Kaasujalka

Meksikon ralli oli suuri pettymys. Sitä tosiasiaa on turha kierrellä. Tiesimme odottaa vaikeaa kisaa, mutta Citroenin täydelliseen dominointiin emme olleet varautuneet. Se oli sanalla sanoen hämmentävää.

Pidimme kisan jälkeen tallin sisällä pitkän palaverin, mutta lopullista selitystä emme vielä löytäneet. Ero syntyi monesta eri tekijästä. Veikkailin jo edellisessä blogissani, että Citroenin korkeammin kiertävä moottori antaa heille edun. Se yhdistettynä ranskalaistallin kuusiloviseen vaihdelaatikkoon osoittautui pirun toimivaksi paketiksi. Sekään ei silti vielä täysin riitä selitykseksi.

Juttelin Sebastien Loebin kanssa kisan jälkeen. Hänkin oli tallinsa ylivoimasta ihmeissään. Mestari arvioi yhden syyn löytyvän Citroenin alustasta. Edellisessä Meksikon rallissa kaksi vuotta sitten, Citroenilla oli käytössään jäykempi jousitus. Silloin pystyimme antamaan heille selvästi paremman vastuksen. Nyt Citroenilla oli pehmeä jousitus ja ero oli jo aivan kohtuuton. Olin itsekin viikonlopun aikana päätynyt samanlaiseen analyysiin kuin Loeb. Ero selittyy monella eri asialla, jotka yhdessä tekivät ranskalaistallista ylivoimaisen.

Loeb ei tullut kisan jälkeen kuittailemaan suurella voitollaan, kunhan vain ihmetteli mihin oikein hyydyimme. Hämmästelimme sitä aikamme yhdessä, mutta kumpikin tietää, että seuraavassa kisassa vastaavaa ylivoimaa ei enää nähdä. Meksiko oli meille suuri pettymys, mutta se on jo historiaa. Minulla riitti kisassa pahoja tilanteita, joten on syytä olla tyytyväinen näihinkin pisteisiin. Matka kun olisi voinut monta kertaa jäädä keskenkin.

Jari-Matti Latvala joutui päästämään minut kisan lopussa ohitseen. Se ei ollut kummallekaan mukavaa, mutta kuuluu valitettavasti pelin henkeen. Jari-Matti ajoi Meksikossa, kuten Ruotsissakin, hienon kisan täyttäen täydellisesti tallin toiveet. Johdamme edelleen valmistajien MM-sarjaa, mikä on tiimille todella tärkeää.

Jordaniassa ajettiin ensimmäisen kerran kaksi vuotta sitten ja silloin taktikoitiin seuraavan päivän ajojärjestyksillä. Veikkaan, että vastaavaa tullaan näkemään nytkin. Siihen sen sijaan en usko, että Ford jäisi siellä Meksikon tavoin jalkoihin. Jordaniassa ajetaan normaalikorkeuksilla, eikä Citroen saa moottoristaan etua. Varmaa on, että lämpöä riittää ja renkaat ovat kovilla.

Jordaniasta haetaan jälleen voittoa. Etukäteen ajatellen ei ole mitään syytä miksi se ei olisi mahdollista. Luotan edelleen autoomme ja itseeni. Matkalla mestariksi tulee vastoinkäymisiä. Niistä pitää ottaa opiksi, mutta niitä ei pidä jäädä murehtimaan.

Ruotsin ralli oli onnistuneen suunnitelman täydellinen toteutus. Kaiken taustalla oli testeissä tehty perinpohjainen työ. Keskityimme testaamaan etenkin renkaita ja tutkimme missä vaiheessa ne kannattaa vaihtaa. Aikaisempina vuosina Sebastien Loeb on ollut mestari juuri rengasvalinnoissaan. Nyt Loeb epäröi ja se näkyi. Ensimmäistä kertaa löimme mestarin hänen omassa pelissään.

Kävin ennen kauden alkua läpi viime vuoden kisat ja analysoin kaikki ne pikkuasiat, jotka eri kisoissa menivät pieleen. Esimerkiksi Norjassa epäröin pari päivää auton säätöjen muuttamisessa – Ruotsissa muutin säätöjä heti perjantaina, kun en ollut niihin täysin tyytyväinen. Kyproksella en ollut hereillä rengasvalinnoissa – nyt otin lauantaina niiden suhteen tietoisen riskin ja käytännössä ratkaisin samalla kisan voiton. Voittaminen vaatii raskasta kaasujalkaa enemmän analyyttisen mielen ja rohkean sydämen.

