-
Kaupunkilainen
Kaupunkilainen-blogi kertoo Suomen ainoan oikean kaupungin asioista. Helsingissä asuu kymmenesosa Suomen väestöstä ja pääkaupunkiseudulla noin viidennes - tästä huolimatta Helsinkiä kohdellaan kuin mitä tahansa tuppukylää. Blogissa pidetäänkin ylpeästi ja itsevarmasti Helsingin puolta.
Aiheet
- Aiheeton (71)
- Historiaa (7)
- Historiaa (14)
- Kaupunkilaisjärkeä (19)
- Kaupunkisuunnittelu (50)
- kirja-arvostelu (1)
- Yleinen (248)
- Yleistä pohdiskelua (3)
-
Kaikki blogit
-
MTV3.fi blogit - Uutiset
- Ahtiainen
- Elinkautinen
- Epikriisi
- Herrat pitävät vaaleista
- KGB - Kimmo Grönlundin blogi
- Kaupunkilainen
- Kolme varttia
- Laitahyökkääjä
- Linjatuomari MKulmala
- Lämpiössä
- Miss Moneypenny
- Moottorimies
- Mr. Bondi
- Muurin takaa
- Penkkiurheilija
- Rock Around The Blog
- Sivuhuomautuksia
- Tohtori Ei
- Vaalitarkkailija
- Vapaa ajattelija
- Ympäristössä
-
MTV3.fi blogit - Urheilu
-
MTV3.fi blogit - Helmi
-
MTV3.fi blogit - Koti
-
MTV3.fi blogit - Makuja
-
MTV3.fi blogit - Matkailu
-
MTV3.fi blogit - Keventäjät
-
MTV3.fi faniblogit
Blogien etusivulle »
Vuosittainen arkisto: 2009
Ceausescun ansiosta meillä on uutiset joulunakin
Suomen tv-kanavilla oli vielä vuoden 1989 jouluaattona lähes täydellinen uutispimennys. Uutisia tuli toki radiosta, mutta eipä juuri mistään muualta. Nettiäkään ei vielä ollut olemassa eikä taivaskanavia juuri katseltu. Käytännössä ihmiset olivat siis jouluna lähes täydellisessä uutispimennossa. Vuoden 1989 joulu muutti tilanteen. Romanian kansannousu oli käynnissä ja juuri joulun aikana vanha diktaattori poistettiin virastaan. Nicolae Ceausescun kuuluisa viimeinen puhe oli 20. joulukuuta ja hänet tapettiinkin sitten jo joulupäivänä eli 25. joulukuuta. MTV:n silloinen ulkomaanreportteri Rauli Virtanen saapui Bukarestiin juuri jouluaattona ensimmäisenä suomalaisena toimittajana — HeSarin kuvaajakin ehti paikalle vasta seuraavana päivänä. Tästä Raulin etulyöntiasemasta ei ollut kuitenkaan paljon hyötyä, koska uutislähetyksiä … Lue loppuun
Kivihiili lämmittää näilläkin pakkasilla helsinkiläisiä
Monen ihmisen mielestä sähköä tulee pistorasiasta ja lämpöä pattereista — sähkön ja lämmön tuotantotapa on sitten jo enemmän henkimaailman juttuja. Helsingin Ruoholahdessa näkee helposti, että mistä sähkö ja lämpö oikeasti tulevat. Helsingin High Tech Centerin edustalla on nimittäin hiililaituri, johon tulee hiililaiva parin viikon välein. Hiili nostetaan laivasta rannalla olevaan putkeen, josta se imaistaan Salmisaaren maanalaisiin siiloihin ja sitten Salmisaaren voimalaitoksen tarpeisiin. Lopputuotteena on sähköä ja kaukolämpöä pääasiassa helsinkiläisille. Kuten tiedetään, ilmastonmuutoksen myötä halvasta kivihiilestä on tullut matter-non-grata eli epätoivottu aines ja Helsingin kaupunkia on syytetty huonosta ilmastopolitiikasta. Samaan aikaan kun moni helsinkiläinen ilmastoaktiivi tai virkamies on Kööpenhaminan ilmastokokouksessa joko … Lue loppuun
Kehyskunnassa asuminen on kallista
Helsingissä asumista pidetään yleensä tolkuttoman kalliina — ja sitä se toki onkin, jos kustannuksissa huomioidaan vain suorat asumiskustannukset. Todellisuus on kuitenkin toinen, sillä pöpelikössä asujat tarvitsevat usein auton tai kaksi päästäkseen ihmisten ilmoille. Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos julkaisi viikolla selvityksen, jonka mukaan etenkin “kahden auton loukussa” oleva pöpelikköperhe joutuu maksamaan elämisestään kaikkein eniten (siis sillä edellytyksellä, että käyvät töissä Helsingissä). Suora ote selvityksestä: “Suorat ja epäsuorat matkakustannukset tasoittavat huomattavasti alueellisia kustannuseroja asumisessa. Suorien matkakulujen osuus kokonaiskustannuksista kasvaa helposti suureksi varsinkin omaa autoa käytettäessä.” Ja jatkoa seuraa: “Kehyskunnat (Kirkkonummi) ja Lahti voivat matkakustannukset huomioiden olla jopa Helsinkiä kalliimpia asuinseutuja.” Monihan perustelee poismuuttoa … Lue loppuun
