Nimeni on Ulla, olen jonkin sortin pizzaholisti. Voisin elää pelkällä pizzalla, en ole paikka- enkä merkki-uskollinen, olen yrittänyt lopettaa monta kertaa mutta tuloksetta. Tunnen tämän pikkukaupungin kaikki pizzapaikat vuosien ajalta, millaista pizzaa saa mihinkin aikaan päivästä, riippuen kuka työntekijä on työvuorossa. Mihin aikaan täytteitä on hieman enemmän pizzassa, milloin tomaattikastikkeeseen on lisätty hieman enemmän suolaa, mutta millään ei ole mitään väliä eikä kelloon katsomista kun pizzan himo yllättää. On monta pizzaravintolaa jotka ovat jo sulkeneet ovensa, joskus muistelen menneitä paikkoja ja mietin että miksi niiden täytyi mennä? Ne pizzat saavat vieläkin veden lirahtamaan kielelle. Mutta ei silläkään loppujen lopuksi ole mitään väliä kun uusia paikkoja tulee lisää ja joka kaupungissa on uudet sellaiset: pikku-pizzaholistin paratiisi on mittaamaton.
Pizzaputki kestää yleensä kolme päivää, aamupalalla, päivällä ja vielä illalla, ihan pelkkää pizzaa aamusta iltaan muutaman päivän ajan ja sitten iskee morkkis. Eikö ihminen kertakaikkiaan pysty olemaan ilman pizzaa? Olen luvannut lukuisia kertoja ystävilleni ja sukulaisilleni lopettaa pizzan syönnin, mutta minkäs teet, kun himo on, niin se on. Haaveilen melkein päivittäin omasta pizzaravintolasta, olen sisustanut sen mielessäni monta kertaa, mutta sehän on ihan sivuseikka haaveilussa: pääasiahan on että pizzaa olisi käsin ulottuvilla ihan kokoajan, ja voi sitä nautintoa kun oikeat pizzauunit pöhisisivät ja voisi paistaa itselle pizzoja milloin vain. Kotona niitä kyllä joskus paistelen: pizzapronto käy kuumana ja huutelen keittiöstä “mitkä täytteet?” “kenen pizza?” “nyt lähtee!” Monta kertaa tekisi mieli laittaa aurajuustoa joka pizzaan, näin pizzaholistille jäisi enemmän herkuteltavaa ja vielä moneksi päiväksi.
Usein haaveilen viiikon matkasta Italiaan, että söisin siellä joka päivä pelkkää pizzaa ja aina eri paikoissa. Mutta itseni tuntien, jos mieltyisin yhteen paikkaan heti ensimmäisenä päivänä, kävisin siellä varmaan sitten loppu viikonkin. Lentoemännät saisivat herätellä loman jälkeen pizza-ähkyisen matkustajan koneesta ulos On se kumma kun jotkut matkustavat ulkomaille ja syövät sitten siellä pelkkää pizzaa, ei mitään rajaa. On varmaan kiva kun muistaa lomasta pelkät pizzat, taisi mennä jollakin loma pilalle…!
Kerran pizzahimoni kostautui pahan kerran. Lähdimme perheen kanssa laivalle ja minä olen AINA huolissani jokapaikassa siitä että entäs jos tulee nälkä, meillä=minulla täytyy olla aina jotain syömistä jos nälkä yllättää ja matkustaessa täytyy kyllä aina syödä, joten poikkesin vielä ennen laivaan menoa läheisen kaupan leipomoon ostamaan parit pizzat. No, kenelläkään muulla yllätysyllätys ei ollut vielä nälkä ennen ravintoloiden aukemista, joten sain syödä katkarapupizzani ihan yksin, ajattelin että jos pizzaa jää yli niin aina parempi. Loput pizzat nostin laivan hyllylle jonne ne unohtuivat parin päivän ajaksi kun nautimme laivan antimista.
Kotiin lähdön tiimellyksissä löysin katkarapupizzat hytin hyllyltä ja pikku-pizzaholistina tungin ne laukkuuni kuka nyt hyviä pizzoja heittäisi roskiin, hölmöhän sellainen olisi. Ahmin kotimatkan kylmää katkarapupizzaani autossa, ja herkuttelin samalla kun luin lehteä, se on niitä elämän pieniä nautintoja. Yöllä seitsemän tunnin päästä heräsin karmivaan todellisuuteen, kun elämän pikku nautinto tuli ulos, olin saanut ruokamyrkytyksen. Mutta mitäpä pikku-pizzaholisti kerrasta oppisi? Tämän jälkeen piti kokea vielä pari myrkytystilaa, ennenkuin pikku-pizzaholisti uskoi että huoneenlämmössä ollutta vielä katkarapuista sellaista ei kannata eikä saa syödä. Myöhemmin olen sanut hyvästellä monen hyvän pizzan kun niitä ei ole voinut enää syödä, vaikka paljon parempi niillä olisi ollut herkuteltavana.