Loeb luovutti voittotaistelun jo päätöspäivän toisen erikoiskokeen jälkeen. Se oli yllätys. Mestari ei ole viime aikoina tullut tunnetuksi luovuttamisesta. Päätös oli varmasti hänen kannaltaan järkevä, mutta minulle se lähetti vahvan signaalin. Loebinkään itseluottamus ei ole teräksestä taottu, niin kuusinkertainen mestari onkin.

Ennen kauden alkua julkisuudessa puhuttiin paljon Fordin päätöksestä nostaa minut ykköskuskiksi. Käytännössä sillä ei enimmäkseen ole mitään merkitystä. Viedäkseni mestaruuden minun on edelleen saatava pisteitä tasaisesti kaikista kisoista. Näin ollen ajatus siitä, että valmistajien MM-pisteiden hankkiminen olisi vain Jari-Matti Latvalan harteilla, on vähintäänkin liioittelua. Pisteiden saalistaminen joka kisasta on minun ja tallin yhteinen etu.

Selvää on, että joissakin kisoissa taktikointi saattaa nousta isoon rooliin, kun mietitään mikä on paras mahdollinen lähtöpaikka lauantaille tai sunnuntaille. Näissä tapauksissa voi käydä niin, että Jari-Matti nostetaan kisan kärkeen auramieheksi. Esimerkiksi seuraavassa rallissa Meksikossa saatetaan joutua turvautumaan taktikointiin. En pidä siitä, mutta se on nykyisten sääntöjen puitteissa järkevää ja välttämätöntä.

Hiukan hymyilytti, kun tallipäällikkö Olivier Quesnel ilmoitti ennen Ruotsia, että Citroenin kuskit taistelevat tällä kaudella voitoista tasavertaisina. Epäilen lausuntoa aika vahvasti. Eiköhän Loeb edelleen ole Citroenilla herra talossa. Dani Sordo olisi kyllä mahdollisuutensa ansainnut, sillä hän on kehittynyt nopeaksi ja varmaksi kuskiksi.

Fordit ja Citroenit ovat suorituskyvyltään tällä kaudella varsin lähellä toisiaan. Kilpailija on aavistuksen parempi asvaltilla ja meidän paketti puolestaan on hyvin toimiva soralla. Kauden testeissämme keskitymmekin ennen kaikkea asvalttivauhtimme parantamiseen. Autojen toimivuudessa on siis kisakohtaisia eroavaisuuksia, mutta uskon mestaruuden ratkeavan tällä kaudella kuskin, ei kaluston paremmuuteen.

Meksikossa Citroenilla on lievä etu puolellaan. Pätkät ajetaan niin korkealla, että ohut ilma vaikuttaa moottoritehoihin. Citroenille tilanne on lähtökohtaisesti hiukan helpompi, sillä sen moottori on korkeammin kiertävä, kun taas meillä mylly on enemmän vääntävä. Se osaltaan selittään Loebin viime vuosien menestyksen Meksikossa. Saattaa tietysti olla, että mestarin ajotaidoillakin on jonkin verran merkitystä..

Kausi aloitettiin voitolla ja samaa haetaan myös Meksikosta - kierroista ja väännöistä välittämättä.

Mikko Hirvonen

En tiedä yksisarvisista muuta kuin, että ne ovat taruolentoja ja niillä on otsassaan yksi sarvi. Minulla ei ole sarvea, mutta otsassa on silti aikamoinen ylimääräinen uloke. Se on kuvainnollinen, mutta silti hyvin todellinen. Ymmärrätte varmaa.

En yleensä jää murehtimaan menneitä, koska eivät asiat siitä mihinkään muutu. En nytkään kieriskele pettymyksessäni, mutta aina, kun kauden kisat nousevat mieleen, alkaa yksisarvinenkin muistuttaa olemassaolostaan. Kaudesta jäi taas parannettavaa.

Kauden päätöskisa oli huikea taistelu, joka meni pieleen lauantain aamupäivän lenkin kahdella viimeisellä pätkällä. Olimme Jarmo Lehtisen kanssa varmoja, että autossa täytyy olla jotain vikaa, kun emme tehneet virheitä ja silti jäimme Sebastien Loebistä jatkuvasti. Insinöörit tarkastivat auton, eikä vikaa löytynyt. En vieläkään tiedä, mitä niillä pätkillä tapahtui. On kaiketi vain uskottava inssejä ja katsottava peiliin.