Voisiko kirjastot vaikka keskittää
Helsingissä järjestetään tänään mielenosoitus kirjastojen lakkautuksia vastaan. Helsingissähän suunnitellaan kirjastojen lisäksi terveyskeskusten ja koulujen lakkautuksia. Syynä on rahapula, kuinkas muuten. Kaupunkilaisen näkökulmasta lakkautukset ovat ikäviä — varsinkin jos kyseessä on naapurikirjasto tai vieressä oleva terveyskeskus tai koulu, jossa oma lapsi opiskelee. Asiaa katsoo toisin, jos näitä naapurissa olevia toimintoja ei olekaan. Helsingin Ruoholahdessa, jossa asun, ei ole terveysasemaa eikä aikuisten kirjastoa. Aikoinaan terveysasema piti rakentaa, mutta sitten huomattiin, että ruoholahtelaiset menevät varmasti mielellään parin kilometrin päähän Lauttasaaren terveyskeskukseen. Terveyskeskustontille rakennettiin konservatorio. Ongelma on, että Lauttasaari on Ruoholahdesta katsottuna aivan väärässä suunnassa eikä edes metroradan varrella (vielä). Terveyskeskukset kuten myös kirjastot … Lue loppuun
Itsenäisyysjuhla talvisodan Helsingissä
Suomessa juhlittiin itsenäisyyttä myös talvisodan synkeissä tunnelmissa 70 vuotta sitten. Erityisesti ulkoministeri Tanner halusi, että ulkomaiselle diplomaattikunnalle näytetään suomalaisten poliitikkojen olevan elossa ja hyvissä voimissa. Neuvostoliitto ei talvisodan alussa tunnustanut Suomen hallitusta vaan se piti yhteyttä itse perustamaansa Terijoen nukkehallitukseen, jonka päämies oli Otto Wille Kuusinen. Venäläiset olivat levittäneet maailmalle ahkerasti tietoa, että Suomen hallitus on paennut tuntemattomaan paikkaan. Tällä haluttiin antaa kuva, jonka mukaan Suomessa olisi kaaosmainen tilanne. Hallitus suojautui Suomen Pankin kultaholviin Tuo venäläisten kertoma “tuntematon paikka” oli muuten Suomen Pankki, jossa hallitus sodan ajan kokoontui. Jos istunto oli ilmahälytysten aikana, hallitus suojautui Suomen Pankin upouuteen kultaholviin. Holvi … Lue loppuun
Talvisodan ensimmäinen päivä Helsingissä
Neuvostoliiton joukot hyökkäsivät Suomen rajan yli 70 vuotta sitten eli 30.11.1939 kello 6.50 ja Helsingin alueelle ensimmäiset pommit iskeytyivät kolme tuntia myöhemmin. Ensimmäiset pommit putosivat Malmille, Pasilaan ja Tikkurilaan — kohteina olivat ilmeisesti Pasilan ratapiha (siis tulevien tornitalojen alue) sekä Malmin lentokenttä. Tosin itse lentokentälle ei osunut yhtään pommia ja usea Pasilaan pudonnut pommi jäi suutariksi. Kukaan ei kuollut tässä ensimmäisessä pommiaallossa. (Edellisistä pommituskohteista vain Pasila kuului varsinaiseen Helsinkiin vuonna 1939, muut alueet kuuluivat Helsingin maalaiskuntaan). Toisessa pommitusaallossa kymmenen aikoihin aamupäivällä kohteena oli Santahaminan sotilassaari. (Tosin Santahaminakaan ei kuulunut Helsinkiin vielä vuonna 1939). Santahaminassa pommituksiin kuoli 15 henkilöä. Taloja sortui, … Lue loppuun
Juhlitaan nyt kerrankin Helsinkiä
