Mielenkiintoista kesäluettavaa löytyy linkistä: http://www.gwu.edu/~nsarchiv/NSAEBB/NSAEBB222/index.htm Yhdysvaltain melko toimivia julkisuuslakeja hyväksikäyttävä National Security Archive sai Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun CIA:n julkistamaan 70-luvun alussa, Watergate-skandaalin vanavedessä tehdyn raportin. Erittäin salaiseksi eli “eyes only” määritellyssä 703-sivuisessa asiakirjakoosteessa käydään läpi CIA:n laitonta toimintaa lähinnä 60-luvulla ja 70-luvun alussa. CIA:ssa asiakirjat saivat lempinimen “Family Jewels” eli vapaasti suomentaen “Perhekalleudet”. Lähtökohtana CIA:n sisäiselle selvitykselle oli se, että miten pahasti keskustiedustelupalvelu voisi Watergate-paljastusten yhteydessä kastua laittomista puuhistaan. Asiakirjat kertovat mm. Castron salamurhayrityksestä, toimittajien salakuuntelusta ja itäblokin maiden postin kuvaamisesta New Yorkin lentokentällä. Englanninkielinen materiaali on katsottu edelleen osittain salaiseksi eli siitä on poistettu nimiä, lauseita, kappaleita ja sivuja. Osittain … Lue loppuun →

Viisi vuotta, yksi kuukausi ja kuusi päivää. Tuon verran on tähän mennessä kestänyt MTV3:n uutisten oikeustaistelu ylioppilastutkintotiedoista. Kyse ei ole tietojen julkisuudesta, vaan siitä pitääkö ylioppilastutkintolautakunnan luovuttaa nämä sähköisessä muodossa. Tänään KHO antoi päätöksen, jonka mukaan pitää. Päätös ja kiemuraisen oikeusjutun — joka on tähän mennessä käynyt kahdesti KHO:ssa — vaiheet löytyvät tästä linkistä. Ylioppilastutkintolautakunta vastusti tätä sähköistä luovutusta alusta alkaen, koska se ei halunnut, että tekisimme koulujen välistä vertailua. Neljä kertaa — vuosina 2002-2005 — keräsimme tiedot käsin julkisista tulosluetteloista. Mitä niistä selvisi? Tästä linkistä voi katsoa vuoden 2005 vertailua. Otsikkona oli: “Koulujen eriytyminen on pysyvä ilmiö”. Yli 30 … Lue loppuun →

Helsingin käräjäoikeus katsoi 23-vuotiaan vartijan syylliseksi pahoinpitelyyn Kontulan ostoskeskuksella 1.10, mutta jätti hänet rangaistukseen tuomitsematta. Perusteena oli se, että ex-vartija ja uhri olivat päässet sovittelussa sovintoon. Puolustus esitti perusteluksi rangaistuksen välttämiselle sitä, että tapaus sai syytetyn mielestä kohtuuttoman suuren julkisuuden. Tätä oikeus ei ottanut huomioon, mikä oikein olikin: tapaushan paljastui median kautta (tässä nimenomaan aluksi YouTuben välityksellä). Olisi melko erikoista, jos se että tiedotusvälineet kertovat laittomuudesta, alentaisi tai poistaisi rangaistavuuden. Tapauksena tämä Kontulan pahoinpitely oli rutiinijuttu, jonka käsittely kesti salissa 12 minuuttia ja oikeus harkitsi päätöstä 6 minuuttia. Tuomio luettiin reilussa minuutissa. Periaatteellinen vaikutus on kuitenkin suurempi. Pahoinpitely — siis … Lue loppuun →

“Jos tämmöisistä tönäisyistä huojahtelee, niin olisi pitänyt lähteä kauan sitten.” Liitetään tämä eduskunnan pääsihteerin Seppo Tiitisen kommentti niin sanottuihin klassikoihin. Eduskunnan kansliatoimikunta päätti tilintarkastajien vuotta 2006 koskevien huomioiden käsittelyn epäviralliseen huomautukseen, jonka voinee tulkita lieväksi sormenheristelyksi. No, ehkä siinä voi olla mukana vielä se Tiitisen mainitsema kevyt olkapää-olkapää -tönäisy pienen virneen kera. Kansliatoimikunnan mukaan Tiitinen ei neuvotellut rahasta oopperan kanssa, muttei kukaan muukaan. Tosin asianosaisten selvityksista — joita on käsitelty blogin aiemmissa aihetta käsittelevissä kirjoituksissa — käy ilmi, että Tiitinen neuvotteli esiintyjistä, jotka tietysti vaikuttivat kustannuksiin. Ongelmahan syntyi siitä, että Tiitinen oli samaan aikaan Kansallisoopperan säätiön hallituksen puheenjohtaja. Rakenteellinen ongelma … Lue loppuun →

Vaihteeksi dekkariasiaa. Aika usein tulee kysymyksiä siitä, mistä keksit dekkareittesi juonet. Tässä hieman selvitystä aiheesta, koska se tuntuu kiinnostavan. Tärkein tai ainakin ensimmäinen asia tässä kehitystyössä on kirjan teema. Se tarkoittaa siis aihepiiriä, jossa juoni liikkuu. Toisinaan se voi olla aika yksinkertainenkin, kuten ensimmäisen Takamäki-dekkarin poliittinen murha. Joissain kirjoissa teema on ollut laajempikin, kuten terrorismin ilmentyminen Suomessa tai ongelmat poliisin peitetoiminnassa ja todistajansuojelussa. Juuri ilmestyneessä “Kylmässä Jäljessä” tämä teema on ehkä tähän astisista kirjoista laajin. Kirja oikeastaan lähtee liikkeelle tavallisen kansalaisen ja virkakoneiston välisestä suhteesta, johon on mielestäni muodostunut viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana selvästi lisää kitkaa. Tämä on näitä … Lue loppuun →