Pistimme Walesissa vielä sunnuntaina kaiken peliin. Silloin taistelu päättyi konepellin noustua näköesteeksi. Se oli pelottava hetki ja ennen kaikkea se vei meiltä lopullisesti mahdollisuudet taistella mestaruudesta. Ilman sitä olisimme voineet kaventaa eron ennen päätös-ek:ta 10-15 sekuntiin ja silloin kaikki olisi vielä ollut mahdollista.

Jossittelu on turhaa, enkä sitä aiokaan harrastaa. Loeb on jälleen mestari ja ansaitusti. Hän on kaikkien aikojen kuski ja myös tosi hyvä jätkä. Loeb tuli kisan jälkeen taputtelemaan ja pahoittelemaan tilannettani. Hän sanoi, että mehän tiesimme jo ennen kisaa, että toisella on sen jälkeen paha ja toisella hyvä mieli. Mestari kiitti kuitenkin hyvästä ja rehdistä taistelusta kauden aikana. Tyylikäs kaveri, jonka arvostan todella korkealle.

Kauden alku ei mennyt minulta niin hyvin kuin olisi pitänyt. Norjassa arastelin tehdä autoon tarvittavia säätömuutoksia, ja kun ne sunnuntaina lopulta tein oli jo myöhäistä. Kyproksella olimme hukassa renkaiden kanssa. Erilaisia pikku juttuja riitti etenkin alkukaudesta. Niissä on kyse ennen kaikkea kokemuksesta. Nyt tiedämme heti mitä tehdä ja siitä on suuri apu, kun pitää taistella kaikkien aikojen kuskia vastaan.

Argentiinaa lukuun ottamatta olin kauden aikana palkintopallilla kaikissa kisoissa ja lisäksi voitin niistä neljä. Se ei ole huono suoritus. Itse asiassa se on tosi hyvä suoritus, mutta valitettavasti ei silti riittävä. Kisan jälkeisessä haastattelussa taisin kysyttäessä antaa itselleni kaudesta arvosanaksi kakkosen asteikolla 1-10. Kyllä se kuitenkin hiukan paremmin sujui. Nyt arvioisin arvosanaksi 9,5. Täyttä kymppiä ei ilman mestaruutta saa.

Ensi kaudella kisoja täytyy voittaa enemmän. Haastetta riittää, sillä ohjelmassa on neljä asvalttikisaa, joista yksi vielä ajetaan Loebin lapsuuden maisemissa. Eiköhän mestari ne tiet hallitse, kuten minä Jyväskylän. Turha sitä on silti murehtia. Testaamme entistä enemmän asvaltilla ja opettelen silläkin alustalla paremmaksi. Minun täytyy vain voittaa enemmän sorakisoja ja tilanne on sen suhteen tasoissa.

Tavoite ensi kaudelle on mestaruus. Tämän kauden opetusten jälkeen uskon siihen entistä vahvemmin.

Tällä hetkellä tyynnyttelen pettymystä Abu Dhabissa F1-kisoissa. Melkoista touhua, täytyy sanoa. Kun emiirit haluavat rakentaa itselleen radan, niin rahalla ei ole väliä. Avataan vain öljyhanaa hiukan suuremmalle ja rahaa riittää. Olimme eilen Beyoncen konsertissa, jolla porukkaa lämmiteltiin viikonlopun kisaan. Oli hiukan erilaista kuin viikonloppuna Walesin vesi- ja räntäsateessa. Eipä silti, ralli on kuitenkin tämän Suomi-pojan juttu ja rakkaus, enkä siihen tälläistä show’ta kaipaa, vaikka ne hienoja ovatkin.

Ensi viikolla on melkoinen show tiedossa Pekingissä Mestareiden kisassa. Ajamme siellä Marcus Grönholmin kanssa tiiminä muun muassa Jenson Buttonia, Michael Schumacheria ja Sebastian Vetteliä vastaan. Pelkään hiukan, että rata on aika mikkihiiri, mutta silti on kiva olla pitkästä aikaa Bossen kanssa samassa tiimissä. Inkoon pitkä mestari on aina mukavaa seuraa. Voimme vaikka kirota kahdestaan Loebin hyvyyttä.

Kiitokset kaikille kauden aikana saamastani tuesta. Se auttoi vaikeissa hetkissä ja antoi lisäpotkua, kun homma alkoi kulkea.

