Kun metro on myöhässä kymmenen minuuttia, ensimmäisenä ajattelee, että millä asemalla on hypätty ajasta ikuisuuteen. Tai kun vartijat ovat asemalla junaa vastassa, pohtii mikä on pian ulosheitettävän ihmisen historia. Entäpä millainen on ihminen, joka virtsaa metron hissiin? Metro herättää monipuolisia tunteita. Kerran yöllä taksilla kotiin tullessani sanoin kuskille, että jättäisi minut Ruoholahden metroaseman kohdalle. Taksikuski räjähti ja sanoi, että hän ei ole koskaan ajanut metrolla eikä tiedä missä metroasemat ovat. Metrokuilu oli kuulemma rahakuilu, johon veronmaksajien rahat on upotettu. Metromatkustajat ovat aina omaa luokkaansa. Kerrankin täydessä ruuhkametrossa kaksi murrosikäistä poikaa yritti avaimella raaputtaa nimiään metron muovituoleihin. Huomautin pojille, että kirjoittaisivat … Lue loppuun →

Asuin pari vuotta Yhdysvalloissa ja siellä television paikallisuutiset olivat varsin hurjia. Joka ilta ihmisiä oli tapettu ja metsäpoluilla jahdattiin raiskaajia. Auto-onnettomuudet olivat jokailtaista kauraa. Mitäpä jo Helsingistäkin tehtäisiin uutisia Amerikan malliin? Mitä uutiset sisältäisivät? Ehkäpä tällaista: Aloitusuutisena olisi tietenkin “Naulapyssymaanikko ammuskeli Kontulassa.” STT:n uutisprintin mukaan keski-ikäisen miehen epäillään ampuneen vaimoaan paineilmanaulaimella Helsingin Kontulassa. Miehen uskotaan myös lyöneen puolisoaan nyrkillä kasvoihin ja ladelleen tappouhkauksia. Mies oli tekohetkellä päihtynyt. Kakkosuutisessa mentäisiin oikeussaliin ja otsake olisi “Sänkypyromaania odottaa vuosien tuomio.” STT:n uutisen mukaan naisystävänsä surmannutta miestä uhkaa vuosien tuomio — mies iski kumppaniaan veitsellä ja sytytti sängyn tuleen. Syyttäjä vaatii naisystävänsä surmanneelle miehelle … Lue loppuun →

Luin tässä parin vapaapäivän aikana kolme mielenkiintoista tietokirjaa, joissa kaikissa on kytky kaupunkilaisuuteen. Aloitetaan Iltiksen toimittajan Sakari Nupposen kirjalla Aikamatka hotelli Viruun (Ajatus kirjat), joka kertoo Viru-hotellin 35-vuotisen historian. Mannermainen kahvilakulttuuristaan tunnettu Tallinna on kaupunkikulttuurissaan ollut ennen sotia edellä suomalaisia kaupunkeja (ehkä Turku on poikkeus). Sosialismin aikana oikeastaan vasta Viru-hotellin tulo siirsi Tallinnan kaupunkikulttuuria selvästi modernimpaan suuntaan. Viru sijaitsi keskellä kaupunkia, sen arkkitehtuuri oli rakennettaessa ultramodernia ja sosialismista huolimatta sen palvelukulttuuri ja tarjonta olivat aivan eri tasolla kuin mihin oli totuttu. Ja Virun myötä Tallinnassa oli tietenkin paljon turisteja, kuten modernissa kaupungissa kuuluukin. Turistit puolestaan toivat uusia ajatuksia ja tyylejä … Lue loppuun →

Euroviisuhumua seuratessa Kaupunkilaiselta oli jäädä vähälle huomiolle sirtarumpu-Pekkarisen viimeisimmät toilailut. Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen antaisi Vantaan kehärataan varatut rahat maaseudun takateiden perusparannukseen. Siis sanotaanpa asia vielä kerran. Pekkarinen viivästyttäisiä vuosia suunniteltua, noin miljoonaa ihmistä lähes päivittäin koskevaa pääkaupunkiseudun ratahanketta saadakseen rahaa muun muassa teiden kunnossapitoon. Pöyristyttävää toimintaa. Asian tultua julki Pekkarinen yritti vähätellä sanomisiaan. Viikonvaihteen Pressossa Pekkarinen sanoi puheillaan viitanneensa vain “kuulemaani käytäväkeskusteluun” ja oli pahoillaan kun tuli tämän käytäväkeskustelun ääneen sanoneeksi. Mikähän käytävä tällaisia on puhunut? Pekkarista on kehuttu viime aikoina, että hän on muuttunut vanhasta siltarumpupoliitikosta valtiomieheksi, joka näkee asioita vähän laajemminkin kuin omien äänestäjien näkövinkkelistä. Nyt … Lue loppuun →

“A Book about Helsinki” -valokuvakirja on paras lukemani Helsinki-matkaopas — sitä on jaettu muun muassa Euroviisuja seuraaville toimittajille. Jos et kuulu tähän etuoikeutettuun ryhmään, osta kirja kaupasta. Näin saat selville, minkälainen Helsinki on ihan oikeasti. Kirjassa on vähän (englanninkielistä) tekstiä ja paljon sivun kokoisia kuvia, jossa aidosti kuvataan Helsinki sellaisena kuin se on. Kuvat ovat itse asiassa pääosassa mutta niitä en voi tässä näyttää. Ehkä tekstikatkelmat kertovat jotain sisällöstä. Alko: Suosituin Alko löytyy Helsinginkadulta Kalliosta. Se on niin suosittu, että maanantai-aamuisin voi joutua jonon päähän. Ruokailua Flemarilla: Palkkapäivä näkyy Fleminginkadulla siten, että perinteiset ruokapaikat täyttyvät iloisista ihmisistä, jotka syövät kunnon … Lue loppuun →

Huolestunut vanhempi mies soitti toimitukseen. Hän oli lukenut ilmaisjakelulehdestä, että jossain taloyhtiössä kristityt pojat eivät saa tulla pihalle, kun muslimitytöt leikkivät. Pyysi meitä uutisoimaan aiheesta. Sanoin, että ei mihinkään säännöstöön voi kirjata tällaista, että kyllä ne kristityt pojat saavat siellä pihalla olla siinä missä muutkin. Sanoin, että saattaahan sitä joku kieltää punatukkaisia olemasta pihalla, mutta ei niitä kieltoja tarvitse noudattaa. Vastaavanlaisia tapauksia Helsinki on täynnä. Somalivanhemmat eivät juuri puhu suomea ja mahdollisuudet kaikenlaisiin kulttuurisiin väärinymmärryksiin ovat olemassa. Ja toki on myönnettävä, että kaikki ei ole edes väärinymmärrystä. Nykyaika on monimutkaista. Naapurustoon tulee todella vieraita ihmisiä, joiden elämänmenosta emme ymmärrä mitään. … Lue loppuun →