“Hei, tänään mennään skrinnaamaan ja skulaamaan kiekkoa”. Bauerit jalassa, staga valmiina… “Saamari… Miten tää Jofan leukaremmi ei mene kiinni?” Englannissa tätä ongelmaa ei ikinä olisi syntynyt. Siellä pusketaan ja painetaan futista pyhäpäivien ja vuodenvaihteen läpi taukoamatta. Poikkeuksellisesta talvesta huolimatta kentät on aurattu paljaiksi, joko koneilla tai käsivoimin. Lumikasat kentän laidalla, höyryävä hengitys, vihreästä luonnonnurmesta yläilmoihin hohkaava lämpö, kaikkensa antavat pelaajat à la West Hamin kilometrikone Scott Parker, Boltonin valmentajaryhmä Owen Coylen johdolla lyhyissä housuissa kentän laidalla, englantilaiseen tyyliin (ilman lämpöaluskerrastoa) pukeutuneet kannattajat kaulaliinoineen… Näkyipä siellä yksi Boltonin fani olevan ilman paitaakin — ja näytti siltä, että kalkkuna oli syöty ihan … Continue reading →

1. näytös: Päivä ennen ottelua. Taksi ajaa renkaat kirkuen lampaiden täyttämää suoaluetta, kettukin juoksee tien yli. Mahtaakohan taksikuski Singh tietää, missä Aston Villan harjoituskeskus sijaitsee? Bodymoor Heath. Lehdistöhuone. Villan pirtsakka sihteeri tarjoilee meille — yllätys, yllätys — kolmioleipiä ja teetä. Siinä hän on. Arvokkaasti vanhentunut Villa-manageri Gerard Houllier astelee lehdistön eteen. Ensimmäinen lause kuului: “Aa, Manchester United is coming to the town”. “Teitä oli täällä aika paljon vähemmän, kun viime viikolla pelasimme Blackpoolia vastaan”, manageri jatkaa. Ihailin Houllierin rauhallisuutta, sillä olin itse nähnyt, minkälainen tungos Villan lasaretissa oli. Emile Heskey ja John Carew tulivat siteissä vastaan harjoituskeskuksen portaissa. Ciaran Clark … Continue reading →