Helsingin rikospoliisi epäilee 58-vuotiasta helsinkiläisnaista neljästä murhasta ja seitsemästä murhan yrityksestä. Noin kymmenen muuta tapausta on selvityksen alla ja lisää hautoja aiotaan avata. Lisää tapauksesta uutisjutussa.
Juttu on poikkeuksellinen. Poikkeuksellisuus on tietysti hyvä, vaikka saman päivän uutiset kertovat Tampereen insuliinimurhaajan elinkautisesta ja sairaaloiden lääkehoidon ongelmista.
Klassinen käsitys sarjamurhaajasta on liftareita, prostituoituja tai homoja metsästävästä ja avolava-autolla ajavasta miehestä.
Yhdysvalloissa Charles Cullenin tapauksen myötä tutkijat tarttuivat 2000-luvun alkupuolella terveydenhuollon ammattilaisten tekemiin sarjamurhiin. Cullen tappoi 16 vuoden aikana ainakin 40 potilasta kymmenessä eri sairaalassa. Miehen motiivit eivät koskaan selvinneet tarkasti.
Ilmiön laajuus paljastui. Lokakuussa 2006 Forensic Science Journal -lehdessa julkaistussa amerikkalaistutkimuksessa kerättiin tiedot vuodesta 1970 alkaen 20 maassa tehdyistä terveydenhuollon työntekijöiden tekemistä tai epäillyistä sarjamurhista. Tapauksia löytyi 90, joista 45:ssä tekijä oli tutkimuksen julkaisun aikaan tuomittu. Osassa syytteet oli hylätty, osa oli kesken.
Viimeistään tämä tutkimus synnytti englanninkielisen käsitteen “Healthcare serial killer”, vaikka tutkimuksen lähdeviitteissä on lainauksia 70- ja 80-luvuilta. Englantilaisen lääkärin Harold Shipmanin murhat paljastuivat 90-luvulla. Tohtori Kuolema tuomittiin viidestätoista, mutta uhreja saattoi olla yli 200.
Suora käännös englanninkielisestä termistä on “terveydenhuollon sarjamurhaaja”. Jos joku keksii paremman, niin lisätkää kommentteihin.
Amerikkalaistutkimuksessa syytetyistä 86 prosenttia oli hoitajia ja loput lääkäreitä tai muita alan ammattilaisia. Tuomituissa sarjamurhatapauksissa oli todistettu 317 murhaa ja muita epäilyttäviä kuolemia oli tullut ilmi yli 2100.
Suomen tapauksessa kyse on tietysti vielä epäilyistä, mutta samalla ilmeisen tutusta maailman laajuisesta ilmiöstä. Uusi se ei aihetta tutkineiden mukaan ole, vaan nykyisin henkirikosepäilyt paljastuvat helpommin. Monissa maailman maissa esimerkiksi seurataan tilastollisesti potilaiden kuolemia ja työntekijöiden työvuoroja.
Tämän ja muiden amerikkalaisten tutkimusten mukaan tekijöiden profilointi on vaikeaa. Muita tutkimuksia on selostettu tässä linkissä.
Motiivit vaihtelevat. Yksi mieshoitaja tappoi vähentääkseen omia töitään, toinen mies kokeillakseen miltä tappaminen tuntuu. Kaksi naista tappoi osoittaakseen rakkautta toisilleen. Yksi naishoitaja antoi myrkkyä potilaille nähdäkseen kuinka poikaystävä ryntää pelastamaan potilaan.
Sarjamurhat -- kuten henkirikokset yleensä -- ovat miesten alaa. Terveydenhuollon sarjamurhaajissa miehet ovat selvästi yliedustettuina ammattikunnan sukupuolijakaumaan nähden. 38 prosenttia oli miehiä.
Tekijöiden yleisiä motiiveja eri tutkimuksissa ovat olleet esimerkiksi: armomurhaajat, jumaluutta tavoittelevat, rakastuneet, mielisairaat, ylityöllistetyt, tappamisesta nauttivat ja hyödyntavoittelijat sekä vallantavoittelijat, jotka riskeeraavat potilaiden hengen voidakseen pelastaa heidät.
Usein terveydenhuollon sarjamurhaajat voivat jatkaa pitkään, koska sairaaloissa ei uskota todeksi, että joku voi tappaa potilaita.