Ensi vuonna uudella yrityksellä – periksi ei anneta koskaan.

Rallin MM-sarjaa johtava Mikko Hirvonen vastaili Maikkarin netin lukijoiden kysymyksiin maanantaina 12. lokakuuta.

Kysymyksiä lähetettiin sen verran runsaasti, että valitettavasti jokaiseen kysymykseen ei keretty vastaamaan.

Alla Mikon vastaukset lukijakysymyksiin näin MM-rallikauden huipennuksen alla.

Espanjan ralli sujui aika lailla odotusten mukaisesti. Citroenit menivät menojaan ja me otimme sen mitä saatavissa oli. Katalonia oli torjuntavoitto, jonka ansiosta mestaruus on edelleen omissa käsissä. Walesissä nähdäänkin taatusti yksi kaikkien aikojen kauden päätöskisoista.

Katalonian rallin perjantai näytti meidän kannaltamme tosi huonolta. Päivän päätteeksi analysoimme tilanteen ja teimme joitakin muutoksia ajoomme. Huomasimme, että menetimme aikaa etenkin pätkillä, joissa leikkasimme paljon mutkissa. Lauantaina ja sunnuntaina vähensimme leikkaamista ja aikammekin paranivat. Asvalttiajomme vaatii jatkoanalyysia ja opettelua, mutta selvästi eteenpäin on taas menty.

Kisan jälkeen juttelimme Sebastien Loebin kanssa lyhyesti Walesin asetelmista. Tilanne on nyt vähintäänkin herkullinen, sillä se kumpi meistä on nopeampi voittaa mestaruuden. Tilanne ei voisi olla kilpailua ajatellen parempi. Kartturimme Jarmo Lehtinen ja Daniel Elena naureskelivat, että täytyy laittaa vyötä tiukemmalle, kun kuskit laittavat heti alusta lähtien jalkaa suoraksi. Ei varmasti huono idea.

Minulla on Walesiä ajatellen tosi rento ja luottavainen olo, vähän samalla tavalla kuin ennen Jyväskylää. En tunne mitään ylimääräistä jännitystä, vain innostunutta odotusta. Nyt mestaruus ratkaistaan juuri, kuten se kuuluukin eli ajamalla.

Loebin saavutukset ja kokemus mestaruuden voittamisista on aivan omaa luokkaansa. Silti sanon, että se ei häntä nyt juurikaan auta. Aiemmilla kausilla Loeb on varmistanut, ainakin käytännössä, mestaruutensa jo ennen päätöskisaa, eikä hänen ole tarvinnut painaa Walesin mudassa riskirajoilla. Nyt on, ja se on mestarillekin uusi tilanne.

Etukäteen ajatellen Walesissä on viisi potentiaalista voittajaehdokasta: minä, Loeb, Jari-Matti Latvala, Dani Sordo ja Petter Solberg. Se on todella hieno tilanne. Kuka muistaa milloin kauden päätöskisassa oli yhtä monta voittajaehdokasta, samalla kun kaksi heistä taistelee mestaruudesta? Merkkimestaruuden ratkeaminen varmisti, että kenenkään ei tarvitse enää pidätellä vauhtiaan.

Sordo sanoi Katalonian rallin päätteeksi, että Walesissä hän ei kuuntele enää ketään, vaan päästää aivan täysillä. Itsekin monta vuotta Fordin ja Marcus Grönholmin mestaruustaistelua tukeneena ymmärrän täysin Sordon halun näyttää vauhtinsa. Latvala on samassa tilanteessa ja hän on siellä taatusti nopea. Ja fiilikseen päässyttä Petteriähän ei tunnetusti pidättele mikään. Tämä on kuin rallifanin toiveuni.

Olen Walesissä perjantaina ensimmäisenä autona liikkeellä. Elleivät maailmankirjat ole aivan sekaisin, siellä on kosteaa ja silloin auramiehen roolista ei ole haittaa. Ja jos tiet ovat kuivat, niin sitten ne ovat. Loeb on kuitenkin lyötävä, olivat olosuhteet mitkä tahansa.

Menen ensi viikolla Walesiin testaamaan autoamme ja hakemaan voittosäätöjä. Sen jälkeen alkaakin sitten Cardiffin kaksintaistelun odotus. Olo on kuin pikkupojalla joulun alla. Vastaan myös jälleen lukijoiden kysymyksiin. Lähetä kysymyksesi kommentointi-osion kautta. Pyrin vastaamaan mahdollisimman moneen kysymykseen.