Pikkukaupungissamme oli 80-luvulla Martina-niminen pizzaravintola, josta sai ihanaa jälkiruokapizzaa. Siinä oli nämä ainekset, mutta eihän alkuperäiselle mikään vedä vertoja 
pohja:
- 1 dl kylmää vettä
- 20 g hiivaa
- 2 rkl oliiviöljyä
- n. 3 dl vehnäjauhoja
täyte:
- 150 g aurajuustoa muruina
- 4 kpl ananas- rengasta
- 4 kpl kirsikoita
- fariinisokeria maun mukaan
- Murusta hiiva kylmään veteen, lisää joukkoon oliiviöljy ja vehnäjauhot. Vaivaa taikina hyvin, vaivaa se palloksi ja kääri tuorekelmuun. Anna levätä jääkaapissa noin parin tunnin ajan.
- Kaulitse taikinapallo pyöreäksi levyksi niin, että se sopii uunipellille.
- Ripota päälle aurajuustoa, laita ananasrenkaat päälle ja lisää kirsikat ananasrenkaiden sisälle. Ripota fariinisokeria pizzan päälle maun mukaan.
- Paista pizza uunin keskitasolla 250 asteessa noin 10 minuuttia tai kunnes reunat ovat hieman ruskistuneet.
Pizza Natalian resepti on vihdoin sitten testattu. Pitänee kokeilla itsekin joskus. Namsk!
Kyllä, pizza on hyvää! Siitä ei vaan pääse mihinkään. Aurajuustoa saisi olla minunkin pizzassani, nam… Minulle positiivinen yllätys oli Rosson ruispohjainen pizza, Ilmarinen. Siinä oli päällä mm. kylmäsavulohta. pestoa, bearnaiskastiketta…taivaallista! Hmm,meille tuota pizzaprontoa ei ikävä kyllä voisi ostaa. Silloin kävisi auttamatta niin, että meillä ei syötäisi ikinä mitään muuta kuin pizzaa, josta seuraisi se, että emäntä ei enää mahtuisi ulos ovista eikä ikkunoista
Kiusallista!
Onnittelut uudesta Porin liikkeestä !!!! Sinun vauhtisi on niin päätä huimaavaa, että saat ihan huoletta vetää pizzaa vaikka joka aterialla eikä näy missään.
Minun työnantajani opetti aikoinaan syömään pizzaa, jossa on chilitonnikalaa, banaania, persikkaa, ananasta ja paljon juustoa+aurajuustoa. Olen koukussa. Jos tehdään pizzaa täytyy jättää yksi nurkka tälle “sotkulle”, muut ei tätä sekoitusta meillä ymmärrä ollenkaan. Syön tästä myös terveellisempää versiota eli laitan chilitonnikalan ja banaanin ruisleivän päälle ilman noita juustoja. Tämäkään ei saa suurta ymmärrystä lähipiirissä.
Pizzan makea versio kuulostaa todella herkulta , menee kokeiluun !
Mukavaa kevättä, törmäillään
Reportteri, ai se oli Natalia, en millään muistanut sen nimeä
Krisse, täytyypäs joskus maistaa tuota ilmarista, vaikuttaa aika herkulta, lurps ja namnam!
Anu, no sitä kyllä vedetäänkin
Eilen illalla löysin kaupasta Denniksen kebab-pizzaa, laitoin siihen päälle aurajuustoa ja oli kyllä tosi hyvää kaupan pizzaksi. Pitää kyllä maistella tuota sun versiota joskus, varmaan aika hyvää…!
Valitettavasti kysymykseni ei liity mitenkään pizzaan, vaan Pipareista pitsikakkuun s. 111 löytyvään tuorejuustopiirakan ohjeeseen. Tein piirakan muutama päivä sitten, paistoin ohjeen mukaan 15 minuuttia 200 asteessa. Piirakka oli päältä jo aivan tumma, sivuilta myös kypsä, mutta sisältä pelkkää taikinaa! Ei ollut paistunut oikeasti yhtään! Mitä luulet, missä vika? Vieraat jäi ilman piirakkaa
Marija, tämä piirakka näkyy olevan oikea murheen kryyni
kokeilin ohjetta itse kaksi kertaa ja tuolla ohjeella tuli hyvä, mutta kun toinen lukija oli tehnyt tätä niin se oli paisunut uunissa kaksinkertaiseksi ja levinnyt uuniin, sinulla sitten eri ongelma. Paistoin piirakan tavallisessa sähköuunissa, mikä uuni sinulla on?