Yhdysvaltalaisissa tutkimuksissa on kerätty erilaisia vaaran merkkejä, joiden pitäisi herättää epäilyjä.
- Korkea kuolleisuus työvuoron aikana.
- Hoitaja ennustaa työkavereilleen potilaan kuoleman
- Aiemmat virheet työssä
- Useita ja lyhyitä työsuhteita
- Muut rikokset
- Mielenterveysongelmat
- Hoitaja tai lääkäri ei sure mitenkään potilaan kuolemaa
- Työtovereiden kollegalle antamat makaaberit lempinimet tyyliin “kuoleman enkeli”
- Potilaiden valitukset käytöksestä
- Sairaalassa tapahtuvat lääkevarkaudet
- Yli-ystävällinen käytös, mutta ongelmia ihmissuhteissa
- Salaileva käytös
- Haluaa erityistä tunnustusta työstään
Helsingin rikospoliisin tapauksesta tiedetään ainakin, että 58-vuotiaalla oli poikkeuksellinen kuolleisuus työvuoroissa, taustalla oli muita rikoksia ja sairaalassa tapahtui lääkevarkauksia. 58-vuotiaalla oli ongelmia myös työsuhteissa ja työpaikat vaihtuivat useasti.
58-vuotiaan suhtautumisesta potilaisiin tai kollegoihin ei ole tietoa, mutta aika monta amerikkalaisten listaamaa vaaranmerkkiä osuu.
Tietysti pitää muistaa, että tässä vaiheessa kyse on rikosepäilystä. Perushoitaja kiistää itse teot. Poliisitutkinta on kesken.
Joka tapauksessa ilmiselvää on se, että sairaaloiden johdoille edes tällainen mahdollisuus sarjamurhaajasta työntekijänä on ollut uusi. Ilmeistä on, että tätä puolta ei ole Suomen terveydenhuollossa juuri pohdittu, eikä mihinkään ole reagoitu.
Ei reagoitu edes siihen, että 58-vuotias tuomittiin 50 päivän ehdolliseen vankeuteen muun muassa huumausainerikoksesta ja varkaudesta vuonna 2006. Hoitaja piti laittomasti hallussaan lähes 700 tablettia Mehiläisen sairaalasta varastettuja huumaavia lääkkeitä ja hän oli yrittänyt anastaa potilaan lompakkoa.
Ei reagoitu edes siihen, että nainen sytytti Meilahden sairaalan hissin tuleen 2008.
Ei reagoitu siihen, että entinen työnantaja teki naisesta vuosia sitten raportin nykyiselle Valviralle.
Helppo ja ilmeisen uskottava vastaus ovat tietysti tietokatkokset. Todellinen syy on kuitenkin se -- ja tämä on todettu myös amerikkalaistutkimuksissa -- että sairaaloissa toimitaan luottamuksen ja Hippokrateen valan ajatusmaailman piirissä. Sarjamurhaajat ovat siinä mallissa mahdoton ajatus. Ei ole mahdollista, että joku voisi surmata potilaita tahallaan.
Nyt Helsingin rikospoliisi tutkii neljää murhaa ja seitsemää murhan yritystä.
Kotikuntani valtuusto hyväksyi hallituksen yksimielisen päätöksen, että seuraavalta vuodelta vähennetään määrärahoja 50% angiografiakuvaukseen. Ne ovat ostettu yksityiseltä sairaalalta noin 14 tarvetta varten lisänä sh-piirin tekemiin. Päätöshän tarkoittaa pahimmassa muodossaan, että 7 jää kuvaamatta ja heidän kuolleisuus infarktiin on monin kertainen. Moniko valtuutettu tuntee olevansa mikään massamurhaaja? Ei ainutkaan! Valtuustossa muuten istuu kaksi ylilääkäriä, yksi sairaalan hallintojohtaja ja kaksi erikoissairaanhoitajaa!