Mikko Hirvonen, Jyväskylä 06.10. 2009

Australian ralli oli huikea taistelu. Ajoimme kolme päivää aivan limitillä ja maalissa jouduimme tyytymään kakkossijaan. Asetelma muuttui hovissa, kun Citroeneille annettiin minuutin aikasakko ja minä nousin voittajaksi. Hämmentyneenä totesin, että hieno homma.

Kisan tuomariston päätös, vaikka olikin tällä kertaa meille suosiollinen, oli kuitenkin jälleen osoitus rangaistusjärjestelmän puutteellisuudesta. Valpas katsastusmies huomasi sääntörikkeen, joka olisi ollut hylkäysperuste. Tuomaristo pohti asiaa pitkään, eikä taatusti vain sääntöjen näkökulmasta. Olen varma, että jälleen kerran tärkein seikka oli tarkoituksenmukaisuuden pohtiminen. Hylkäys tai kunnon aikasakko olisi saattanut käytännössä ratkaista MM-taistelun. Sitä päättäjät eivät halunneet.

Ford-kuskeille annettiin Portugalissa 2007 viiden minuutin aikasakko, koska autojemme takasivulasit olivat 0,5 milliä liian ohuet. Nyt Citroeneilla oli autoissaan osia, joita ei oltu luokiteltu ja hyväksytty. En tarkalleen tiedä mitä Citroen oli tehnyt, enkä siksi osaa arvioida heidän saamaansa hyötyä, mutta se ei olekaan nyt pointtini. Mielestäni on erittäin huono asia, että rangaistukset vaihtelevat kisan, tuomariston ja tilanteen mukaan. Joku laki ja järjestys pitäisi lajiin saada.

Joka tapauksessa Sebastien Loebin saama minuutin aikasakko ja minun nouseminen voittajaksi paransi merkittävästi tilannettani MM-taistelussa. Kaikki on nyt omissa käsissäni. Sijoittumalla toiseksi kahdessa viimeisessä kisassa olen mestari, vaikka Loeb voittasi ne molemmat. Asetelma helpottaa hiukan, mutta ei Kataloniassa ja Walesissä silti niin vain kakkoseksi ajella.

Citroen on värvännyt loppukisoihin riveihinsä Petter Solbergin. Norjalainen on parhaaseen vireeseen päästyään todella kova kuski – mestarismies kun on. Solbergilla vain on taipumusta auton säätöjen loputtomaan ja usein turhaan rukkaamiseen, sekä energian tuhlaamisen kaikenlaiseen sähläämiseen. Toivottavasti sinänsä mukava mies ei ole liikaa viime aikoina muuttunut.

Kataloniassa tavoitteeni on päästä kahden parhaan joukkoon. Se on todella vaikeaa, sillä Citroen toimii asvaltilla hiukan Fordia paremmin, ja lisäksi Loeb ja Dani Sordo ovat todellisia asvalttispesialisteja. Sordo alkaa kyllä olla jo vähän Loebin tapaan tekijämies sorallakin. Mestari otti Sordon Puolan testeissä kyytiinsä ja näytti nuorukaiselle ajamisen mallia. Sittemmin Loeb on hiukan kironnut tekoaan, kun kakkoskuskin vauhti on välillä mestariakin kovempaa.

Tosiasia on, että voittaakseen mestaruuden Loeb tarvitsee tallikaverinsa apua, edellyttäen tietysti, että minä ajan puhtaan kisan. Loeb ei ole tottunut tarvitsemaan apua ja se selvästi ärsyttää häntä. Mitään ylimääräistä jännitystä miehessä ei kyllä ole vielä näkynyt. Ehkäpä Loeb vaan on mestari näyttelemäänkin – mene ja tiedä.

Testaamme ensi viikolla Espanjassa asvaltilla. Jospa sieltä löytyisi jotain viisastenkiveä Citroenin lyömiseksi asvaltilla. En stressaa testeistä, enkä loppukisoista. Menen vain viivalle ja painan alusta alkaen kaasua pohjaan. Elän juuri nyt urallani hienoa aikaa, joten ei kannata tuhlata energiaa jännittämiseen ja liikaan pohtimiseen.

Legendaarisen tv-hahmon sanoin: Ilon kautta!

Mikko Hirvonen

Jyväskylä 11.9. 2009

Lukijoilla oli jälleen mahdollisuus kysyä Mikko Hirvoselta mitä mieleen juolahtaa liittyen rallin MM-sarjaan ja ralliin yleensäkin.