Hienoa juttu, että Helsingistä tulee maailman design-pääkaupunki 2012. Ainakin meille helsinkiläisille (ja muille lähihelsinkiläisille kuten lahtelaisille) tämä on eräänlainen vahvistus siitä, että täällä on ihan oikeasti hienoa designia. Ei puhuta siitä, että edellinen design-pääkaupunki oli Torino viime vuonna emmekä tainneet kuulla tai nähdä mitään tästä kyseisestä design-kaupungista. Ensi vuonnahan design-pääkaupunki on Soul — ehkä kuulemme siitä enemmän. Design-pääkaupunkinimitys vuonna 2012 on merkittävä Helsingille etenkin siksi, että samana vuonna tulee kuluneeksi tasan 200 vuotta siitä, kun Helsingistä tuli Suomen (suuriruhtinaskunnan) pääkaupunki. Itse asiassa juuri tuo pääkaupungiksi nimittäminen 200 vuotta sitten oli lähtölaukas sille, että maalaismaisesta Helsingistä ryhdyttiin luomaan oikeaa kaupunkia. Voikin … Lue loppuun
Hei, me rakennettiin palkkimetsä Pasilaan
Keski-Pasilaan suunnitellaan nyt mahtipontista pilvenpiirtäjäkeskittymää. Arkkitehtitoimisto Cino Zucchi Architetti on ideoinut tiedotteen mukaan “kymmenen veistoksellisesti muotoillun tornin kokonaisuuden”. Alueen korkein torni olisi 40-kerroksinen. Kuvia voi ihailla TÄÄLLÄ. Suunnitellahan aina saa. Mieleeni tulee vain tämänkaltaisista sinänsä hienoista suunnitelmista Vuosaareen rakennettu 28-kerroksinen Cirrus, josta myös järjestettiin mahtipontinen arkkitehtikilpailu. Kaupunkilaisia kosiskeltiin kertomalla, että maamerkin yläkerroksiin tulisi kahvila ja näköalatasanne. Mutta kuinkas kävikään. Liian kalliiksihan sellainen arkkitehdin liian hienoksi piirtämä pytinki olisi tullut, joten rahoittaja-rakentajat mulkkasivat piirrokset hieman halvemmiksi. Arkkitehti suuttui ja vähempään tyytyvät piirtelijät muovasivat sitten hienosta pilvenpiirtäjästä perinteisen palkin. Siis tylsän palkin. Kahvilasta ja näköalatasanteestakin puhuttiin vähän aikaa, mutta niinhän siinä sitten … Lue loppuun
Hyviä kouluja ja huonoja kouluja – niitä on aina ollut
Hienoa, että maailma on tasa-arvoistunut. Siitähän tämä Helsingin viimeaikainen koulukeskustelukin johtuu. Tasa-arvoistuminen tarkoittaa, että kaikista koululaisista yritetään tehdä kelpoja aikuisia. Hieno ja hyvä tavoite. Nyt siis päivitellään niiden koulujen ongelmia, joissa on paljon maahanmuuttajia. Jos olen oikein ymmärtänyt, kritiikki juontaa siitä, että kantasuomalaiset haluavat muihin kouluihin, kun maahanmuuttajat huonontavat koulun tasoa. Ongelma on todellinen ja sille kannattaa yrittää tehdä jotain. Ratkaisu on kuitenkin yllättävän helppo: poistetaan köyhyys. Kun köyhyys poistuu, poistuvat myös monien koulujen tasoerot ja niistä johtuvat ongelmat. Ymmärrän kyllä, että itse köyhyyden poistaminen saattaa olla hieman ongelmallista. Kun minä elin nuoruuttani Helsingissä, ei ollut paljon maahanmuuttajia, mutta köyhyyttä … Lue loppuun
Kielisota puhkesi Espoossa
Espoossa virkamiehet ovat ehdottaneet, että ruotsinkieliset koulut voisivat toimia suomenkielisten koulujen yhteydessä. Näin säästyisi rahaa, kun erikieliset oppilaat mahtuisivat samoihin rakennuksiin. Ei käy, huutaa RKP ja monet alueen ruotsinkieliset. Asiasta uutisoi HBL. RKP:n edustajan mukaan “tähän ei tulla koskaan suostumaan”. Espoon ruotsinkielisten perusopetuksesta ja päiväkodeista vastaavan lautakunnan puheenjohtaja Mia Grunström sanoo puolestaan HBL:n mukaan, että pian kaikki Espoon ruotsinkieliset oppilaat olisivatkin suomenkielisiä, jos ehdotus toteutuisi. Enemmistökieli kun jyrää hänen mukaansa lopulta vähemmistökielen. HBL:n uutisen useiden lukijakommenttien mukaan koulu alkaa olla ainoita paikkoja Espoossa, jossa oikeasti kuulee ruotsia. Espoo kun alkaa olla lähes kokonaan suomenkielinen. Ruotsinkielisten on ehkä vaikea ymmärtää, että … Lue loppuun