Toinen verrannollinen yleistys. Itsemurhien ehkäisyyn ja tutkinaan käytetään noin 8 miljoonaa kaikessa muodossaan. Itsemurhia tehdään laskutavasta riippunen 980-1190 kpl. Maantieliikenteen kuolonkolarien (460 – 510 kpl) torjuntaan, tutkintaan ja ennaltaehkäisyyn käytetään 560 miljoonaa! Toki siinä on mukana Destian saamaa rahaa näkyvyystutkintaan, kaistamerkintätutkimusta ja hirvivahinkotorjuntaa varten. Esiintulemattomia miljoonia ovat vielä kuntien tieparannus- ja siltarahat, ratahallintokeskuksen alikulkutunnelit ja kelan sekä korkeakoulujen kuluttamat liikenneturvallisuustutkimusrahat.
Kuitenkin suuruusluokat ovat paljastavia! Yli 130 000 euroa käytetään tiekuolemaa kohtaan. Samaan aikaan runsas 7000 euroa itsensä tappamiseen. Tunteeko kukaan päättäjistä olevansa massamurhaaja? Ei varmasti ja kuitenkin se ihmishenki pitäisi maksaa saman yhteiskunnallekin.
Meitä vanhoja ihmisiä makaa kohta aivan liikaa kusivaipoissaan kalliilla paikoilla. Pitää olla somali, indo tai tällainen suomityttö, joka meitä kivuttomasti listii pois, jotta kauniit ja rohkeat nuoret saa lebenbraumia.
Olen aika samaa mieltä Jarkon kanssa yhdestä keskeisimmästä syystä.
On helpompi sulkea silmät ja elää lumetodellisuudessa, jossa liian pahoja tai yhteiskunnallisesti vaarallisia asioita ei tapahdu.
Vuosikymmenten ajan suljettiin silmät insestiltä ja pedofilialat. Liian kauheaa. Ei sellaista tapahdu.
Poliisi ei tee rikoksia eikä suojele rikoksentekijöitään. Vuosikymmenet on hellitty myös tätä lumetodellisuutta. Aitoa riippumatonta valvontaa ei ole tarvittu. Mitään tällaista ongelmaa ei voi olla. Miksi siis ulkopuolinen valvonta tarvittaisiin.
Toimintatavat muuttuvat vain hitaasti ja aito muutos on mahdollinen vain sisältäpäin lähtevänä. Suoraselkäiset yritetään leimata porukan pettäjiksi, kun lähdetään siistimään vaikka täällä aiemmin puhuttua poliisin ylijohtajien esimerkillään viitoittamaa poliisirikosten sallimisen kulttuuriamme.
Samankaltaista sokeaa pistettä ja Eihän omia käräytetä -ajattelua on varmasti terveydenhuollon rikoksissa. Myytti kutsumustyöstä ja sairaan luo rientävästä sisar hento valkoisesta peittää alleen sen raadollisemman osan hoivatyön reaalitodellisuudesta.
Aidosti riippumaton valvonta rahankäytön valvonnan tavoin on mahdollista järjestää kaikkeen julkiseen toimintaan, jos se vain tahdotaan ja uskalletaan ottaa.
Tällä vuosituhannella terveydenhuollon valvonta on selvästi lisääntynyt. Potilaat ja heidän omaisensa tekevät kiihtyvällä vauhdilla valituksia hoidosta. Terveydenhuoltohenkilöstö on huomattavasti enemmän suurennuslasin alla kuin vielä 10 vuotta sitten. Itse en siksi usko, että tarkoituksella potilaansa murhaavat hoitajat ovat jokin uusi ilmiö. Aikaisemmin nämä ihmiset ovat saaneet toimia rauhassa ja nyt ehkä nauttivat eläkkeittään sairaanhoitopiirin viiri kirjahyllyn päällä tai ovat jo itsekin haudassa.
On totta, että nämä murhaajat saavat olla rauhassa, koska kukaan ei voi uskoa kenenkään hoitajan tai lääkärin tahallaan ketään tappavan. Ei ole ainutlaatuista, että potilaita kuolee lääkkeen yliannostukseen, mutta yhteisö pitää niitä aina vahinkoina ja tuomio on pahimmillaan kuolemantuottamus ja rangaistus sakkoja. On jotenkin mahdotonta ajatella, että joku työkaveri oikeasti voisi murhata potilaita. Toisaalta joskus kahvipöydässä joku lääkäri on saattanut ihmetellä, että miksi tietty hoitaja päivystysaikana pyytää muita useammin lupaa lääkitä potilaita morfiinilla tai jollain muulla vastaavalla vahvalla kipulääkkeellä. Mielessä saattaa käydä, että voisikohan hoitajalla olla lääkeriippuvuus, mutta sitäkään ei ääneen sanota. Kenelläkään ei käy mielen vieressäkään, että hoitaja ehkä haluaa edesauttaa potilaan kuolemaa.
