-
Hockey Knights
Hockey Knights –ryhmään kuuluvat Hannu Aravirta, Kari Jalonen, Risto Dufva, Jarmo Kekäläinen, Juhani Tamminen ja Doug Shedden. Kuusikon vuorossa oleva bloggaaja ruotii ajankohtaisia jääkiekkoasioita ja heittää bloginsa päätteeksi täkyn aina seuraavalle kirjoittajalle.
Aiheet
- CANAL+ (7)
- Ei kategoriaa (2)
- Hockey Night (10)
- Jääkiekko (18)
- KHL (4)
- Leijonat (9)
- Mestis (2)
- MM-kisat (7)
- NHL (5)
- Nuoret Leijonat (1)
- SM-liiga (7)
-
Kaikki blogit
-
MTV3.fi blogit - Urheilu
-
MTV3.fi blogit - Uutiset
- Ahtiainen
- Elinkautinen
- Epikriisi
- Herrat pitävät vaaleista
- KGB - Kimmo Grönlundin blogi
- Kaupunkilainen
- Kolme varttia
- Laitahyökkääjä
- Linjatuomari MKulmala
- Lämpiössä
- Miss Moneypenny
- Moottorimies
- Mr. Bondi
- Muurin takaa
- Penkkiurheilija
- Rock Around The Blog
- Sivuhuomautuksia
- Tohtori Ei
- Vaalitarkkailija
- Vapaa ajattelija
- Ympäristössä
-
MTV3.fi blogit - Helmi
-
MTV3.fi blogit - Koti
-
MTV3.fi blogit - Makuja
-
MTV3.fi blogit - Matkailu
-
MTV3.fi blogit - Keventäjät
-
MTV3.fi faniblogit
Blogien etusivulle »
Vuosittainen arkisto: 2011
Arvokisavalitsijan kolme kultaista sääntöä
Kollegani Risto Dufva lähestyi omassa blogissaan minua mielenkiintoisella kysymyksellä. Hän pyysi määrittelemään kolme kultaista sääntöä, joita EI saa rikkoa arvokisavalintoja tehdessä. Mennään suoraan asiaan. Sääntö numero 1: Tee kaikki, siis aivan kaikki, mitä valintaprosessin eteen on mahdollista tehdä. Käytännössä täytyy nähdä pelaajia, olla heihin yhteydessä, hankkia tietoa ja pohtia kaikkea saamaansa infoa. Pelaajavalinta on kaiken a ja o, koska sieltä tulee se luottamus joukkueeseen ja pelaajiin. Kun tämän tekee kunnolla, luottamus on luontaista ja se heijastuu kaikkeen toimintaan. Jos valintoja tehdessä jää vähänkin epäilystä, se on todella huono lähtökohta. Kun tekee kovaa työtä ja paljon, saa tiedon pelaajien sen hetkisestä … Lue loppuun
Leijona-vuodessa palataan aina yhteen faktaan
Suomen jääkiekkomaajoukkueessa vuosi käytetään siihen, että yritetään kehittää systeemiä kohti maalia. Se maali on kevään MM-kisat. Tämä on yksinkertainen vastaus Kari Jalosen minulle esittämään kysymykseen: Mikä on EHT-turnausten merkitys matkalla kohti MM-kisoja? Tämä on siis yksinkertainen vastaus. Juuri päättyneessä Moskovan turnauksessa annetaan mahdollisuus niille pelaajille, jotka ovat omissa seuroissaan pystyneet näyttämään korkeaa tasoa. Heille annetaan mahdollisuus päästä kilvoittelemaan MM-kisapaikasta. Näen EHT:n ennen kaikkea joukkueen rakentamisena. Taktisessa mielessä jokaisessa pelissä saadaan viesti päävastustajista; mitataan taso suhteessa Euroopan huippumaihin. Siitä voidaan miettiä, miten lähdetään eteenpäin rakentamaan. Se, miten pärjätään ketäkin vastaan, aiheuttaa mietintää taktisista valinnoista myös keväällä. Tietysti myös pelaajat opettelevat maajoukkueen … Lue loppuun
Pobeda
