Kirjoitin Epikriisissä viime syksynä tamperelaisen terveyskeskussairaalan arkipäivästä Epikriisi 09/2010. Hoitajien mukaan Tampereen kaupungin MedOnelle ulkoistamalla vuodeosastolla oli pelottavan paljon puutteita. Epäkohdista oli kerrottu ja kirjelmöity sekä tilaajalle että omille esimiehille useita kertoja -- turhaan. Korjausliike parempaan antoi odottaa itseään. Tuskastuneet hoitajat ottivat yhteyttä mediaan; jospa julkisuus toisi kohennusta kaaokseksi kuvailtuun sairaala-arkeen.
Oliko ulostulosta apua? Ainakin hetkellisesti, lääkehuone siivottiin ripeästi vanhoista lääkkeistä, potilaita ei otettu enää ylipaikoille ja leikkauksista toipuvien vanhusten sänkyjen viereen asennettiin soittokellot.
Julkisuuden valokeilassa toimittiin ensiluokkaisesti, mutta muissa yksiköissä vanha tahti jatkui. Epäkohdista huomauttaneet työntekijät saivat lähteä ja heidän kertomansa kuitattiin katkeruudeksi. Huoli potilaista ja heidän turvallisuudestaan leimautui ikävien ihmisten turhanaikaisiksi jorinoiksi.
Terveydenhuoltoa valvova aluehallintovirasto ei myllytyksestä huolimatta ummistanut silmiään hoitajien kertomalle. MedOne Attendo on saanut huomautuksen pysyvästä ammatillisen hoitohenkilöstön vajeesta, ei tosin Hatanpäällä vaan Vastamajan hoivakodissa Nokialla. Aluehallintovirasto vaatii, että Vastamajan hoitajien määrää on lisättävä ja heillä on myös oltava sosiaali- tai terveydenhuoltoalan koulutus.
Hoitajien ja luottamusmiehen mukaan tuore viranomaispäätös osoittaa, että omaisten ja työntekijöiden huoli Vastamajan tilanteesta on ollut aiheellinen.
– Toivon, ettei Attendo laske mitoituksissaan mukaan henkilöitä, jotka tosiasiassa tekevät johto- tai toimistotyötä, toteaa luottamusmies Jussi Räisänen Nokian Uutisissa.
Viranomaisvalvontaa aiotaan nyt lisätä vanhustenhoidon yksiköissä niin yksitysessä kuin julkisessakin palvelutuotannossa. Etelä- ja Länsi Suomen aluehallintoviraston ylitarkastajan Riitta Heinosen mukaan esimerkiksi Attendo MedOnen on annettava aluehallintovirastolle selvitys henkilökunnan määrästä ja laadusta kahdesti vuodessa.
Vastaavia ongelmia on kaivettu toistuvasti esiin myös julkiselta puolelta. Tamperelainen Koukkuniemen vanhainkoti ilmentää monille vanhustenhoidon rappiotilaa pahimmillaan. Julkisuuteen vuotaneet uutiset ovat synnyttäneet kuvan likaisista ja syöttämättä jääneistä vanhuksista, jotka makaavat lääkittyinä laidatuissa sängyissään, tahraisissa vaatteissaan ja märissä vaipoissaan.
Tampereen kaupunkia on huomautettu Koukkuniemen ongelmista useita kertoja. Viranomaiset vakuuttavat valvovansa; muistutetaan, ohjeistetaan, edellytetään ja huomautetaan. Muuttuuko mikään?
Katso Nokian uutisten juttu aluehallintoviraston huomautuksesta seuraavan linkin takaa:
SANOISTA TEKOIHIN
Vielä konkretiaa edellisen kommentin täytteeksi.Perjantain 22.4.11 Savon Sanomien otsikko:”Omalääkärijärjestelmä,EI AIKOJA EIKÄ LÄÄKÄREITÄ. Jutussa takaraivonsa lyönyt mies kertoo kokemuksistaan.Ei päässyt terveyskeskukseen, vakavasta vammasta huolimatta.Puhekyky meni.KYSissä;”Eivät olleet uskoa,että en ollut päästä lääkäriin.” Mies leikattiin ja puhekyky palasi.Hän kertoo:”Minä olen mielestäni vahva ihminen fyysisesti ja henkisesti,mutta en minä pärjää tässä systeemissä.Miten sitten vanhat arat mummot?”
Savon Sanomat tiivistää jutun ongelman:”Omalääkäri järjestelämä ontuu edelleen.” Lääkäri hoitaja työpareista on päätetty jo 2005, syksyllä 2011 odotetaan tilanteen hiukan paranevan.
Odotellaan.
Tänään lauantaina 23.4.11 eduskunnasta pois jäänyt kansanedeustaja kertoo Savon Sanomissa Ylä-Savon Sote kuntayhtymän toimintatavoista:
“Menoissa säästetään ja palveluja keskitetään.Tehokkuutta saadaan sumutuksella,kun oleellisia asiota jätetään kertomatta.”