Terveydenhuollossa ikävät asiat ovat tabu. Esimerkiksi hoitovirheistä ei puhuta. Korvaustilastoista kuitenkin näkee, että niitä tapahtuu. Alkoholi- tai lääkeongelmat saattavat näkyä, mutta nekin halutaan painaa villaisella. Taustalla on usein se ajatus, että itsellekin voi tapahtua vahinko tai omakin elämä saattaa joskus jossain tilanteessa karata hallinnasta. Kun ei ole vara kenenkään paukutella henkseleitä, vaikeista asioista vaietaan. Tämä vaikenemisen kulttuuri luo sitten pohjaa sille, että jopa murhaaja saa mellastaa rauhassa hyvämaineisen työntekijän leima otsassaan.
Tampereen insuliinisurmat nousivat otsikoihin vuonna 2007. Tällöin jo – ihan totta – kaverini kanssa, joka myös on hoitaja, nauroimme, että kuinkakohan monta “tappajahoitajaa” tuolla kentällä liikkuu ilman että kukaan siitä ääneen puhuu. Eipä mennyt kauaakaan, kun heti jo muutama muu insuliinisurma oli otsikoissa. Sen jälkeen on ollut pitkään hiljaista.
Tämä oli ensimmäinen artikkeli, jossa tuotiin esille totuus – hoitajat eivät ole laupiaita samarialaisia, jotka päivästä toiseen hoitavat pyyteettömästi potilaita nälkäpalkalla. On todella kummallista, että tällaista mielikuvaa on pystytty pitämään yllä 2000-luvulle asti. siitäkin huolimatta, että on jo kauan sitten todettu, että narsistista persoonallisuushäiriötä tavataan harvinaisen paljon juuri esim. hoitoalalla.
Mutta se mikä sitten tekee hoitajasta tappajahoitajan onkin eri juttu. Tuskinpa kaikkien narsistienkaan keino vallanhimon tyydyttämiseen on potilaiden tappaminen. Narsismi ilmenee myös hyvin monin eri tavoin: narsistit ovat yleensä työpaikkakiusaajia. Narsisti pystyy helposti pistämään syyt tekemistään virheistä toisten niskoille ja levittämään työkavereistaan ties millaista juttua. Ja tämähän on vielä erittäin helppoa edellisen juuri sellaisessa terveydenhuollon kulttuurissa, jota edellinen kirjoittaja hyvin kuvasi. Terveydenhuollossa VAIETAAN. Huonoa käytöstä katsotaan sormien läpi liian pitkään, eikä siihen puututa millään tapaa. Ongelmanratkaisumallit ovat tällaisessa tilanteessa monissa terveydenhuollon yksiköissä yksinkertaiset: NIITÄ EI OLE! Kaikki tietävät, että jokainen on kovilla. Epäilys herää vasta, kun liian moni on kuollut.
Terveydenhuollossa kaivataan kipeästi uudenlaista johtamista. Valvira ei pysty valvomaan sitä mitä tapahtuu työpaikoilla. Loppujen lpuksi kaikesta päättää lähiesimies. Miettikääpä mikä valta! Olen ehdottomasti sitä mieltä, että terveydenhuollon johto kaipaa valvontaa. Jos kukaan ei uskalla valittaa työntekijöistä, kuka uskaltaa valittaa johtajista? Ja jos johtaja ei hoida hommiaan tai on puolueellinen, ei kukaan voi tehdä mitään. Ja vaikka voisikin (niin kuin tällä hetkellä tutkinnassa olevan hoitajan kohdalla oli tehty) kukaan ei välitä! Tämä on niin nähty. Joku kuri ja järjestys on tälle alalle saatava ja pian. Epämääräistä touhua ja välinpitämättömyyttä on katseltu aivan liian kauan…
Olen ollut työurani aikana töissä useammassa eri paikassa ja voin sanoa, että kaikissa työpaikassa on ollut henkilöitä, jotka itse esimiehenä ottaisin vakavaan puhutteluun. Suurin osa kyllä hoitaa työnsä kunnolla ja on sitoutunut työhönsä. Sitten kun satut joutumaan itse tällaisen häiriintyneen ihmisen kynsiin, ei mahdollisuuksia ole kuin vaihtaa työpaikkaa. Valitukset kaikuvat kuuroille korville. Poliisikaan ei välitä. Yleensä narsistit ja psykopaatit osaavat puhua varsinkin esimiehet puolelleen ja toista vastaan. Pahimmassa tapauksessa ilmoituksen tekijästä tulee itse epäilty ja työyhteisö sulkee hänet ulkopuolelle. Terveydenhuollossa kaivataan kipeästi asiantuntevia johtajia, jotka osaavat ratkaista työnsä ohella henkilöstön välisiä riitatilanteita – valitettavasti. Mitenkään muuten tällaisia tilanteita ei voida ennaltaehkäistä.