Tällä kaudella seitsemän valmentajaa on joutunut jättämään työpaikkansa Venäjän liigassa. Kysymys on vain ja ainoastaan yhdestä asiasta: pobedasta eli voitosta. Se on ainut asia, joka Venäjällä merkitsee. Ne tyylit ja tavat, joilla joukkueet voittoa hakevat, ovat aika erilaisia. 24 joukkueeseen mahtuu kuitenkin kaikennäköistä ja -tyylistä joukkuetta, vaikka puhutaan samasta voittoa tavoittelevasta jääkiekosta. Oma joukkueeni Torpedo on ihan aikataulussa yhteisen tavoitteemme kanssa, joka on päästä läntisessä konferenssissa kahdeksan parhaan joukkoon ja kevään pudotuspeleihin. Olemme saaneet kotona keskimäärin kaksi pistettä ottelua kohti, mutta vastaavasti vieraskeskiarvomme on 1,3 pistettä/ottelu. Vieraissa voittaminen on täällä todella vaativaa. Kaiken kaikkiaan olemme ihan hyvässä aikataulussa, ja jos … Lue loppuun
Pitkä tie NHL-taivaaseen
Vastaan aluksi Doug Sheddenin kysymykseen: Pohjois-Amerikassa työskennellessä ehkä eniten silmiäni avasi se, kuinka perusteellista tämä työ jääkiekon kaikkien salojen selvittämiseksi on. Monesti voi saada mediasta seuraamalla kuvan, että siellä vedetään kravatit kaulaan, mennään kirkkaisiin valoihin ja hommat on sillä hoidettu. Siellä tehdään pienillä osa-alueilla todella perusteellista ja läpikotaista työtä. Itse olin vastuussa pelaaja-arvioinnista ja siinä pyritään samalla tavalla selvittämään pelaajista kaikki. Sen jälkeen tiedot raportoidaan ja dokumentoidaan omaan tietokantaan. Joka kivi käännetään päätösten tekemiseksi. Resurssit ovat tietenkin erilaiset ja ihmisiä on paljon, joten he voivat sitä kautta keskittyä omaan kapeaan alaansa ja selvittää siitä kaiken. Siellä erikoistutaan ja pistetään iso … Lue loppuun
Valmenna niin kauan kuin pystyt
Suomeen tuleminen oli valmentajan urallani hienoin mahdollinen asia. Tietämys siitä, miten joukkueet eri maissa pelaavat ja harjoittelevat on ollut minulle suuri oppimiskokemus. Ei sellaista kokemusta voi korvata millään muulla. Sama asia toistui, kun lähdin Sveitsiin. Sitä oppii ja omaksuu uusia asioita joka päivä. Ensimmäinen vuosi IFK:ssa avasi todella silmiäni. Sitä voi mennä käymään toiseen maahan, mutta Suomi oli todella kaukana. Välimatka oli suuri, mutta opittavaa oli muutenkin joka päivä. Oli hauskaa mennä halllille, tutustua uusiin pelaajiin ja edes yrittää ääntää heidän nimensä oikein. Oli jo tarpeeksi tekemistä jarkkojen, immosten ja muiden opettelussa. Joka aamu herätessä odotin jo kärsimättömänä lähtöä hallille … Lue loppuun
Itseään ei tarvitse myydä
Jatkuva muuttaminen vaatii sopeutumista valmentajalta, mutta ennen kaikkea hänen perheeltään. Itse olen ollut onnekas tässä suhteessa. Ouluun ei jäänyt kuin pienemmän lapsen tutti oravalle, kun aikanaan muutimme sieltä Jyväskylään. Harvinaisen vähällä olemme päässeet, kun ajatellaan, että minulla on lähes 25 vuoden ammattivalmentajan ura. Täytyy olla todella kiitollinen, että olen saanut sellaisia työtehtäviä, jotka eivät ole häirinneet perheen elämää. Olen yrittänyt rakentaa uraani siten, ettei ole tarvinnut tehdä esimerkiksi vuoden hurjaa irtiottoa. Toimintamallini perustuu pitkäjänteiseen työntekoon. Ainoastaan jälkimmäinen Jokeri-pestini oli tarkoitettu vain kaksivuotiseksi, mutta se katkesi jo ensimmäisenä syksynä. Muuten olen pystynyt viemään työni loppuun. Valmennustaidon kehittämisessä olen saanut olla isoissa … Lue loppuun
Rakkaudesta lajiin
