Varoitus: Tämä arvio perustuu kahteen seikkaan, puheenjohtajien esiintymisen sujuvuuteen ja siihen, miten he pystyivät YLE:n Tampereen raatihuoneelta televisioidussa tentissä olemaan omalle puolueelleen hyödyksi. Tässä arviossa ei arvioida puheenjohtajien esittämisen poliittisten näkemysten oikeutusta eikä peilata kirjoittajan omia näkemyksiä puolueiden agendaan. En olisi uskonut ikipäivänä kirjoittavani näin, minun oli Leif Salménia ikävä. Salmén on terävä kirjoittajana, toimittajana hän ei pyrkinytkään objektiivisuuteen, mutta syy kaipuuseen on aivan muualla. Hän osasi vaatia vastausta esitettyyn kysymykseen ja tarvittaessa vaikka nolasi vastaajan, jollei sitä saanut. Tämän puheenjohtajatentin pääosan varasti näet Jan Anderssonin vatsa. Andersson juonsi ohjelman vatsatautisena, mikä vei miehestä sen puhdin, joka olisi tänään tarvittu … Lue loppuun →

MTV3:n Uudenmaan vaalitentissä oli kyse paljon muustakin kuin suomalaisen politiikan Super Bowlista. Ilta oli äärimmäisen tärkeä SDP:n puoluesihteeri Mikael Jungnerille, jonka arvostelu omassa puolueessa on ollut varsin väkevää. “Shampanjademarina ja rakkauden ammattilaisena” sisään juonnettu Jungner osoitti, että SDP:ltä löytyy ainakin yksi hyvä vaihtoehto Jutta Urpilaiselle, mikäli puolue haluaa menestyä vaalitenteissä tulevaisuudessa. Jungnerin henkilökohtainen menestys Uudenmaan vaalipiirissä ei ole ollut itsestäänselvyys. Tentin myötä Jungner puhui itsensä eduskuntaan. Keskustelun katsoneet muistavat avoautot ja lemmenluritukset jatkossa hieman heikommin. MTV:n toimituksessa kannattaa muuten kuunnella vielä kertaalleen ajatuksella kansallissanoittaja Leskisen sanat tuosta “Rakkauden ammattilainen” kappaleesta. Olipa ensimmäinen kerta, kun suomalaisessa vaalitentissä huoriteltiin ja vielä juontajan … Lue loppuun →

Minut on leimattu vanhoilliseksi. Tietyissä asioissa otan sen kunnianosoituksena, yksi niistä liittyy sanavapauteen verkossa. Mitäpä, jos välillä keskustelisimme sananvastuusta? Siitä, että yksilö kantaa eettisen, moraalisen ja juridisen vastuun siitä mitä hän verkon keskustelupalstoilla kirjoittaa? Radikaali ajatus, eikö totta. Kyllä internetin kyseessä ollessa on radikaalia olla vanhoillinen. Olen siis verkkokonservatiivi. Kun nykyistä verkkokirjoittelua säätelevää lainsäädäntöä kirjoitettiin vuonna 2003 internet oli varsin erilainen vempele. Tuolloin kirjoittajilla oli ajatus, ettei sitä mitä yksityishenkilö omilla kotisivuillaan julkaisee ei lähdettäisi rajoittamaan. Samassa yhteydessä suuret kustantamot halusivat ja saivat varsin väljän ja tulkinnanvaraisen lain julkaisijan vastuusta verkossa. Sivistynyt toimiala uskoi itsesäätelyyn. Muuten hyvä idea, mutta verkkoon … Lue loppuun →

