Eilen oli ihan pakko tehdä tätä piirakkaa, syy löytyy tuolta edellisen pizza-kirjoituksen kommenteista Piirakka on kirjasta Pipareista pitsikakkuun.

Päällisestä olisi tullut sievempi vähemmällä määrällä suklaata, mutta kun se syötiin kotona ja sitä suklaata vaan oli vielä pikeeripussissa sen verran paljon, että eihän sitä poiskaan viitsinyt heittää ja käsi vaan suihki suklaata kunnes sitä oli aika paljon päällä:

pohja:

200 g voita
2½ dl sokeria
3 kananmunaa
1 dl maitoa
4 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria

täyte:

• 50 g voita
• 100 g maustamatonta tuorejuustoa
• 2 dl tomusokeria
• 2 tl vaniljasokeria

1. Vaahdota pehmeä voi ja sokeri keskenään, lisää kananmunat yksitellen vatkaten joukkoon.
2. Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet vuorotellen maidon kanssa varovasti sekoittaen.
3. Voitele halkaisijaltaan noin 28 cm:n piirakkavuoka ja paista pohja vuoassa uunin alatasolla 200 asteessa noin 15-20 minuuttia kunnes pohja on kypsä.
4. Valmista täyte vatkaamalla pehmeä voi ja tuorejuusto sekaisin, lisää tomu- ja vaniljasokeri joukkoon. Levitä täyte jäähtyneen pohjan päälle, spritsaa sulatettua suklaata pinnalle.

Voit käyttää täytteessä maustamattoman tuorejuuston tilalla myös maustettuja tuorejuustoja.

Pipareista pitsikakkuun-kirjan teosta tuli mieleen kirjat. Leivoimme apurini kanssa studiokeittiössä päivittäin erilaisia herkkuja, joiden tuoksu kantautui lehtitalon uumeniin. Pidimme keittiön ovea auki, kun siellä oli niin kuumakin että ilma olisi vaihtunut paremmin. Flinkkilän Jouni pysähtyi joka kerta oven suuhun rupattelemaan ja haistelemaan, annoimme makupaloja mielihyvin, ihanaa kun joku ylisti niitä ja vei muillekin kahvin kanssa herkuteltavaksi. Viikon lopussa hän pyysi meitä huoneeseensa ja sanoi että saamme valita sieltä niin paljon kirjoja itsellemme kuin haluamme, että rouvat ovat vaan hyvät! Siis siinä vaiheessa meikäläinen olenainahalunnutomistaakirjaston- ihminen meni sekaisin. Pitkä seinä oli katosta lattiaan täynnä opuksia, oli puutarhanhoidosta romaaneihin, oli tietokirjoista sanakirjoihin, oli uutuusopuksia, lääkärikirjoja, nuorten kirjoja ym. Oikein päässä jyskytti kun aloimme ahmimaan kirjoja  itsellemme hitto kaveri nappasi nyt silmien edestä Betonitöiden alkeet-kirjan, täytyy olla nopeampi! ei muuta kuin kasseja lisää ja sassiin!

Lähdimme päivän päätteeksi erittäin tyytyväisinä asunnolle, siellä selailimme aarteitamme ja hieman harmittelimme puolin ja toisin jos toinen oli ehtinyt napata sellaisen kirjan minkä kumpikin olisi halunnut. Kotiinpaluun koittaessa mietimme, että lähdemmekö junalla vai lentokoneella takaisin. No eihän näitä kirjoja kukaan jaksa raahata, mennään lentokoneella. Lähtöselvityksessä tuli stoppi meikäläiselle.  Rouvalla on liian painava matkalaukku, olkaa hyvä ja vähentäkää laukun painoa. Työntekijämme saavat nostaa vain 32 kg yhdessä laukussa (muistaakseni). Minulla oli 60 kg matkatavaroita ja siinä kaikkien ihmisten edessä alkoi armoton tavaroiden siirtely laukusta toiseen. Olin saanut juuri ja juuri matkalaukut kiinni, ja nyt ne piti aukaista: kakkuvuokia, koristelutarvikkeita, vaatteita ja kirjoja vyöryi ja valui lattialle, mietin että missä on käytetyt vaatteet, missä on käytetyt vaatteet, kohta nekin sujahtavat kaikkien nähtäville.  Yhtäkkiä olikin tosi kuuma ja hikeä alkoi pukata, mutta sain jonnekin sujautettua 40 kiloa kirjoa.  Ahmatti saikin seuraavaksi siirtyä lisämaksuluukulle ja pulittaa 200 € ylimääräisistä kiloista. No, tulipahan hankittua kiinankielen sanakirja ja muutama muukin kirja jotka voivat olla joskus hyvinkin tarpeellisia tai ehkä jonain päivänä valan anturan pohjaa, you never know

Minä & mussukka: Eihän siitä kullannupusta raskinut viikkoa olla erossa, joten Sisu kulki tietysti mukana (paitsi kun olin leipomassa).

Eräässä paikassa Sisu söi elämänsä ensimmäiset ranskalaiset, tilasin pienet ranskalaiset ihan miniannoksen ostosreissun lomassa, ja jäi kyllä vähän mieltä kaivertamaan että millainen olisi ollut iso annos.