Mikko vastasikin suureen määrään kysymyksiänne, vastaukset voitte lukea kommentit-osiosta.

Yksi urani suurimmista unelmista toteutui eilen. Olen haaveillut Jyväskylän voitosta jo pikkupojasta lähtien ja nyt se on totta. Pikku hiljaa alan myös sen ymmärtää - olen Jyväskylän voittaja.

Koko viikonloppu sujui sataprosenttisesti suunnitelmien mukaisesti. Olin ennen kisaa tavallistakin rauhallisempi, enkä lainkaan hermostunut, vaikka sitä minulta jatkuvasti kyseltiin. MM-johto ja kotikisa eivät aiheuttaneet mitään ylimääräistä painetta. Oikeastaan päinvastoin. Tiesin pystyväni voittamaan jos kalusto vain toimii.

Minulla ei ollut koko kisassa mitään ongelmia, enkä oikeastaan tehnyt yhtään virhettäkään. Näin täydellistä kisaa ei vielä uralleni ole aiemmin osunut. Mahtavaa, että onnistuminen tuli juuri kotikisaan. Nyt on ainakin yksi unelma toteutettu. Se isoin - maailmanmestaruus - on vielä työn alla.

Ennen kisan päätös-ek:n Ruuhimäen alkua en tuntenut mitään ylimääräisiä paineita. Odottaminen vain tuntui tuskaisalta, koska lähdimme kolmen minuutin välein. Starttipaikalla odottelu tuntuikin tällä kertaa tosi pitkältä. Vasta pätkän maalissa kädet alkoivat täristä, kun tajusin mitä tuli tehtyä.

On vaikea selittää miten paljon minulle merkitsee se, että nimeni on nyt Jyväskylän voittaneiden suomalaisten legendojen kanssa samalla listalla. Jyväskylä on kuskien silmissä rallin yksittäisistä kisoista kaikista arvostetuin, kuskin kansallisuudesta riippumatta. Siksi voitonjuhlatkin olivat hiukan tavallista riehakkaammat.

Juhlinta alkoi kunnolla oikeastaan jo loppuseremonioiden jälkeisessä tiimipalaverissa. Jari-Matti Latvalan kartturi Miikka Anttila toi pöytään konjakkipullon, jolla olikin hienoa juhlistaa koko tallin mahtavaa menestystä. Juhlintaa jatkettiin myöhemmin tiimin parissa kaupungilla. Väkeä riitti muutenkin ja tunnelma tuntui olevan korkealla. Oli hienoa, että pystyimme palauttamaan kruunun Suomeen.

Juhlinta oli allekirjoittaneen osalta perinteistä ja aika lailla perusteellista. Ystävien kanssa saunominen ja onnistumisen iloinen kertaaminen ottaa tosin hiukan voimille. Olen ilmeisesti vanhaksi tulossa, mutta ainakin tänään täytyy pitää juhlinnasta välipäivä. Töihin joutuu onneksi vasta ensi viikolla.

Marcus Grönholm soitti minulle kisan jälkeen ja onnitteli voitosta. Bosse vitsaili, että eikö Jyväskylässä olekin helppoa voittaa, kun saa ajorytmin päälle ja itseluottamuksen kohdalleen. Voin vakuuttaa, että se ei silti ole helppoa, mutta poikkeuksellisen hyvin ajaminen nyt sujui. “Nyt tiedät, että Sebastien Loeb on voitettavissa”, Bosse kannusti loppukauden mestaruustaistelun suhteen.

Jyväskylän voitto toi tietysti lisää itseluottamusta, mutta toisaalta suhtaudun asiaan niin, että kotikisa pitääkin voittaa. Olisi pitänyt voittaa jo viime vuonna. Seuraava ralli ajetaan Australiassa, eikä minulla ole uudesta kisapaikasta juurikaan tietoa. Jos tiet ovat yhtään aiemman Australian rallin kaltaiset, saattaa minulla olla auramiehenä ylimääräistä säpinää. Toisaalta ei tie yhden auton jäljiltä Loebille niin paljon parane, että hän saisi kovinkaan paljon etua. Lisäksi pätkät ovat lyhyitä, joten erot jäänevät muutenkin pieniksi.

