Vapaa ajattelija
- Ympäristössä
-
MTV3.fi blogit - Urheilu
-
MTV3.fi blogit - Helmi
-
MTV3.fi blogit - Koti
-
MTV3.fi blogit - Makuja
-
MTV3.fi blogit - Matkailu
-
MTV3.fi blogit - Keventäjät
-
MTV3.fi faniblogit
Blogien etusivulle »
Kuukausittainen arkisto:tammikuu 2009
Haloselle asunto Lenin-talosta Hakaniemestä
Venäläinen vallankumousjohtaja V.I.Lenin asui Helsingin Hakaniemessä elo-syyskuussa 1917. Hänen salaisena majapaikkanaan oli kaupungin miliisipäällikön Kustaa Rovion asunto torin laidalla. Nyt tuosta samaisesta historiaa havisevasta talosta on ostanut asunnon presidentti Tarja Halonen. Talon kuuluisimman asunnon haltija Kustaa Rovio oli sittemmin mukana Suomen vallankumouksessa, joka tunnetusti kukistui. Rovio pakeni kaverinsa Leninin valtakuntaan, mutta jauhautui punapyörteen rattaisiin vuonna 1938, kun hänet ammuttiin kansanvihollisena. Vaikka Roviosta olikin tullut epähenkilö Neuvostoliitossa, hänen entinen asuntonsa Hakaniementorin laidalla nousi kuitenkin suureen arvoon juuri Leninin takia. Neuvostoliiton kumarteluvuosina kaikki paikat, joissa Lenin oli käynyt, olivat muuttuneet eräänlaisella Midasin kosketuksella kultaakin arvokkaammiksi. Niinpä talon seinään ruuvattiin vuonna 1965 juhlallisesti … Lue loppuun
Helsingin valloitusretki toi mukanaan historiaa
Helsingin laajeneminen entisille Sipoon maille on siirtänyt pääkaupungin historiallista painopistettä itään. Helsingin vanhin edelleen toimiva kirkko sijaitsee nykyisin nimittäin kaupungin itäkolkassa, alueella, joka vielä viime vuonna kuului Sipooseen. Östersundomin puukirkko on rakennettu jo 1754. Paikalla on ollut kirkkorakennus 1600-luvulta lähtien. Myös Helsingin vanhin edelleen toimiva hautausmaa sijaitsee nyt idässä. Östersundomin hautausmaa on ollut toiminnassa 1600-luvulta lähtien. Tähän asti Helsingin vanhin toimiva kirkko on ollut Vanhakirkko, joka vihittiin käyttöön 1826. Vanhin toimiva hautausmaa on ollut ortodoksinen hautausmaa 1820-luvulta. Kun liitosalueelle tulevina vuosikymmeninä rakennetaan paljon uusia asuntoja, on hienoa että alueella on myös vanhaa historiaa. Näin uusi ja vanha toivottavasti sekoittuvat yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, kuten … Lue loppuun
Kiinalaiset valtaavat Helsingin
Kun minä olin lapsi 60- ja 70-luvuilla, puhuttiin silloinkin kiinalaisista mutta kyse ei ollut kiinalaisista ravintoloista. Kiinalaisista puhuttaessa viitattiin Helsingin lähiöiden väleissä luikerteleviin vallihautoihin — kiinalaisten sanottiin olleen rakentamassa niitä. Lapsille vallihaudat olivat merkittäviä, sillä niihin pystyi rakentamaan erilaisia majavirityksiä. Nykyisin kiinalaiset tunnetaan Helsingissä lähinnä kiinalaisista ravintoloistaan, joita onkin runsaasti eri puolilla kaupunkia. Helsingissä asuu nykyisin 1150 kiinalaista ja huomenna sunnuntaina on heidän juhlapäivänsä, kun kiinalaisyhteisö juhlii kiinalaista uuttavuotta. Helsinkiläiset voivat osallistua juhlintaan Lasinpalatsin aukion tapahtumassa. Lisätietoja täältä: www.kiinalainenvuosi.fi Helsingin kiinalaiset eivät juuri pidä ääntä itsestään vaikka he ovat varsin suuri ulkomaalaisryhmä. Heistä myös kirjoitetaan varsin vähän. Kun niin sanotut … Lue loppuun
Itsemurha mediassa
Itsemurha on ollut medialle perinteisesti helppo uutinen — itsemurhaa ei nimittäin ole uutisoitu ollenkaan. On ollut sellainen yleinen periaate, että itsemurha ei ole uutinen kuin poikkeustapauksessa. Nyt tuo tilanne on osin muuttunut ja syynä on nopeutunut tiedonvälitys eli nettiuutisointi. Esimerkiksi tänään useiden tiedotusvälineiden nettisivuilla kerrottiin Niinisalossa tapahtuneesta ampumavälikohtauksesta. Ensimmäisenä asiasta kertoi Yleisradio nettisivuillaan ja puhelinuutisellaan. Muut tulivat perässä, kunnes MTV:n uutiset kertoi, että kyseessä oli itsemurha. Ennen sen selviämistä, että kyseessä oli itsemurha, aiheessa oli kaikki kunnon uutisen ainekset. Ensitiedoissa puhuttiin Niinisalon tykistöprikaatissa tapahtuneesta ampumatapauksesta, jossa ainakin yksi ihminen on vahingoittunut. Kauhajoen ja Jokelan tapahtumat muistaen Niinisalossakin oli saattanut tapahtua … Lue loppuun
