Jos vähintään miljoona EU-kansalaista vähintään joka neljännestä EU-maasta pyytää, EU-komission on tulevaisuudessa valmisteltava lakiesitys vaaditusta asiasta. Parlamentti hyväksyi tämän Lissabonin sopimuksen “kansalaisaloitetta” koskevat säännöt tänään. — Kansalaiset voivat siis saada haluamansa asian läpi keräämällä nimiä vaikkapa netissä. – Mutta ei vielä. Säännöt eivät ole vielä voimassa. Silti eräät kansalaisjärjetsöt ovat jo keränneet nimiä antaen allekirjoittajien uskoa, että EU-laki tästä tulee. Näin se ei kuitenkaan mene. Toivottavasti liian aikanen startti ei syö pohjaa pois itse asialta, ja nimiä jaksetaan kerätä ja kirjoittaa sittenkin, kun listoilla on oikeasti merkitystä komission silmissä. Strasbourgissa kokoontunut parlamentti hyväkstyi tänään viimein myös vuoden 2011 budjetin. Eipä … Lue loppuun →

Taaperolla on ollut melkoinen vuosi. Sopimusta on revitty joka suuntaan, kun instituutiot ovat taistelleet elintilasta. On hamuttu kaikki valta, mitä pykälät ovat tarjonneet, ja sitten vielä mahdollisimman paljon lisää. Ehdoton voittaja on ollut parlamentti, häviäjä komissio. Fiilis tähtimeressä on huono. Ensi vuoden budjettiakaan ei ole vielä saatu hyväksyttyä. Parlamentilla on totinen sanansa sanottavana ensimmäistä kertaa – ja se käyttää tietenkin valtaoikeuttaan täysillä. Eräs viisas mies summasi, että sopimuksen piti viedä EU:ta yhteisöllisempään suuntaan, mutta todellisuudessa on nähty vahvaa hallitustenvälisyyttä. Tämä johtuu siitä, että Eurooppa-neuvosto sai presidentin, vaikka puheenjohtajaa toivottiin – ainakin meillä Suomessa. Ja siitä, että talouden kriisiaikoina päämiestasolla eli … Lue loppuun →

Suomalaisten viljelijöiden kannalta oli melkoinen onnenpotku, että EU-komission kokoonpano vaihtui ennen kuin komissio muotoili esityksensä unionin maatalouspolitiikasta vuodesta 2014 eteenpäin. Jos entinen maatalouskomissaari, tanskalainen suurtilallinen Mariann Fischer Boel olisi ollut puikoissa, esityksessä ei taatusti olisi liputettu esimerkiksi pienten tilojen olemassaolon puolesta. Nykyinen komissaari Dacian Ciolous tulee Romaniasta, ja näkee asiat senkin vuoksi hyvin eri tavalla. Hän suosii lähiruokaa ja maataloustuotantoa kaikkialla unionissa, jotta maaseutu säilyy elävänä. Aika erilaista puhetta kuin edeltäjältä, joka ajoi tehomaataloutta. Kuunetelin tänään maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan riemuisia ensikommentteja komission paperista. En muista, että Suomessa olisi koskaan aiemmin ollut syytä iloon maatalousneuvotteluiden tässä vaiheessa. Yleensä on pelätty ja … Lue loppuun →

Viime yön neuvotteluissa Suomi onnistui palauttamaan komissiolle sille kuuluvaa valmisteluvaltaa. Miten paljon, siitä ollaan vähän eri mieltä. Kumma kyllä kokouksen loppupäätelmiin haluttiin ihan erikseen kirjata, että asiaa on hoidettava läheisessä yhteistyössä EU:n presidentin Herman Van Rompuyn kanssa. Kyllähän komissio muutenkin kuuntelisi EU-maita. Eihän sen kannata muotoilla ehdotusta, jolla ei ole mahdollisuuksia mennä läpi. — Tässäkin näkyy se, miten Ranska ja Saksa vähät välittävät komissiosta, ja pelaavat samaan maaliin EU-pressan kanssa. Suomen alottellisuus näkyi muutenkin: Suomen ehdotuksesta päätettiin jo nyt, että perustuslakia muutettaessa ei puututa pykälään, jossa todetaan, että EU-maat eivät ole vastuussa toistensa veloista. (Vieläköhän keskustelu tästä aiheesta Suomessa jatkuu…? … Lue loppuun →

EU:n “presidentti Herman Van Rompuy on kuvannut itseään otsikon sanoin. Vähän sarkastisesti tietenkin. Mutta tosiasia on, että kukaan ei uskonut, että tästä tuntemattomasta pikku-Belgian entisestä pääministeristä versoisi esiin vahva vaikuttaja, joka ottaa kaiken otettavissa olevan vallan. Van Rompyn johtama Eurooppa-neuvosto on nyt virallinen toimielin, joten herralla on jo virallisestikin valtaa, jota hamuta. Van Rompuyn aseman pönkittämistä helpottaa se, että komission puheenjohtaja Barroso esiintyy ja toimii vetelämmin kuin ensimmäisellä kaudellaan. Tästäkin syystä on tapahtunut se, mitä Suomi pelkäsi EU:n perussopimusta uudistettaessa: Eurooppa-neuvosto eli EU-maiden pääministerit järsivät komission valtaa ja asemaa. Suomen mielestä se on pienten maiden kannalta huono juttu. Eurooppa-neuvoston vallan … Lue loppuun →