Erittäin hyviä kommentteja lääkäriltä ja hoitajalta. Noissa amerikkalaistutkimuksissa korostettu erityisesti myös työyhteisöjen ongelmia. Ei uskalleta puhua, katsotaan asioita sormien läpi ja jos joku kertoo työtoverin ongelmista, niin tämä kertoja joutuu vaikeuksiin.
Kaikki tällainen mahdollistaa ilmapiirin, jossa ääritapauksena on Helsingin rikospoliisin tutkima juttu.
Aiheesta myös Tuula Malinin blogissa:
En ota muuten kantaa tuohon hoitaja-tapaukseen, kuin että onneton yhteensattuma demareiden Urpilaisen kannalta, kun hän poseerasi sairaanhoitajana ruisku kädessään Image -lehden kannessa.
Mitä mieltä Sipilä olet hengellisestä todellisuudesta? Siitä, onko Jumala olemassa vai ei?
Maanantaina Kuopion piispa Wille Riekkinen julistautui Ranneliike Ry:n homofobian vastaiseksi lähettilääksi.
Sen mitä olen Raamatusta ymmärtänyt, homoseksuaalisuus ei ole Jumalan mielen ja luomistyön mukaista.
Perjantaina Kuopion torilla tapahtui ammuskeluvälikohtaus.
Päälaamanni Takkunen naureskellen niiku, niiku, niiku, niiku…. niiku pahoittelee ja selittelee omaa ja alaistensa törkeää töppäystä myrkkyhoitajan keississä. Se on sillä muka selvää hänestä hymyssä suin!!! Ei siinä 4 tai mahdollisesti 17 ruumista ole mitään.
Vertailutilanteeksi saman Takkusen vetämä sakkopäätös samasta maistraatista 5,10 m pitkästä perässä hinattavasta veneestä. Se on siellä turvallisuus- ja varmistustoimenpiteenä ja yli 14 metrisen terästroolarin ankkurista maihin siirtymistä varten. Tuo pelastusvene ei uhkaa kenenkään henkeä, turvallisuutta, omaisuutta, puolisoa, karjaa tai mitään mikä olisi jonkun toisen. Kuitenkin veneen omistaja odottelee sakkopäätöstä ja lisärangaistusta venerekisteritiedon väärentämisestä!
Pitää kysyä missä meillä mennään näissä suhteellisuusasioissa? Kuinka murhiin myöhemmin syyllistyneen ihmisen perustietojen salaaminen törkeänä velttoutena virkamiehenä vain naurattaa mutta 5,10 m vene köyden perässä onkin hirvittävä rikoskappale, jota tutki poliisi, merivartiosto ja armeija!
PS Matti Inkinen on löydetty kuolleena. Oli merkillistä, ettei kännykkätietoja voitu käyttää. Niillä olisi metrin tarkkuudella tiedetty, missä singaali loppui. Nyt pidettiin omaisia ja tuttavia epätietoudessa ja leikittiin muka niin nuhteetonta poliisia. Kuitenkin niitä luvattomia teletunnisteita ja -tietoja tuntuu pullahtavan esille viikottain.
