Kirjoitin vuosi sitten blogimerkinnän, jonka olin otsikoinut “Pörssiromahdus kuihduttaa kaupunkia”. Uumoilin siinä laskusuhdannetta tulevaksi. Lue vuoden takainen blogikirjoitus täältä. Vaikea oli vuosi sitten kuvitella, että taloustilanne todella muuttuu vuodessa niin huonoksi kuin se nyt on muuttunut. Ja tällä hetkellä on vielä vaikea kuvitella, mitä tämä huononeva taloustilanne todella merkitsee. Pessimismille on nyt kuulemma kysyntää, mutta vaikea on uskoa, että meillä menisi ensi vuonna edes niin hyvin, kun nyt annetaan ymmärtää. Kaupungeille — kauppapaikoille — laskusuhdanne on aina pahempi asia kuin maaseudulle. Rahan vähentyminen näkyy tietenkin kauppojen toiminnassa, mutta mikä pahinta, se näkyy pitemmällä aikavälillä inhimillisenä lamaantumisena. Jo nyt on uutisoitu, … Lue loppuun →

Helsingin Vuosaaren sataman toiminnan alkamisella on todella suuret vaikutukset koko Suomelle. Sörnäisten sataman ja Länsisataman muutto Vuosaareen kun merkitsee sitä, että yhä useampi suomalainen voi tulevaisuudessa asua melkeinpä Helsingin kantakaupungissa. Sörnäisten sataman alueelle eli Kalasatamaan tulee asunnot noin 15 000 ihmiselle ja työpaikkoja noin 10 000 ihmiselle. Länsisatamaan eli Jätkäsaareen asuntoja tulee 16 000 ihmiselle ja työpaikkoja noin 6000. Tulevina vuosikymmeninä Helsingin rannikolle, lähes kävelyetäisyydelle Kauppatorista rakennetaan asuntoja siis yli 30 000 ihmiselle. Aina voi tietenkin kysyä, onko tässä Helsingin keskustan laajenemisessa ja tiivistymisessä järkeä, kun tilaa on muuallakin. Helsingin keskustan asuntojen hinnat kuitenkin kertovat selvää kieltä: ihmiset haluavat asua … Lue loppuun →

Helsingissä esiintyi eilen performanssipappi Billy, joka messusi kaupallisuutta vastaan kunnon amerikkalaissaarnaajan tyyliin. “Pastori” meni Forumin ja Kampin kauppakeskuksiin — synnin alkulähteille ja saarnasi ylikansallisia yhtiöitä vastaan. Hän paheksui kysyttäessä myös pääministerimme kannanottoa, jonka mukaan ihmisten pitäisi kuluttaa enemmän talouskriisin välttämiseksi. Kaiken huipuksi tämä kaupallisuuden vastustus näytetään Suomen suurimman mainoskanavan uutislähetyksen loppukevennyksenä. Juuri ennen mainoksia. Kaupungin idea on olla kauppapaikka, kaupallisuuden keskus. Kaupunkiin sopivat myös narrit eli tässä tapauksessa Billyn kaltaiset saarnamiehet. Heidän puheissaan on toki vinha perä, mutta heidän saarnaansa kuuntelevat jo ennestään uskossaan vahvat — siis kaupallisuuden vastustajat. Mitä tapahtuisi jo myyminen ja ostaminen loppuisivat? Tulisi todellinen katastrofi, elintasomme laskisi … Lue loppuun →