Politiikan syvissä vesissä on viime päivinä käyty mielenkiintoista keskustelua. Valitettavan usein Suomessa yksi mielenkiintoisen keskustelun tunnuspiiretitä on se, että siihen osallistuu puhemies Sauli Niinistö. Silloin harvoin, kun osallistuu. Tutustutaanpa ensin hieman lähdemateriaaliin: Pääministeri Mari Kiviniemi 17.3. YLE TV1:n Vaalistartissa: “Nyt kun tehdään tätä eurooppalaista vakautuspakettia, niin siinä voi olla vain mukata tai sitten pitää käytännössä lähteä eurosta pois. Siitä tässä on kysymys.” http://areena.yle.fi/video/1300399612044 lainaus keskustelun 51. minuutilla Puhemies Sauli Niinistö 25.3. YLE Radio Puheen Politiikkaradiossa: “Ja nyt minusta tähän kokonaisuuteen on tullut aika outoja viritteitä. Niinkin on sanottu, että jollei Suomi ei ole mukana niin Suomen pitää lähteä eurosta.  Se … Lue loppuun →

Mielestäni jääkiekko on nautittavimmillaan mestaruussarjan, siis todellisen ensimmäisen divisioonan otteluissa. Yleisö eläytyy, vippiaitioita ja pukumiehiä ei näy ja pelaajat ovat tosissaan, vaikka moni heistä tietää jääkiekon SM-sarjan olevan heille liian kaukainen haave. Jotain yhtä mukavaa oli YLE TV1:n tänään esittämässä eduskunnan ulkopuolisten puolueiden vaalitentissä. Aiemmin tänään eräs pitkäaikainen poliittinen toimija kutsui illan lähetystä “tinahattutentiksi”. Ilmaisu kuullostaa ensin huvittavalta, mutta on pohjimmiltaan ikävän halventava. Eduskunnan ulkopuolisen tentin tärkein anti on, että mailmassa on monia mielipiteitä. Pienpuolueita ei vaivaa suurten puolueiden konsensushöttö. Kuuntelein puheenjohtajua mieluusti, mutten löytänyt joukosta henkilöä, jonka kanssa haluaisin asua paritaloa. Suomen Työväenpuolueen julkilausuma siitä, että “Suomen Työväenpuolue ei … Lue loppuun →

Espoon Iivisniemessä iso mies pyörii keskiönsä ympäri ja hyräilee “Portugalin huhtikuuta“. Itseasiassa eduskuntavaalienhan piti olla jo. Maaliskuussa. Tuolloin olisi todennäköisesti kirjoitettu seuraavanlainen uutinen: “Päähallituspuolueet säilyttuvät asemansa, Perussuomalaisille 13 prosentin vaalivoitto” Historian ironiantaju on kertakaikkisen pistämätön. Nyt politiikan piiristä on mahdotonta löytää ihmistä, joka tunnustautuisi vaalien huhtikuulle siirtämisen äidiksi tai isäksi. Sakinhivutusta kyseiselle henkilölle olisi kyllä tarjolla. Kysyin asiaa Erkki Tuomiojalta, joka totesi ykskantaan: “Kun lakiehdotus tuli eduskuntaan kaikki pitivät sitä järjettömänä, mutta asia oli vain jo edennyt liian pitkälle”. Siis hetkinen, eduskunta sääti omaan toimintaansa vaikuttavan lain,  jota se piti järjettömänä? Kerrankin se ken sopan keittää sen myös nielee. Kysyin … Lue loppuun →

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA julkaisi tänään 23.3. tutkimuksen suomalaisten arvoista ja asenteista. Arvokkaaksi EVA:n tutkimuksen tekee sen pitkä historia, mainituista tutkimuksista ensimmäinen julkaistiin jo vuonna 1984. Raportin viesti on selvä. Kansalaisten mielestä suomalainen politiikka on pahasti rikki. Politiikka muistuttaa mäkiautoa, jonka ratti on irti akselista. Politiikka ei ole enää ratkaisu politiikkaan. Katastrofit ovat aina kiinnostaneet ihmismieltä. Rallia rakastetaan siksi, että pelti rytisee, formuloilta siksi, että siinä lajissa sattuu miljonääreillekin huonoja päiviä. Jotain samanlaista on kansalaisten asenteissa. Ihmisten kiinnostus politiikkaan on nousussa. Mutta onko kyse vain siitä, että uuden hallituksen lähtösuoran päässä häämöttää herkullisen kolarin mahdollisuus? Raportti on ladattavissa osoitteesta www.eva.fi — … Lue loppuun →