Kerrassaan mainio stoori ja ymmarran taysin riippuvuutesi
Toki riippuvuutesi on myos sielta “terveimmasta” paasta vaikkei aina silta varmaan tunnukaan!
Asuessani Brasiliassa tulivat jalkiruokapizzat tutuiksi. Pizza de brigadeiro; valuvaa suklaata ja suklaanompparelleja ja sitten pizza jossa oli doce de leitea ja banaania ( siis kondensoidusta maidosta tehty kinuski ).
Kun oli ensin mahkinyt itseensa parit paaruoka pizzat ja paattanyt koko komeuden suklaapizzaan, niin tiesi kylla syoneensa
Nyt on pakko kommentoida tuohon pizza asiaan. Itse olin lomalla vähän aikaa sitten Teneriffalla. Heti hotelliin päästyä piti heti saada ruokaa. Kävelimme lähimpään paikkaan mistä sai pizzaa. En ole IKINÄ saanut mistään niin hyvää pizzaa vaikka monessa paikassa on sitä tullut syötyä. Että seuraavaksi Teneriffalle pizzalle.:)
Satu, oioioi, en voi kuin kuvitella miltä tuo pizza maistuu…!
Suvi, sen olen huomannut, että paikan ulkonäkö saattaa pettää tosi paljon, ikinä ei tiedä millaista pizzaa on tarjolla. Voi olla hienokin paikka, jossa pizza on hmmm….kun taas jossain rähjäisessä paikassa voi syödä elämänsä parhaat pizzat. Tietysti elämyksiin vaikuttaa se, miten nälkä on, ehtiikö pizza hieman jäähtyä vai ahmiiko sen tulikuumana jolloin maut eivät ole tulleet vielä esiin. Pari kertaa minulla on takertunut tulikuuma pizzapala kitalakeen tosi lujasti–>viikon ajan syömistä on sitten rajoittaneet kipeät vesirakkulat suussa, kiva
Pakko vielä lisätä että tämähän on oiva keino laihduttaa syömänsä pizza: polta suusi niin et voi syödä viikkoon oikein mitään
Tavallinen sähköuuni minullakin on. Minullakin se paisui lähes kaksinkertaiseksi ja sisältä pelkkää taikinaa. Höh, tuo ohje kun vaikuttaa niin hyvältä!
Heips! Täysi ymmärrys pizzaholistin “vaivoille”. Tehtiin kerran matka Nizzaan ja ekana iltana käveltiin jonnekin pikkupaikkaan pizzalle. Mies söi jonkin lihapizzan ja minä merenelävistä koostuvan herkun. Mies sai mahottoman mahataudin, mutta minä en, vaan maukkaan muiston. Samaiseen kaupunkiin matkattiin joskus myöhemmin perheen ja tyttären kummisedän kanssa ja mentiin myöhään sunnuntai-iltana yhteen hienon kävelykadun hienoon pizzapaikkaan, ja – joo. Sittemmin ostin siellä lähikaupan pakastealtaasta pizzan, jonka paistoin loma-asunnon uunissa ja se oli taivaallinen! Sellaisten makumuistojen vallassa samaan kaupunkiin voisin matkustaa uudelleen.
Heh, tosi hyvä juttu, tervetuloa anonyymien pizzanahmijien joukkoon
Pizza on aina hyvää! Tänään vanhempien luona jääkaapissa kiusasi äitin eilisiltana tekemä pizza – oli nimittäin TAAS (ihan varmasti tahallaan) laittanu tonnikalaa pizzaan niin en voinut sitä syödä. Piti käydä kaupasta ostaan semmonen pakastealtaan ristorante pizza, vähä lisäillä täytteitä ja kappas, masu täyttyi ja tuli parempi mieli
Ja jos ei muuten tekiskään mieli pizzaa ja ei oo nälkä tms. niin viimestään sen ihanan tuoksun leijjaillessa nenään sitä alkaa himoita..
Kajaanissa oon syöny tosi hyvää pizzaa yhessä paikassa, en muista kuollaksenikaan nimeä, mutta onneksi muistan sen sijainnin jos joskus tulee siellä pizzanälkä
Hauska juttu
Tunnistin tuosta itseni aika hyvin, tuon pizzan tilalle leivonnaiset, kakut ym 
Mieleeni jäi esim. Kreetan neljän kuukauden reissusta päällimmäiseksi ne ihanat kakut ja jäätelöt 
lurps!!