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen ehdottaa syrjäseuduilla asuville erityistä syrjäseutuvähennystä, jolla korvattaisiin syrjäseutujen korkeampia elinkustannuksia. Pekkarisen mielestä tällaisella vähennyksellä (käytännössä veronalennuksella) saataisiin syrjäseuduille riittävästi ammattitaitoista työvoimaa. Se, että syrjäseuduille ei saada riittävästi työvoimaa johtuu yksinkertaisesti siitä, että työnantajat maksavat liian huonoja palkkoja. Samasta syystä esimerkiksi Helsingissä on vaikea löytää bussikuskeja tai siivoojia. Pekkarisen ehdotus ei olekaan tästä maailmasta. Täällä pääkaupungissa syntyneenä ja asuvana olen joutunut koko elämäni maksamaan muuta maata enemmän kaikesta. Suurimpana menoeränä tietenkin asunto, mutta myös kaikki muu on täällä kalliimpaa — ihan nakkikioskien tuotteista lähtien. Yleinen syrjäseutuvähennys olisi jälleen yksi kansalaisia epätasa-arvoistava tuen muoto, joka johtaisi vain elinkelvottomien toimintojen … Lue loppuun →

Imatralainen sukupuoltaan vaihtava kirkkoherra haluaisi kirkolta uuden työpaikan Helsingistä, jossa hänen mukaansa on Imatraa ymmärtäväisempi ilmapiiri (artikkeli täällä). Samaan aikaan kähminnästä eroamaan joutuneen valtiosihteerin helsinkiläinen puoluetoveri epäilee korppoolaisuuden olevan syynä valtiosihteerin huonoihin tapoihin (artikkeli täällä). Näissä molemmissa tapauksissa ajastus menee jotenkin niin, että Helsinki on suvaitsevainen ja sivistynyt — ja vastaavasti että Helsinki ei ole ahdasmielinen ja moukkamainen. Totuus on kuitenkin se, että Helsinki on kaikkea — sekä suvaitsevainen että suvaitsematon, sivistynyt ja moukkamainen. Helsingin ainoa etu on se, että täällä on sen verran paljon ihmisiä, että jokainen löytää oman ymmärtävän porukkansa. Ja jos ei löydä, tulee ongelmia. Helsinginkin kirkoissa … Lue loppuun →

Pääkaupunkilehdessä (HBL) ministeri Tankmar Horn ehdotti viikko sitten obeliskin pystyttämistä Kasarmitorille muistuttamaan Ruotsin ajasta. Tänään skribentti Mikael Kosk muistuttaa samassa lehdessä, että jo vuonna 1932 suomenruotsalaiset halusivat patsasta ruotsalaisuuden ajalle — tuolloin pyrittiin pystyttämään patsas Kustaa II Aadolfille hänen ansioistaan länsimaisten arvojen vahvistamisesta Suomessa. Koskin mielestä parempi olisi juhlia vaikkapa kielilain hyväksymistä vuonna 1922 — se olisi jotain sellaista, jolla olisi kosketus nykypäivän Suomeen. Olen samaa mieltä ajatuksesta, joskin eikö ruotsalaisuuden päivä jo riitä juhlapäiväksi. Ruotsinkielisen päälehtemme kirjoittajat eivät tunnu muistavan, että Helsingissä on jo Ruotsin ajan muistomerkkejä. Vaikka Kustaa II Aadolf ei saanutkaan patsasta, hänen rintakuvansa löytyy Helsingistä Ritarihuoneelta. … Lue loppuun →

Xenofobia tarkoittaa ulkomaalaiskammoa. Helsinki on Suomen suurin muualta muuttaneiden keskittymä — tänne näyttää keskittyneen myös xenofoobiset ihmiset, jotka kammoavat kaikkea itselleen vierasta. Usein kammon kohteisiin kuuluvat vääränväristen lisäksi seksuaalivähemmistöt ja usein myös kaikki muutkin ihmisryhmät, jotka poikkeavat oletetusta keskiarvosta. Helsinki on aina ollut suuri muualta muuttaneiden kohde. Pääkaupungin asukkaista noin 50 000 on syntynyt ulkomailla — tämä on lähes yhdeksän prosenttia Helsingin väestöstä. Heistä noin puolet on Suomen kansalaisia. Helsingin juutalaiset ja tataarit ovat alun perin muualta muuttaneita. Samoin monien teollisuussukujen juuret ovat ulkomailla. Kuinka paljon valjumpi Helsinki olisikaan ilman näitä ihmisiä. Muukalaiskammoa on ollut aina ja aina se on ollut … Lue loppuun →