Olen aina väittänyt, että maatalous on EU-toimittajan vaikeinta työsarkaa. Tukia kun on vaikka millä mitalla. Nyt olen kuitenkin valmis myöntämään ykkösijan tässä lajissa ilmastoneuvotteluille. Opettelin tänään uutta laskentamallia koskien metsien hiilinieluja. Tämä uusi, maailmanlaajuissa neuvotteluissa kannatusta saava kompromissimalli on vielä monimutkaisempi kuin ne kaksi aiemmin neuvotteluissa esillä ollutta. Huh-huijaa! Ympäristöjärjestöt eivät pidä siitä lainkaan. Ympäristöministeri Lehtomäen mukaan se olisi Suomen kannalta “ei hirveän huono”.

Amerikkalaiset ja eurooppalaiset tiedustelulähteet ovat saaneet vihiä siitä, että yhtäaikaista terrori-iskua suunniteltaisiin Euroopan suurkaupungeissa. Samoihin aikoihin tämän uutisen kanssa EU on testannut omaaa valmiuttaan, nyt viidettä kertaa. Harjoituksen aiheena oli bioterrori-isku vuonna 2012 järjestettävissä jalkapallon EM-kisoissa, jotka pelataan Puolassa ja Ukrainassa. Harjoituksen tuloksesta kerrotaan, että asioissa on edetty, mutta tiedon jakamisessa ja kommunikoinnissa on edelleen korjattavaa. Siihen meillä ei olisi varaa.

Tänään on vietetty autotonta päivää ympäri Eurooppaa — nyt kymmenettä kertaa. Myös Helsinki oli mukana, mutta ei se kyllä millään tavalla näkynyt! Autoja riitti kaduilla siinä missä muulloinkin eikä edes Pohjois-Esplanadia suljettu liikenteeltä teemapäivän kunniaksi kuten alkuvuosina. Mallia voisi hakea Belgiasta. Siellä autoton päivä järjestettiin jo viime sunnuntaina. Viikonloppuna autoilua on toki helpompi rajoittaa, mutta silloin myös ihmisillä on enemmän aikaa nauttia autottomasta keskustasta. Esimerkiksi Brysselin 19 kuntaa sopivat siitä, että kaikki kaupungin kadut oli suljettu liikenteeltä klo 9 – 19. Ihmisjoukot valtasivat kadut kävellen ja pyöräillen. Järjestettiin markkinoita ja kirpputoreja. Hälytysajoneuvojen lisäksi oikeasti vain bussit, ratikat ja taksit ajoivat … Lue loppuun →

Syksylle on luvassa mielenkiintoinen keskustelunaihe: budjettikomissaari Januz Lewandowskin uskotaan ehdottavan syyskuun aikana, että EU alkaisi periä omaa EU-veroa. Sitä ei perittäisi kansalaisilta tuloverona, vaan esimerkiksi lentämisestä, päästökaupasta ja rahoitusmarkkinoilta. Aiheesta on puhuttu paljon aikaisemminkin. Kun kysyin tänään talouskomissaari Olli Rehniltä arviota siitä, miten jäsenmaat ehdotukseen suhtautuvat, hän sanoi entisen budjettikomissaari Erkki Liikasen entisenä kabinettipäällikkönä tietävänsä erittäin hyvin, miten eri mieltä jäsenmaat ajatuksesta ovat. Lewandowki totesi hiljattain Financial Times Germanyn haastattelussa, että monen EU-maan mieli on muuttunut. Jos EU saisi tuloja suoraan, jäsenmaiden pitäisi maksaa sille vähemmän. Tässä taloudellisessa tilanteessa se olisi erinomainen uutinen budjettivajeen kanssa taisteleville EU-maille. Mutta monen EU-maan … Lue loppuun →

Suomi kuuluu niihin harvoihin EU-maihin, jotka ovat onnistuneet saamaan EU-instituutioiden palvelukseen suhteessa enemmän väkeä kuin mikä on maan väestön osuus koko EU:n väestöstä. Esimerkiksi komission palveluksessa olevista suomalaisia on noin 2,5%, kun taas suomalaisten osuus EU:n väestöstä on 1%. Suomen lisäksi tempussa ovat vanhoista jäsenmaista onnistuneet vain Belgia, Irlanti, Luxemburg ja Portugali. Pieniä maita kaikki. EU:ssa on tutkittu, mistä vanhoista EU-maista pääsi väkeä parhaiten läpi vuosina 2003 — 2006 järjestetyissä kilpailuissa. Väestömäärään suhteutettuna Belgia vei kirkkaasti ykkössijan. (No, maalla on melkoinen kotikenttäetu!) Suomi oli komeasti toinen! Sama tilasto kertoo myös, että suomalaiset pärjäsivät keskimääräistä paljon paremmin kovassa ja vaativassa kisassa! … Lue loppuun →