En tiedä oletko Italiassa pizzaa syönyt, mutta minä olen ja joka kerta pettynyt yhtä pahoin. Pizzan kotimaa, pyh sanon minä!….:)
aika mielenkiintoinen pizza, onko tämä niinkuin enemmän makea vai suolainen? En ole itse Aurajuuston ystävä, mitä jauhopeukalot suosittelisitte tilalle?
Marija, tuo Pipareista Pitsikakkuun-kirja on tehty lukijoiden omista resepteistä, ja kun tosiaan testasin ohjeen kahteen kertaan, se toimi, mutta täytyy testata uudelleen, tosin jos piirakka onnistuu niin arvoitus jää ratkeamatta (jos jotakin nyt pitäisi muuttaa, laittaisin leivinjauhetta 2 tl).
Sirkkutäti, se taitaa olla niin, että kun vähiten odottaa, voi yllättyä positiivisesti ja jos on ennakko-odotuksia, voi hieman pettyä
Vähän sama myös elokuvia katsottaessa, parhaimmat elokuvat olen nähnyt sattumalta.
Krista, ai se pizzapaikka on vielä täällä? Oisko Axu tai Lori, tai Casabianca?
Marianne, minulle jäi kreetan reissusta mieleen jos ruokaa ajatellaan…allasalueen hampurilaiset! Ne olivat niin ihanan yksinkertaisia mutta hyviä, olivat oikein sopivia ennen varsinaista ruokailua. Aamupalan jälkeen oikein odotin, että maha jaksaisi taas vetää vähän ruokaa ja saisin hampurilaisen (muut olivat vielä täynnä aamupalasta) auringon porottaessa odotin varjon alla kun ihana ja viaton hampurilainen paistettiin pikku parilalla, tirisevä pikku(=iso)pihvi sämpylän väliin, ruiskaus ketsuppia ja jotain sinnepäin sinapin makuista mönjää (mutta hyvää)namnamnam!
Tarja L, en ole syönyt Italiassa pizzaa, mutta jostain syystä se maa on mun pizza-aivoissa rekisteröitynyt pizza-maaksi
Siukku, sekä että, tämän pizzan juju on juuri tuo aurajuusto, ilman sitä se ei taida olla Natalia. Mutta muutenhan aurajuuston voi korvata myös jollain muulla juustolla mistä tykkää. Siihenhän voisi laittaa fetajuustoa, mozzarellaa ja jotain muuta, että tulisi hieman suolaista makua makean painoksi.
Casabianca tais olla
Heps, osa 2. Makeaa pizzaa tekeekin mieli joskus tehdä kotonakin, on kevyempää, kuin esim. normaali piirakkataikina. Tuli mieleen, että jos ei halua käyttää aurajuustoa, niin varmaankin voisi voidella pohjan ohennetulla tuorejuustolla tms. Ja pizzakuorrutuksena voinee varmaan käyttää tavallisen juuston sijalla esim. raastettua valkosuklaata? Tais mennä aika makeaksi tämä pizzajorina. Vaan kun tuli nälkä (hyvä tekosyy…)!
Juu, tiesin että kirja on tehty lukijoiden resepteistä, mutta ajattelin että jos leivonnan ammattilaisena keksisit heti missä vika.
Olen vasta hiljattain muuttanut tähän asuntoon ja leivoin ensimmäistä kertaa, joten vika voisi olla uunissakin. En kyllä tiedä mikä vika siinä sitten voisi olla kun tarkistin mittarilla, että ainakin lämpötila oli oikein.
