-
Elinkautinen
Jarkko Sipilä on työskennellyt MTV3:n uutisten rikostoimittajana vuodesta 1996. Helsingin Sanomien rikostoimituksessa hän oli 1990-1996. Toimittajan työn ohella hän on kirjoittanut useita dekkareita.
Aiheet
- Aiheeton (10)
- MTV3 Internet (30)
- Yleistä (107)
-
Kaikki blogit
-
MTV3.fi blogit - Uutiset
- EU-tähtien alla
- Elinkautinen
- Epikriisi
- Eteläpääty
- Herrat pitävät vaaleista
- Hetkinen
- KGB - Kimmo Grönlundin blogi
- Kaupunkilainen
- Kolme varttia
- Laitahyökkääjä
- Liesituuletin
- Linjatuomari MKulmala
- Lämpiössä
- Maailman syke
- Miss Moneypenny
- Moottorimies
- Mr. Bondi
- Muurin takaa
- Penkkiurheilija
- Rajalla
- Rock Around The Blog
- Setä Arkadia
- Sivuhuomautuksia
- Tohtori Ei
- Vaalitarkkailija
- Vapaa ajattelija
- Ympäristössä
-
MTV3.fi blogit - Urheilu
-
MTV3.fi blogit - Helmi
-
MTV3.fi blogit - Koti
-
MTV3.fi blogit - Makuja
-
MTV3.fi blogit - Matkailu
-
MTV3.fi blogit - Keventäjät
-
MTV3.fi faniblogit
Blogien etusivulle »
Kuukausittainen arkisto:huhtikuu 2007
Hallitusohjelmassa isoja muutoksia rikos- ja oikeusalalle
Muutamia havaintoja – ja kommentteja — uudesta hallitusohjelmasta. (Koko hallitusohjelman voit lukea tästä linkistä): Oikeuslaitos: – “Hallitus parantaa kansalaisten oikeusturvaa ja oikeuden tasa-arvoista saatavuutta tehostamalla käräjäoikeuksien toimintakykyä, keskittämällä voimavaroja lainkäyttötehtäviin ja siirtämällä oikeudenkäyntien painopiste vahvemmin käräjäoikeuksiin.” – — – Tämä tarkoittaa käräjäoikeuksien määrän vähentämistä, mutta myös sitä, että esimerkiksi oikeudenkäynneissä todistelu pyritään keskittämään käräjäoikeuksiin. – “Lautamiesjärjestelmästä luovutaan muissa kun vakavissa rikosasioissa ja säästyneet varat käytetään pahiten ruuhkautuneiden käräjäoikeuksien vahvistamiseen.” – — – Periaatteellisesti lautamiehistä luopuminen on iso asia. – “Parannetaan hovioikeuksien edellytyksiä kohdentaa voimavarojaan uudistamalla asioiden käsittelymenetelmiä ja korvaamalla hovioikeuksien nykyinen mahdollisuus kirjallisessa menettelyssä seuloa valituksia muutoksenhakulupajärjestelmällä.” – — – … Lue loppuun
Miljoona juhlakuluihin vuonna 2007
Eduskunnan rahankäytöstä vielä lisää: tämän vuoden osalta eduskunnan juhlavuoden kuluihin on budjetoitu noin miljoona euroa. Summa koostuu seuraavista osista: – Suurin yksittäinen summa syntyy eduskunnan tilaamasta kirjasarjasta, josta maksetaan tänä vuonna 505 000 euroa. Eduskunta tilasi jo vuonna 2000 12-osaisen kirjasarjan “Suomen eduskunta 100 vuotta. Eduskunta ja kansanvalta”. Arviolta 2,5 miljoonan hintainen kirjasarja tilattiin aikanaan ilman tarjouskilpailua Turun yliopistolta. Sarjasta on ilmestynyt kuusi osaa, loppujen pitäisi ilmestyä tänä vuonna. – Eduskunta maksaa puolet “Isän tyttö” -oopperan kustannuksista. Savonlinna oopperajuhlien kanssa neuvotellun sopimuksen mukaan eduskunnan kustannukset ovat enintään noin 87 000 euroa. Tarkkaa summaa ei siis vielä tiedetä, mutta toistaiseksi on … Lue loppuun
Kaarle Kuninkaan metsästys ja eduskunnan juhlavuoden jälkipyykki
Eduskunnan tilintarkastajien mukaan pääsihteeri Seppo Tiitinen neuvotteli kesäkuussa 2006 pidetyn juhlakonsertin hinnasta Oopperan kanssa. Tiitinen itse ilmoittaa keskustelleensa vain taiteesta, ei rahasta. Tässä on nyt ristiriita. Ongelmahan syntyy siitä, että pääsihteeri Tiitinen oli tuolloin rahavaikeuksissa painineen Kansallisoopperan hallituksen puheenjohtaja. Kulut paisuivat suunniteltua suuremmiksi. Juhlailtaan oli varattu 150 000 euroa, josta 70 000 oli tarkoitettu tarjoiluun sekä 80 000 konserttiin ja muihin kuluihin. Tarjouskilpailua ei järjestetty. Kokonaiskustannukset nousivat 245 000 euroon, josta illallisen osuus oli 116 000 euroa. Kansallisoopperalle maksettiin lopulta 90 000 euroa, jossa esimerkiksi käsiohjelmien ja menukorttien hinta oli 15 000 euroa. Oopperan ja illallisen lisäksi tuli vielä Lahden … Lue loppuun
Moniveto hallitusohjelman sananvalinnoista
Hallituspohjasta on varmaan lyöty ja melkein jo voitettu tuoppeja ja kossupulloja. Nyt lyödään vetoa hallitusohjelmasta. Idea syntyi kun katselin tuossa kahden edellisen hallituksen hallitusohjelmaa. (Linkit tässä: Vanhanen 2003 ja Lipponen 1999) Palataan vanhojen ja tulevan hallitusohjelman sisältöön rikos- ja oikeusasioissa vähän myöhemmin, mutta jotenkin näissä vanhoissa teksteissä hämmensi passiivin äärimmäisen runsas käyttö. Miksi hallitusohjelmissa todetaan, että johonkin “pyritään”, kun parempi olisi tietysti sanoa suoraan, että hallitus “pyrkii”. Miksi “kehitetään”, kun voisi todeta että hallitus “kehittää”. Jotenkin vain juolahti mieleen, että passiivimuoto on käyttökelpoisempi koska siinä toteuttaja ikäänkuin hämärretään. Mutta ihan oikeasti: vaativatko “pyrkii” ja “kehittää” -tyyppiset sanat vielä ylimääräistä epämääräistämistä? … Lue loppuun