Kautta on jäljellä kolme kisaa ja johdan kolmella pisteellä. Paineet ovat nyt Loebillä, sillä hänellä ei ole varaa virheisiin. En ota loppukaudesta turhia paineita. Juuri nyt nautin kunnolla Jyväskylän voitosta. Ainakin sen mitä tässä iässä jaksaa.

Mikko Hirvonen
03.08. 2009 Jyväskylä

Tärkeä kilpailu on tulossa, mutta en ole lähdössä Jyväskylään pakkovoitto mielessäni. Pidän nyt mestaruustaistelua tärkeämpänä kuin Jyväskylän voittoa. Kotikisan pitäisi olla periaatteessa minulle helpompi voitettava kuin jokin muu ralli, mutta jos Loeb jostain syystä menee kovaa, niin sitten täytyy perhana tyytyä kakkossijaan. Silläkin oltaisiin mestaruustaistossa hyvin mukana. En pidä tätä elämäni tärkeimpänä rallina. Toivotaan, että se olisi vasta kauden päätteeksi.

Minun pitää parantaa paljon viime vuoden perjantain suoritustani. Olen ajovuorossa ensimmäisenä autona. Jos on täysin kuivaa, niin joillain pätkillä ei ole hyvä paikka olla keulassa. Ei anneta sen kuitenkaan haitata. Pienillä teillä on nyt vaan vedettävä rohkeammin ja mentävä Loebia karkuun. Ei siinä muu auta. Toivottavasti kävisi niin, että saataisiin Loebiin eroa ja oltaisiin perjantain jälkeen muutamalla, tai ehkä useammallakin sekunnilla, johdossa. Jos lauantainakin on kuivaa, niin muutaman sekunnin eroa voi olla vaikea säilyttää, mutta se on riippuvaista niin monesta asiasta. Puolassa huomasi, että joillain pätkillä oli huono mennä ekana autona reitillä, kun tiet paranivat aikalailla takana tuleville, mutta joillain pätkillä se ei haitannut yhtään.

Lauantaina iltapäivällä ajetaan Väärinmaja ja uusi Kavalan pätkä. Lauantai-iltana on aina jonkinlaisia ratkaisuja tullut. Siihen koitetaan panostaa. Jyväskylässä on kuitenkin hyvin vaikea tehdä isoja eroja millään yksittäisellä erikoiskokeella. Eroa tulee sitten pikkuhiljaa, jos tulee. Jokaisella pätkällä pitää onnistua hyvin, se on tärkeintä.

Brittilehti Mirror kuulemma haki selitystä suomalaisten rallikuskien nopeuteen jopa muita isommista palleista. Se on totta, ne ovat ehdottomasti isoimmat ja komeimmat!

Vakavasti puhuen, onhan tämä suomalaisille kansallisurheilua. Meillä pelataan jääkiekkoa ja ajetaan rallia, kun taas Briteissä pelataan jalkapalloa ja krikettiä ja krokettia. Onhan meillä pitkät perinteet ja moni nuori kuski haluaa kokeilla taitojaan auton ratissa. Meillä on edelleen aika hyvät mahdollisuudet mennä treenaamaan ja kokeilemaan niitä taitojaan. Ehkä se sieltä pohjautuu.

Autourheilussa oli synkkä viikonloppu, kun kuskeja ja kartanlukijoita kuoli. Toivotaan, ettei niitä satu enempää. Se on kuitenkin osa moottoriurheilua, niin kuin monta muutakin urheilua. Kyllä monessa lajissa voi käydä huonosti, niin jääkiekossa kuin mäkihypyssäkin. Riskejä koitetaan aina minimoida, mutta aina se on osa lajia. Kuskit ovat sen tavallaan hyväksyneet.

Mielenkiintoista nähdä, miten kovaa Kimi Räikkönen pääsee rallissa. Kun hän talvella ajoi pari kisaa, niin oli kyllä yllätys, miten hienosti ja miehekkäästi veti noin kylmiltään, kun ei ole hirveästi kokemusta nuotituksesta. Kiva verrata täällä muihin, jotka ajavat samanlaisilla vehkeillä. Kyllä hänellä on hyvät mahdollisuudet pärjätä.

Loeb voi kokeilla formula ykkösiä, jos tykkää, mutta minua ei henkilökohtaisesti kiinnosta mennä formuloihin. Olen enemmänkin kotona metsässä ja vuorenrinteillä. Joskus olisi tietysti kiva ihan mielenkiinnosta testata, miten formula liikkuu, mutta en ole sille puolelle lähdössä kilpailemaan.