Sirkkutäti, joo, siitä voisikin tulla aika ihanaa kun levittäisi pohjan päälle esim. ruohosipulituorejuustoa (mun suosikki, nyt olen koukussa noihin Pågenin Oivallus-subseihin:leivän puolikkaat paahtimeen, sitten väliin paljon ruohosipulituorejuustoa+salaattia+kurkkua+tomaattia+tonnikalaa+sipulia, nuo leivät ovat aivan liian hyvänmakuisia) mut pizzasta voi tosiaan tehdä sen makuisen kuin tykkää
Marija, no uuneissa voi kyllä olla paljonkin eroja, mutta vika voi olla myös ohjeessa. Tosin ikävää olisi sanoa näin, kun reseptin tekijä on leiponut ohjeellaan monta kertaa, ja minullakin se onnistui. En voi sanoa tästä suoralla kädellä mitä tarkalleen siitä pitäisi muuttaa, koska leivonnan kanssa on aina tarkempaa kuin ruoanlaiton, minun pitäisi leipoa se uudelleen. Ei hitsi, mä alan nyt leipomaan tuolla ohjeella, kun vaivaa niin paljon, palaan puolen tunnin päästä tänne
Mulle tuohon pizzan tilalle vois vaihtaa suklaan…Hei olen Lilli ja olen suklaaholisti…muffinssit, keksit, kakut, ihan kaikki käy kunhan niissä on suklaata jossakin muodossa, erityisesti sattumat on ihania
Ei sillä, pizzakin on ihan s-a-i-r-a-a-n hyvää: kinkkua, auraa, ananasta ja paaaaljon juustoa…nam
Marija, no niin, nyt on piirakkapohja paistunut. Aloin ensin tekemään juuri tuolla ohjeella, mutta siinä on jauhoja ja leivinjauhetta aivan liikaa, järki käski laittamaan myös nestettä vähemmän eli valmistin pohjan näillä määrillä:
200 g voita
2½ dl sokeria
3 kananmunaa
1 dl maitoa
4 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
Kun olin laittanut piirakkapohjan uuniin, aloin etsiä alkuperäisiä reseptejä kesältä 2008. Lukijan alkuperäisessä reseptissä on että munat ja sokeri vatkataan vaahdoksi, johon lisätään kylmään maitoon sulatettu rasva. Tällä tavalla tehdään vatkattava massa. Mutta kirjassa olevien aineiden määrät eivät passaa vatkattavaan massaan: siinä on 4½ dl sokeria ja 3 kananmunaa (eli painossa sokeria 450 g ja kananmunaa noin 150 g).
Kananmuna ei jaksa vatkautua kunnolla kuin oman painonsa määrän sokeria, eli sokeria olisi pitänyt olla myös noin 150 g eli 1½ dl (korkeintaan 2 dl!).
Olen ilmeisesti miettinyt tätä kun olen kirjoittanut reseptiä puhtaaksi.
Eli kirjaan on kirjoitettu vaahdotettavan massan ohje: voi ja sokeri vaahdotetaan, johon lisätään jauhot jne.
Leivoin kaikki reseptit, ja joskus ensisilmäyksellä näin, että resepti ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla, mutta silti halusin leipoa ensin lukijan omalla tavalla. Varsinkin kun moni oli kirjoittanut että “tämä on ollut 10-20 vuotta sukumme lempiresepti”, niin tuntui että voinko mennä muuttamaan koko reseptin uusiksi (ihankuin olisin mennyt mitätöimään toisten lempireseptin), joten muutin joskus pelkän tekotavan. Tässä se ainakin sen kaksi kertaa onnistui niin että piirakka tuli uunista ulos ja ne syötiin, mutta nyt tein suosiolla “omalla tavalla”.
Jos jääkaapista löytyy vielä tuorejuustoa, laitan huomenna koko uuden reseptin kuvineen blogiin
Kiitos vaivannäöstä!
Itsekin uteliaana lähdin reseptiä eilen kokeilemaan…tein kyllä pohjan ohjeen mukaan, vähensin leivinjauheen määrää ja pidensin pohjan paistoaikaa. Päällisen ohjeessa vähensin hiukan tomusokerin määrää… Iltaa odotellessa..maistellaan sitä tänään kun keskimmäinen täyttää 4 vuotta =)
Jeeees, pizza -rules;) Tätä täytyy kyllä ehdottomasti kokeilla, vaikuttaa tosi herkulliselta reseptiltä!
Voi ööök, mieki oon yhen ruokamyrkytyksen saanut katkarapupitsasta… Kesälomamatkalla (kotiinpäin jo tulossa) pysähdyttiin erääseen kylpylään pitsalle ja loppu kotimatka olikin aivan tuskaa…
Oih, mieki muistan vielä Kajaanista Martinan. Lapsena siellä söin aina kanakorin ja olihan se hyvvää, nam!
Jos seuraavalla kerralla, kun tulet Poriin alkaa tekemään mieli pizzaa kannattaa käydä kokeilemassa Rita’s placen pizzoja. Ne tekevät pizza pohjan leivinjauheeseen.
Sanna, nuo on kyllä niin ikäviä
vaikka kerran mä sain kyllä pizzapaikan salaatista ruokamyrkytyksen enkä pizzasta.
Suvis, mulla on yks hyvä Pekka Rädyn pizzaohje jonka pohjaan tulee leivinjauhetta, hiivaan tehty on minusta vähän parempaa…mutta tuolla paikassa kyllä aion käydä ensi kerralla kun tulen Poriin, kiitti vinkistä!