“Mis sie tarvitset kuormallisen paskaa niskaas, sosiaalisessa mediassa siul on sellane.” Pohdin avoimesti edellisessä blogikirjoituksessani sitä, miten suomalainen politiikka suhtautuu Libyan tilanteeseen. Kerrataanpa alkuun poliittista keskusteluamme. “Asialla ei spekuloida tässä vaiheessa, sillä minkäänlaista pyyntöä operaatioon osallistumisesta ei ole tullut” – pääministeri Mari Kiviniemi “Sotilaalliseen apuun on syytä ottaa kantaa vasta jos sellainen pyyntö esitettäisiin” – puheenjohtaja Jutta Urpilainen. “En usko Suomesta löytyvän valmiutta Hornettien lähettämiseen Libyaan” – ulkoministeri Alexander Stubb. Kuten sanottu pohdin asiaa avoimesti ja tulin siihen tulokseen, että Suomen ei tulisi odottaa “pyyntöä, johon sitten otettaisiin kantaa yksittäistapauksena ja ehdottomasti etukäteen spekuloimatta”. Suomen pitää mielestäni ilmoittautua mukaan Libyan … Lue loppuun →

Ulkoministeri Alexander Stubb piti eilen todennäköisenä, ettei Suomi osallistu Libyan kriisiin “millään Horneteilla”. Vastaus kuullostaa poliittisesti viisaalta, harkitulta ja aivan liian helpolta. Olemme siis sitä mieltä, että Libyan tilanne on hoidettava, kunhan me emme joudu itse talikon varteen. Kyllä, kuulun itsekin niihin suomalaisiin, jotka ovat aiheesta ylpeitä suomalaisen siviilikriisinhallinnan osaamisesta. kuulun heihin, joiden mukaan tuota osaamista meidän suomalaisten tulisi vahvistaa. Miksi? Siksi, että jostain syystä suoriudumme noista tehtävistä maanläheisemmin, käytöntöjä tuumaillen ja sortumatta turhaan ylpistelyyn ja kansainväliseen politikointiin. Libyan tilanne on helppo sivuuttaa niin, että emme tälläkään kertaa käy keskustelua siitä missä ja milloin Suomi osallistuu kansainvälisiin operaatioihin. “Harkitsemme tapauskohtaisesti kun … Lue loppuun →

Eri puolueiden vaalikampanjat alkavat olla esillä. Suomessa on perinteisesti harjoitettu vaali-ilmoittelua, ei vaalimainontaa. Mainonnan ja ilmoittelun ero on siinä, että mainonta sisältää idean. Ilmoituksen tunnistaa latteasta väitteestä. Näissä vaaleissa ei toistaiseksi ole mainontaa näkynyt. Keskustan mainoskampanja sisältää “puolivartalo Kiviniemen” ja sanan “asiaa”. Keskustan kohtalonkysymykseksi nousee se, vastaako tuote kampanjaa. Ainakin ensimmäisessä YLE TV1:n isännöimässä vaalitentissä Kiviniemi kompuroi pahasti juuri silloin, kun häneltä kysyttiin “asiasta”. Entä jos toimittaja olisi pyytänyt pääministeriä vastaamaan kysymykseen, kun kerran mainoskin väittää keskustan olevan asiapuolue? Kokoomuksen ongelma on toisenlainen. Puolueen kampanja asettaa vastakkain “menneisyyden” ja “paremminvointivaltion”. Ensimmäisessä vaalitentissä Jyrki Katainen onnistui puhumaan oman puolueensa asiaa vain … Lue loppuun →