Maailmancup kausi pyörähti käyntiin reilu viikko sitten norjan Sjusjöenissä. Vaikka olen reissannut yli kymmenen vuotta hiihdon parissa maailmalla niin tuo Lillehammerin kupeessa sijaitseva paikka on aiemmin jäänyt näkemättä. Kauden piti alkaa Beitostölenissä, mutta lumiolosuhteet siirsivät kisat paremmin yhdistetyn kisoista tunnettuun pikkukylään.
Norjaan on aina mukava mennä kilpailemaan, yleisö kannustaa kaikkia urheilijoita ja tunnelma on aina mahtava. Seuraava ulkomaan kisamatka suuntautuu Sveitsiin Davosiin. Siellä maastohiihto on kovin suosittua. Ladut täyttyvät innokkaista aikuisista hiihdon opettelijoista päivisin ja latuverkosto on laaja ja vaihteleva. Laaksossa kiertelevällä ladulla maisemat ovat huikeat, tosin tänä talvena lumen puute on kiusannut myös Keski-Eurooppaa. Davosissa ollaan yleensä reilun viikon verran ja koska paikka on suhteellisen pieni ja kaikki on lähellä, niin jää aikaa myös shoppailuun. Davosissa on useita erilaisia liikkeitä, joista on aina löytynyt jotain myös joulupukin konttiin!
Sveitsin jälkeen siirrymme Sloveniaan, Roglaan. Rogla on pieni mutta pippurinen hiihtojen järjestäjä. Kisapaikka sijaitsee mäen päällä ja hotellin lisäksi siellä ei juuri muuta olekaan.
Joulutauolla syödään hyvin ja valmistaudutaan henkisestikin kovaan tour de skihin. Reilun viikon kotonaolon jälkeen on taas aika pakata laukut ja suunnata kohti Saksaa ja Italiaa. Tour De Skiin osakilpailuja on tänä vuonna 9 joista 4 Saksassa ja 5 Italiassa.
Tammi-helmikuussa on sitten lyhyempiä reissua mm. Viroon ja Venäjälle. Venäjän kisapaikkakunta on nimeltään Rybinsk ja kun kaupunkiin päästään, niin yleensä hommat kyllä toimii. Ensimmäisellä kerralla ko. paikassa latu oli tehty Volgasta nostetuilla jääpaloilla, jotka murskattiin laduksi. Karvahattuisia kannustajia on ladunvarret pullollaan ja kannustushuudot raikaa.
Helmikuussa on pitkästä aikaa kilpailut Tshekin Nove Mestossa. Yleensä siellä ollaan yövytty Stephen Kingin Hohto-elokuvaa muistuttavassa Hotel Medlovssa, mutta tänä vuonna emme sinne mene. Kisojen jälkeen siirryn Italian puolelle omalle korkeanpaikan leirille Seiser Almiin. Seiser Alm sijaitsee Pohjois-Italiassa noin 2000 metrin korkeudessa. Kylässä on lähinnä muutama hotelli, mutta juuri helmikuussa paikka on murtomaahiihtäjän paratiisi.
Leirin jälkeen ovatkin vuorossa jo perinteiset Lahden, Kollenin ja Falunin kisat pohjoismaissa.
Kauden aikana ehtii siis käymään useassa eri maassa , vaikka sen paremmin niihin ei ehdikään tutustua. Joka maassa ja kisapaikassa on kumminkin jotain mitä odottaa kovasti.
Olen nähnyt vain murto-osan keskieuroopan hiihtopaikoista, mutta yksi paikka jota voin lämpimästi suositella niin kilpaurheilijoille, kuin harrasteliikkujille ja perheillekin on Italian Livigno. Siellä olemme leireilleet useamman kerran ja aina ladut ovat olleet priimakunnossa ja vaihtelevuutta löytyy. Maastohiihdon lisäksi myös alppihiihdon vuoksi lomailevat viihtyvät Livignossa. Talvella aurinko lämmittää jo kivasti päivisin ja tunnelmalliset pikku kahvilat tarjoavat paikan tankata ja vain ihailla ympäristöä. Livigno sijaitsee aivan Sveitsin rajan tuntumassa ja on verovapaata aluetta, joten shoppailtavaa riittää.
- Ritu