Brysselistä Helsinkiin ja Helsingistä Kuopioon
Muistan kuinka aikoinaan olin Brysselissä tilaisuudessa, jossa elintarvikevalvonnasta vastaavat viranomaiset antoivat ymmärtää, että Helsinkiin ei ole juuri lähtijöitä. Tuolloin Helsinki oli vahvoilla EU:n elintarvikeviraston kotipaikaksi. EU:ssa on ollut ideana, että jokainen jäsenmaa saisi ainakin yhden EU-viraston. Helsinkiä kuitenkin pidettiin syrjäisenä ja muutenkin epämiellyttävänä paikkana Brysseliin tottuneille byrokraateille. Eipä tullut sitten elintarvikevirastoa, mutta tuli Kemikaalivirasto. Samanlaista keskustelua käydään niissä lukuisissa laitoksissa, jotka nyt halutaan “alueellistaa” eli hajasijoittaa Helsingistä muille paikkakunnille. Oleellinen ero Helsinkiin tulleen Kemikaaliviraston ja Kuopioon nyt siirrettävän Lääkelaitoksen välillä on se, että EU:n kemikaalivirasto oli uusi, perustettava virasto kun taas Lääkelaitos käytännössä siirretään toiselle paikkakunnalle (tosin hankkeen puuhamiehet sanovat, … Lue loppuun
Helsingille sälytetty liian suuri osa turvapaikanhakijoista
Helsingin uusi kaupunginvaltuusto kokoontuu tänään keskiviikkoiltana ensimmäistä kertaa. Uudet valtuutetut saavatkin saman tien päivitellä maahanmuuttoasioita, kun turvapaikkahakijoiden vastaanottokeskuksia ollaan avaamassa ydinkeskustaan ja Kallioon. Sosiaalilautakunta on tehnyt kaupunginhallitukselle esityksen, jonka mukaan Uudenmaankadun entinen Marttahotelli ja Kallion Kaarlenkadulla sijaitseva hotelli Fenno muutettaisiin turvapaikkahakijoiden vastaanottokeskuksiksi. Rakennuksiin tulisi tilat yhteensä noin 400 ihmiselle. Hankkeen taustalla on räjähdysmäinen turvapaikanhakijoiden määrän kasvu. Kun vielä toissavuonna hakijoita oli 1500, viime vuonna määrä oli noussut jo neljään tuhanteen. Alaikäisiä viimevuotisista tulijoista oli noin 600. Näistä tulijoista Helsinki kantaa suurimman vastuun, sillä kahden jo nykyisin toimivan keskuksen kapasiteetti on vajaat 300 paikkaa — lisäksi näiden keskusten kirjoilla on lähes … Lue loppuun
Rööperin pikkurikollisista pikkuporvareita
Rööperi-leffa herätti ajattelemaan, kuinka erilaisia kaupunginosien imagot oikein ovat. Rööperi-leffan mukaanhan Punavuori oli vielä 60-luvulla pahamaineinen lestinheittäjien ja pikkurikollisten pelikenttä. Leffan alkuteksteissä sanotaan, että nykyisin kaupunginosa on varakkaan keskiluokkainen asuinalue. Molempia määritelmiä voi tietenkin opponoida. Rööperi oli varmasti pahamaineinen asuinalue sotien jälkeen, mutta niin olivat monet muutkin työläiskaupunginosat kuten Kallio, Vallila, Sörnäinen ja Pasila (nykyinen Länsi-Pasila). Kaikissa paikoissa oli runsaasti lestinheittäjiä ja pikkurikollisia. Myöhemmin Malmi liittyi tähän hieman epämääräisten kaupunginosien joukkoon. Epäilyttää myös, kuinka varakkaan keskiluokkainen alue Rööperi nykysin on. Asunnonvälittäjät kun eivät mielellään kerro asunnon olevan Punavuoressa, jos myytävän asunnon voi sanoa olevan jossain naapurikaupunginosassa. Useat kerrat on esimerkiksi … Lue loppuun
Helsinki on haudoille rakennettu
Nyt on taas se aika vuodesta, kun Tieteen päivät on vallannut Helsingin keskustan. Itseään voi fiksustaa lukuisilla luennoilla, jotka käsittelevät ties mitä mielenkiintoista tiedeaihetta. Teemana on evoluutio, mutta kaikkea muutakin kiinnostavaa löytyy. Homma jatkuu sunnuntai-iltapäivään asti, joten käy katsomassa päivien ohjelma täältä. Itse kävin torstai-iltana Tieteiden yön luennolla Helsingin kaupunginmuseossa, jossa kerrottiin Helsingin hautausmaiden historiasta. Luennoitsija Marja Pehkonen julkaisee myöhemmin tässä kuussa samasta aiheesta kirjan, joten kaupungin hautahistoriasta kiinnostuneille löytyy paljon tietoa. Itsekin tiesin, että Vanha kirkkopuisto eli ruttopuisto oli käyttöaikanaan ennen 1800-lukua laajempi kuin nykyinen puisto, mutta Pehkosen mukaan hautausmaa on ollut todella laaja. Itse asiassa hautoja on aina Yrjönkadulta Fredrikinkadulle asti. … Lue loppuun