Työ jääkiekon parissa on kutsumusammatti. Kaikki ne joilla on sellainen harhaluulo, että tämä työ on pelkkää juhlaa, vauhtia ja vaarallisia tilanteita, joutuvat pettymään. Kun arjen kova työmäärä ja haasteet paljastuvat, putoavat ensimmäisenä kyydistä ne, joiden intohimona ei ole jääkiekko vaan se sirkus joka jääkiekon ympärillä usein pyörii. Itselleni jääkiekko on aina ollut se jokin. Siitä hetkestä kun ensimmäinen kosketus jäähän tapahtui ensin luistimilla ja miltei heti perään ylähuulilla, on elämäni ratkaisuja ja päätöksiä ohjannut vahvasti jääkiekko. Ensin pelaajana, kun unelma ammattilaisurasta kannusti harjoittelemaan ja etsimään oikea pelipaikkaa, missä voisi parhaiten kehittyä tuota unelmaa kohti. Peliuran jälkeen ura jatkui joukkueenrakentajana, taas … Lue loppuun
Vähän geeliä ja vastatuuleen
Kunnioittamani kollega Risto Dufva antoi minulle melko perinteisen heiton edellisessä blogikirjoituksessa. Hän kysyi, milloin olen viimeksi jäänyt kiekkohommissa sanattomaksi. Minulla on oma tyylini, ja tämän brändin olen kehittänyt niiden 46 vuoden aikana, kun olen tienannut leipäni jääkiekko-nimisestä pelistä. Vastaan kysymyksiin, otan kantaa ja esitän oman mielipiteeni, jota kutsun näkökulmaksi. Sen kaiken taustana on kokemus. En ota näkökulmaa ydinfysiikkaan, sillä sen tekevät ne, jotka ovat aiheelle pyhittäneet elämänsä. Minä olen pyhittänyt elämäni jääkiekolle. Jos mennään Riston kysymyksen ytimeen, eli milloin on vetänyt hiljaiseksi, se on ihan toinen juttu. Kaiken peliin laittavilla ammattilaisilla on aina riskinä se, että asiat menevät pieleen. Otan … Lue loppuun
Mestaruuksia ei voiteta vahingossa
Kari Jalonen kysyi minulta kirjoituksessaan, että kirves vai tappara. Vastaan, että Tappara tietysti! Kirveellä tehdään töitä, mutta tapparalla taistellaan. Valmentajamuutokset herättävät aina keskustelua, kuten omassa tapauksessanikin. Huonosti mennessä usein luullaan, että kaikki sitä ennen tapahtunut on jotenkin huonoa, pahaa ja ei-toivottavaa. Kun yksi mies vaihtuu, häneltä odotetaan jotain totuutta ja kaiken muuttamista kuin taikaiskusta. Näin ei asia kuitenkaan mene. Jo puolipitkällä tähtäimellä seuraelämässä on kyse asioiden jatkuvasta muutoksesta. Ympäristö, kilpailijat ja omat toimintatavat muuttuvat, mutta valmentajan suhteen muutos on toisenlainen. Kun valmentajaa vaihdetaan kesken kauden, on silloin tarkoituksena nopeuttaa sitä muutosta. En ole vielä nähnyt kenenkään pystyvän tuomaan jotain lopullista … Lue loppuun
Raakaa työtä ja votkanaukkua
Doug Shedden kysyi minulta edellisessä blogissa, että miten olen sopeutunut venäläiseen kulttuuriin ja kaikkeen siihen votkaan. Venäjällähän on ihan normaalia juoda votkaa, ja siihen olen myös minä saanut tottua. En ole mikään alkoholin suurkuluttaja, mutta sen olen siellä oppinut, että votkaa otetaan aina puheiden ja ruoan kera. Meidän työssämme ei sentään lounaalla oteta, mutta aina seurajohdon kanssa tavatessa on pienet naukut otettu. En ole kyllä koskaan pitänyt näin montaa puhetta kuin nyt kolmen kuukauden aikana Venäjällä. Järjestys on aina se, että ensin suurin pomo pitää puheen, sitten toiseksi suurin pomo ja lopulta kaikki muutkin jossain vaiheessa. Puheessa voidaan kertoa kyseisestä … Lue loppuun

