Futisfaija voitti – kulttuurisota jatkuu

Hockey Mom with lipstick -- huulipunattu lätkämutsi. Mm. näin on kuvaillut itseään Sarah Palin (vähintään yhtä lahjaton varapresidenttiehdokas kuin Bush vanhemman varapressa Dan Quayle).

Palin haki vertauksellaan tukea ja vahvistusta kampanjalle ja itselleen republikaanien vanhoilliselta osalta, siltä porukalta jota voi kutsua vaikka Yhdysvaltain perussuomalaisiksi. 

He joihin uppoavat yksinkertaiset ja yksinkertaistetut iskulauseet, nk. uskonnollisten perusarvojen korostaminen ja yleinen asioiden tiukka vastustaminen. Palin jakoi yhdysvaltalaiset oikeisiin ja vääriin amerikkalaisiin. Hän vetosi pelkoon ja erilaisuuden -- muun kuin valkoisen ja kristityn amerikkalaisuuden -- turmiollisuuteen. Fyysisesti raju jääkiekko symboloi perusamerikkalaisuutta, se kun on lisäksi suurelta osin yhä valkoisten peli.

Palin ei olisi ikinä voinut olla Soccer Mom. Ei vain siksi, että Alaska ei ole sen harrastamiselle olosuhteiltaan paras paikka.

Soccer? Never 

Soccer, jalkapallo, kun on Yhdysvaltain punaniskojen ja muiden nationalistien mielestä ei-amerikkalainen laji. Se on eurooppalainen, outoa, vaarallista, kosmopoliittista, älykköjen laji, liberaalia, naisellista, urbaania, siis jotain sosialismia. Kokonaisen ideologian viides kolonna. Pelaa ja fanittaahan sitä Yhdysvalloissakin kymmenet miljoonat ei-angloeurooppalaiset siirtolaiset.

Palinistilainen nationalistinen ”ajattelu”kulku hakee vertaistaan päättelyketjussaan.

McCainin ja Palinin kampanja leimasi Barck Obaman sosialistiksi. Obama on Soccer Dad, futisfaija (ainakin hänet on nähty kentän laidalla seuraamassa tyttärensä futismatsia).

Onko Obama siis sosialisti? Yhtä varmasi kuin persulaiset Suomessa ovat kosmopoliitteja liberaaleja. (Timo Soini kyllä kannattaa englantilaista Millwall-seuraa, mutta se ei ole tunnettu erityisen vapaamielisestä kannattajakunnastaan).

Obama on vähintään yhtä vaarallista: kosmopoliitti. Taustaltaan ja ajattelumaailmaltaan. Hän ei vain katsellut Yhdysvaltojen rajoilta johonkin ilmansuuntaan. Hänellä on passi ja hän on myös ollut maan rajojen ulkopuolella -- ja selvinnyt siellä hengissä.

Kosmopolitismi ja futis 

Kosmopolitismiin liitetään myös ajattelu, intellektuellismi tai asioiden harkinta ja pohdinta, mustavalkoisuuden vastakohta. Siihen liitetään myös juurettomuus. Palinistilaisen ajattelun mukaan ihmisen on oltava aina joko tai, ei koskaan sekä että. Jälkimmäinen olotila kun aiheuttaa epävarmuutta ja pakottaa ajattelemaan ja kysenalaistamaan. Republikaanien uskonnollinen ja nativistinen siipi ilkkuu systemaattisesti kun joku mainitseekin myönteisessä mielessä sanat liberaali ja ajattelu.

Obama on kosmopoliitti. Tällaisen ihmisen ajattelutapaan ja vapaa-ajan viettoon sopii vaikkapa futis, vaikka se onkin tuontitavaraa. Se on myös peli, vain ja ainoastaan peli, ei pelottava ja kulttuurisesti vieras maahantunkeutuja. Futis on myös globaalia, mikä ei suoraan tarkoita kosmopoliittista. Futikseenkin liittyy maailmalla nativistisia, hyvin ei-sosialistisia arvoja.

Yhdysvaltoja repivä kulttuurisota tuskin loppuu. Palinistit teroittavat barracuda-hampaitaan (Palinilla sanotaan olevan kova pyrky ehdokkaaksi seuraavissa presidentinvaaleissa).

Presidentinvaalikampanja on ohi, joten Obamaa ei enää päästä haukkumaan epäisänmaalliseksi, koska hän on soccerin ystävä. Tulevalla presidentillä tuskin on edes aikaa ja halua ryhtyä yhden lajin mannekiiniksi. Ehkä Obama on vielä suurempi koripallon, baseballin tai amerikkalaisen futiksen ystävä, en tiedä. Ehkä Obama vältteli kampanjassaan futisisäksi leimautumista välttääkseen syytökset epäamerikkalaisuudesta. Republikaanit kun vihjailivat että hän on myös muslimi, eli palinistilaisen kaavan mukaan terroristi.

Yhdysvaltalainen paradoksi

Muualla maailmassa futis on ollut perinteisesti työväenluokan ja muiden vaatimattomista oloissa elävien laji. Yhdysvalloissa se väestönosa, jonka valkoihoisten leiristä John McCain ja Sarah Palin kävivät kalastamassa ääniä. Yksi lukemattomista paradokseista Yhdysvalloissa.

Obaman voitto ei auta futiksen kannatuksen leviämisessä, vaikka Obaman kannattajakunta edustaa moniäänistä, -väristä, -etnistä maata, sitä joka voi pelata myös jalkapalloa.

Mutta jos Obama ”erehtyy” menemään futiskatsomoon tv-kameroiden edessä, palinistinen Yhdysvallat saa jälleen yhden todisteen lisää, että hän on kuin onkin pelottava kosmopoliitti, koska jalkapallo on ei-amerikkalaista, siis sosialismia. 

John McCain hävisi reilusti. Hän toi puheessaan hyväksyvästi esille sen, kuinka merkittävä vaalivoitto oli Yhdysvaltojen mustalle väestönosalle. Hieno ele, toisin kuin hänen kannattajiensa käytös. He buuasivat McCainin kiittäessä ja antaessaan tukensa entiselle vastustajalleen.

Ettei hänkin vain olisi futiksen ystävä…

Aihe(et): Aiheeton. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihin.

Vastaus kohteessa Futisfaija voitti – kulttuurisota jatkuu

  1. mark sanoo:

    on ollu marraskuun jälkeen hiljasta?

    Hei. Joo, lopetin ainakin toistaiseksi futiksesta bloggaamisen ja kommentoin maailman asioita. Voi olla että palaan vielä pallon pariin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

*

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>