Voi voi. Olen fanittanut kirjoituksiasi pitkään, mutta nyt menit mokaamaan pahemman kerran, kun lähdit puolustelemaan suorasanaisesti Seiskan artikkelia Matti Inkiseen kohdistuneista rikosepäilyistä. Asiaan kun ei liity pelkästään teknisiä kysymyksiä, vaan se on myös eettis-moraalinen kysymys. Varsinkin, kun juttu on johtanut ihmisen kuolemaan, kannattaisi siihen ottaa kantaa hieman maltillisemmin sanankääntein. Nyt vapaaehtoisesti liityit siihen selkärangattomien roskajournalistien kaartiin, joka juttua on jo tähänkin asti puolustellut. Noloa.
Kertaukseksi vielä muutama pointti:
1. Kyseessä oli epäily, eikä syytettä oltu nostettu. Vastaavasti minä voisin tehdä sinusta perättömän ilmiannon esim. lapsen seksuaasesta hyväksikäytöstä ja huomenna siis mielestäsi olisi ihan asiallista siitä kirjoittaa Seiskassa. Vaikka jutussa asian kiistäisitkin perättömänä kirkuisi kannen otsikko viikon syyllisyyttäsi lehtipisteissä, eikä tuota vahinkoa pystyisi mikään oikaisu koskaan korjaamaan. Suomen kansalle olisit lapsenraiskaaja lopun ikääsi. Tämä on siis mielestäsi ihan ok järjestely?
2. Meillä ei ole mitään tietoa siitä, että Inkisen koneelta löydetty materiaali todella on ollut lapsipornoa. Matti Nikin paljastama poliisin ns. estolista todisti hälyyttävällä tavalla, että pornovillityksen mukaansa tempaamat poliisit ovat olleet varsin innokkaita leimaamaan lapsipornoksi aivan laillista materiaalia. Siis pääasiallisesti täysin laillista materiaalia. Lisäksi laittomastakin lapsipornosta 99% on ns. laitonta teinipornoa eli esiintyjät ovat 16-17-vuotiaita, joten lapsi-sanan käyttö tässä yhteydessä on varsin kyseenalaista, koska se viittaa virheellisesti pedofiliaan (kuten esim. MTV3:n Viihdeuutisetkin väitti Inkisen olleen keskellä pedofiiliskandaalia – tuollaisen väitteen lausuminen kuolleesta on jo aika irvokasta). Leimaaminen siis ennen faktojen tuntemusta on käsittääkseni aina väärin, vaikka kyseessä olisikin julkisuuden henkilö. Mielestäsi se on siis kuitenkin ihan asiallista toimintaa?
3. Inkinen oli vakavasti sairas sekä henkisesti että fyysisesti ja sairasti mm. vakavaa masennusta. Vakavasti mielenterveysongelmaisen leimaaminen koko kansan edessä seksuaalirikolliseksi on siis mielestäsi aivan ok? Eikö toimittajilla mielestäsi ole siis mitään vastuuta kirjoittamiensa juttujen seurauksista?
4. Toimittaja Panu Hörkkö on ilmoittanut maksavansa aina vihjeistä vinkkimiehilleen. Tässä tapauksessa hän on siis oletettavasti maksanut poliisille, joka on luovuttanut vielä salaisen esitutkintamateriaalin toimittajalle. Muualla maailmassa tuota kutsutaan korruptioksi, mutta koska Suomessa ei korruptiota ole, tuokin on siis ok? Mieleen herää jopa epäilys siitä, että poliisi on voinut vuotaa tiedon tutkintaa edistääkseen. Jos tiedostojen nimet eivät siis ole viitanneet pornografiaan, olisi syyttämättäjättämispäätös ollut aivan mahdollinen, mutta tapauksen saatua julkisuutta sen tekeminen olisi ollut hankalampaa. Voisiko siis heikko näyttö olla ollut syynä vuotoon? Jos näin on ollut, sekin on varmaan ihan ok, eihän poliisinkaan tarvitse enää nykyään noudattaa lakia?
5. Tapauksen johdosta kuoli häpeäänsä ihminen, vaikkei tosiasiallisesti tutkittu rikos ollut edes erityisen vakava, vaikka olisi todeksi paljastunutkin. Sekin on siis mielestäsi ihan ok?
Tuon kaiken edellisen valossa on siis pöyristyttävää, etta kaltaisesi fiksu ja kokenut toimittaja lausuu tippaakaan tapausta kyseenalaistamatta puolustuspuheenvuoroja Seiskan “uutisoinnille”.