“Omaishoidon tukemiseksi olisi pitänyt saada jotain tehtyä.Turhaa ininää että kunnilla ei ole rahaa.Eihän sitä rahaa ole,jos mitään todellisia uudistuksia ei tehdä.”
Todellakin,mitään uudistuksia ei ole tehty. Uuudistukset ovat vain puheissa ja paperilla.
On syytä kysyä montako kertaa tässäkin asiassa kansalaisten luottamus voidaan pettää ?
Avioeroko on ainoa ratkaisu?
http://www.aamulehti.fi/cs/Satellite/Kotimaa/1194676127019/artikkeli/puheenaihe+milloin+kotihoito+on+inhimillista+.html
VANHA KAAVAN MUKAAN MENEE
Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminta on käsittämätöntä inhimillisten voimavarojen ja rahan tuhlausta.
Mielenterveyspalveluita uudistettiin purkamalla laitoshoitoa. Avohoitoa ei resurssoitu tai kehitetty vastaavasti. Syntyi valtavat kulut ennenaikaisina työkyvynmenetyksinä ja nuorten eläkkeelle siirtymisinä.
Sosiaalitoimen menoja karsittiin, syntyi tarve lastenhuostaaotoille jotka nielevät rahaa keskimäärin 80% koko lastensuojeluun käytettävästä rahasta.Yksi huostaanotettu lapsi voi maksaa esim.50 000 e/vuosi.Saman rahan jos käyttäisi perheiden tukemiseen ennaltaehkäisevästi, tilanne olisi täysin toinen.Nyt summa käytetään mielummin huostaanoton kustannuksiin. Tämä on asiasta hyötyvien yritysten tukemista.
Nyt on sitten vanhusten vuoro. Ennen laitokseen jossa ei ollut resursseja,nyt kotihoitoon jossa ei ole resursseja.
Onneksi sentään esim. Aamulehden toimittaja kirjoittaa vanhusten kotihoidontilanteesta napakasti ja kriittisesti. Joko olisi hymistelyn aika jäämässä taka-alalle vai vieläkö joudutaan katselemaan näitä “näennäis uudistuksia” ja palvelujen “paperilla kehittymistä”. Komiteoita,mietintöjä,suosituksia ja loppumatonta projektisirkusta.
Aamulehti:
“Kotihoito ei välttämättä ole halpaa, sillä kunnissa ei osata laskea. Kun menot kirjautuvat eri sektoreille, kokonaiskustannukset saattavat kivuta korkeiksi.”
“Tiivistäen: kotona hoitaminen merkitsee heikkokuntoisten vanhusten eristämistä koteihinsa.”
“Vaikka kotihoidossa puhutaan kuntouttavasta työstä ja muista tavoitteista, henkilökuntaa on siihen liian vähän. Vaikka näyttää, että toiminta on tehostunut, niin käytännössä palveluja on karsittu ja palvelun saamisen kriteereitä tiukennettu.”
“Sosiaali- ja terveysministeriössä saati kunnilla ei ole kokonaiskäsitystä kustannuksista. Silloin kotihoidon kehittäminen ja tavoitteiden asettaminen on turhaa.”
Ovatko nykyiset sosiaali- ja terveyspalvelut ihmistä varten vai ihminen palveluja varten ? Siihen kysymykseen ei ole vaikea vastata.
Robottiko ratkaisu? Kertainvestointi ja huoltokulut vs. hoitajien palkat sivukuluineen?
http://yle.fi/alueet/teksti/keski-pohjanmaa/2011/02/kaverirobotti_tulee_vanhuksen_turvaksi_2341618.html?sort=first&wireframe=text&browserArticleId=2341618&defaultArticleId=2341618&pageNumber=4
Ja robottihan ei rätkätä. Ihminen on ikävä, hankala ja suulas. Robotti kiltti ja kuuliainen. Tekee mitä on ohjelmoitu, kunhan tekniikka vain toimii.
En ymmärrä kuinka kukaan pystyy puhumaan noista vanhusten robottijutuista vakavalla naamalla. Nörtit tietysti puuhailevat mielellään teknolelujensa parissa, mutta mitä ihmettä liikkuu rahoittajien päässä?
Kuvaavaa on, että tutkijat pohtivat jotain banaaleja ulkonäköasioita, kun robotin äly ja toimintakyky on edelleen huonompi kuin hamsterilla. Jos minulle vanhuksena tarjottaisiin tuollaista, sanoisin että työntäkää Tamagotchinne sinne mihin aurinko ei paista.
“En ymmärrä kuinka kukaan pystyy puhumaan noista vanhusten robottijutuista vakavalla naamalla.”Jos minulle vanhuksena tarjottaisiin tuollaista, sanoisin että työntäkää Tamagotchinne sinne mihin aurinko ei paista.”
Kerrankin olen täsmälleen samaa mieltä Kandin kanssa.