Toivotaan, että Jyväskylään tulee hirveästi sakkia ja pidetään viikonloppuna hauskaa. Jyväskylä on niin makea ralli ajaa, että joka metristä nauttii täysin siemauksin. Toivottavasti yleisö tykkää näkemästään. Luvassa on taas hieno taistelu Loebin kanssa. Myös Jari-Matti kampeaa siihen varmasti mukaan, jos palikat menevät kohdalleen. Peukut pystyyn, koitetaan tällä kertaa saada Suomen lippu korkeimpaan salkoon!

En olisi vielä kaksi tai kolme rallia sitten uskonut, että tulen Jyväskylään MM-pistejohdossa. Fiilis on nyt kyllä aika hyvä! Ollaan taas MM-taistossa mukana.

Kun sain Argentiinasta nolla pistettä, niin siinä vaiheessa ajatukset omista MM-mahdollisuuksistani olivat aika huonot. Loeb oli silloin jo 20 pisteen päässä ja tuntui, että tämä oli tässä, eikä mestaruuteen ole mitään mahdollisuuksia. Mutta Loebillä on sittemmin ollut vähän huonoa tuuria ja minulla on kaikki natsannut kohdalleen. Nyt on voitettu kaksi rallia putkeen ja Sardiniassa olin toinen. Nyt on taas usko palautunut siihen, että pystytään Loebia vastaan taistelemaan. Loppukausi näyttää hyvältä ja hyviä ralleja on tulossa, joten mestaruus on mahdollinen, jos kaikki menee hyvin.

Olen parantanut omaa ajamistani tällä kaudella pikkuhiljaa. Vaikka Loeb voitti viisi rallia putkeen ja minä olin niissä kolme kertaa toinen ja kerran kolmas, niin en kuitenkaan ollut kaukana. Yksikään niistä ralleista ei ollut täydellinen. Olen ollut koko ajan sitä mieltä, että Loeb pystytään voittamaan, mutta se vaatii täydellisen rallin. Tein aina joitain pieniä virheitä tai pikkaisen notkahdin jossain kohtaa - ja se ei muuta tarvitse. Nämä kaksi viimeisintä rallia ovat olleet tosi hyviä, mutta tasaisuutta pitää saada vielä lisää loppukauteen. Kyllä se Loeb on ihan ajamallakin mahdollista kukistaa.

Loeb on monta kertaa selvinnyt aika hurjannäköisistä tilanteista eikä ole koskaan osunut mihinkään, mutta nyt on ollut vähän toinen tilanne, aina on kolahtanut kiviin. Luulen, että kyllä tällainen vähän vaikuttaa häneen. Jyväskylä on taas kovavauhtinen kisa. Kyllä hän varmaan vähän varovaisemmaksi käy, kun on kolmessa rallissa osunut kiviin tai puihin. Ranskalaisten haastattelussa Loeb kuulemma sanoi, että on jo kyllästynyt häviämään. Loebin on syytä koittaa vaan tottua siihen - kyllä niitä tappioita tulee hänelle vielä lisää!

Neljä kisaa on kaudesta jäljellä. Jyväskylässä minun pitäisi voittaa, mutta ei se missään nimessä helppo ralli ole Loebia vastaan. Australia on uusi ralli. En tiedä, mikä taika siinä on, että uudet rallit menevät meiltä aina niin hyvin. Toivottavasti pystytään jatkamaan putkea siellä. En ole nähnyt edes mitään kuvia Australian pätkistä, joten se ralli on vielä mysteeri.

Soralla meidän automme on varmasti yhtä nopea kuin Sitikka ja pystymme jokaisen rallin voittamaan, mutta Espanjan ralli on sitten paha paikka, sillä asvaltilla olemme auton kanssa vähän jäljessä. Mitään erikoisia uusia osia ei autoon ole tulossa. Meillä on yksi testi ennen Espanjaa ja siellä pitäisi jotain keksiä, että saadaan kyytiä lisää. Ainakin Loebin kukistaminen on siellä aika vaikeata. Kyllä minä olen loppukauden niin miettinyt, että Espanjassa hävitään Loebille ainakin kaksi pistettä.

Jos kaikki menee normaalin kaavan mukaan, niin mestaruus ratkaistaan sitten päätöskisassa Walesissa, mikä sopii kyllä minulle, se on hieno ralli, josta sekä minulla että Loebilla on yksi voitto. Siitä tulisi hieno taistelu kauden päätteeksi.