Melko vähällä meinaa keltainen lehdistö ja mainostuloista itsensä lihottava mediamaailma kuitata “tapaus Inkisen”. Jopa kaiken kaikesta tietävä Pekka Hyvärinenkin on “yksityishenkilönä” maininnut, että ihmisten ei pitäisi ottaa kaikkea todesta mitä lehdissä lukee. He heeeee heeee heee ja heeee. Siinä onkin viisaus!
Älä usko mitä iltapäivälehdet kirjoittaa! Kaikki viikkolehtien soopa on paskan jauhantaa! Tämähän pitäisi siis opettaa räkänokkakakaroille alaluokista alkaen kouluissa.
Insesti, lapsiporno ja rasismi ovat niitä lyömäaseita, joilla voidaan kuka vain saattaa häpeään ja nujertaa yhteiskunnassa arvottomaksi lehtien palstoilla. Päälle makeat naurut ja vähättelyt ja seuraavan “rasistisen investoijan” kimppuun.
Hyviä, teräviä havaintoja tulee blogistilta. Kiitos näistä kirjoituksistasi, Jarkko!
Tuo “terveydenhuollon sarjamurhaaja” on hyvä, tarkka käännös. Toinen, ehkä vapaampi, mutta voisi kuulostaa sujuvammalta suomeksi (makuasia tietysti) olisi “hoitoalan sarjamurhaaja”. Tiedä häntä, tuskinpa termi on niin tärkeä. Teema, jota käsittelit, kylläkin.
Nämä hoitajamurhat ovat puhuttaneet.
Asiasta toiseen:
Mainitsit, että sarjamurhat ovat perinteisesti miehinen erikoisala. Näinhän on perinteisesti ollut. Nyt olen kuitenkin ollut järkyttynyt hesarin nettisivuilla (ja muuallakin tottakai) jokin aika sitten olleesta artikkelista, jonka mukaan iranilainen n. kolmekymppinen nainen toimi harkiten ja sunnitelmallisesti ja päätyi tähän sarjamurhaajien joukkoon. Hän houkutteli mukaansa, nukutti ja kuristi ihmisiä, jotka sitten ryösti.
Motiivina taloudellinen ahdinko ja velat.
Olin järkyttynyt kahdesta syystä.
Ensiksikin, häiritseväksi koin sen, että hän oli nainen. Nainenhan ei yleensä pysty sarjamurhaajaksi, heitä on vain muutama historian kirjoissa. Tappoon, murhaamaan ja pahoinpitelemään kyllä naisetkin pystyvät.
Niinpä niin, nainen pystyy yhtä pahaan kuin miehet… kuplani on puhkaistu!
Toisekseen, ikävää oli dekkareita ja etenkin Agatha Christien loistavia dekkariklassikoita lukevana kuulla, että tämä ihminen oli saanut toimintamallinsa Christien kirjallisuudesta. Surullista. Ei tämä tietenkään ole ensimmäinen eikä viimeinenkään esimerkki siitä että kirjat, elokuvat tai TV-sarjat ovat antaneet mallia rikoksen suunnittelijalle.
Surullista todellisuutta. Kiitollisena kuitenkin ajattelen, että silti vieläkin on varmaan aika harvinaista, että rikoskirjallisuus toimii ohjekirjana rikoksen suorittajalle. Onko tästä tutkimuksia olemassa?
Upeaa kesää kaikille!
Mietin tässä mielessäni pienten terveyskeskusten henkilöstön ammattitaitoa. Oma äiti sekä isä (rauha heille) viettivät viimeiset hetkensä Vääksyn terveyskeskuksessa.. Jossa lääkäri kävi käynnillään noin kerran viikossa, jossa suihkuun pääsi noin kerran viikossa.. Itse toivon omalle kohdalleni mieluummin armokuolemaa kuin makaamista vuodeosastolla, odottaen pahimpaa. Lisää lääkettä tykitetään suoneen, ajetaan tuleva ruumis tiedon rajamaille. Ei kiitos, jos itse pystyn siihen vaikuttamaan! Kuka näihin asioihin puuttuu ja kuka on vastuussa? Ja ketä kiinnostaa, muita kuin omaisia??