Miten raskaita ne vaellukset ovat? Miten hyvä kunto täytyy olla että pärjää? Entä jos en jaksa?
Kysymyksiä, jotka toistuvat jatkuvasti sekä vaellusmatkojemme myyjille että paikan päällä kohteessa oppaille. On vaikea vastata yksiselitteisesti kysymykseen, johon vaikuttaa niin moni asia.
STS Alppimatkojen vaelluspaketin päiväreissut ovat helpon ja keskitason vaelluksia. Luokitus on itävaltalainen, ja reitit merkitty väreillä vaativuustason mukaan, aivan kuten laskettelurinteetkin talvella. Siniset reitit ovat helppoja ja punaiset keskivaikeita. Mustat reitit ovat vaativia, joka tarkoittaa joko hyvin teknistä maastoa, tai rankkaa reittiä esimerkiksi suuren korkeuseron muodossa. Vaellamme ryhmiemme kanssa pääasiassa sinisiä ja punaisia reittejä, jotka ovat toki hyvin vaihtelevia vaikka taso olisikin sama.
Vaellusreitit on merkitty keltaisin kyltein.
Tärkeintä Alpeilla vaeltaessa on ymmärtää, että oleellista ei ole reitin pituus kilometreissä ja metreissä, vaan maaston korkeusero ja teknisyys. Tämän vuoksi vaellusreitit merkitään Itävallassa aina samalla tavalla. Käytössä ovat keltaiset kyltit, jotka osoittavat reitin suunnan, tason, numeron sekä keston ajassa. Aika on se oleellinen tekijä, johon on näissä kylteissä otettu huomioon niin reitin pituus kuin korkeusero, sekä mahdolliset etenemistä hidastavat tekijät. Joskus voi olla hyvin tärkeää tietää esim. miten kauan kestää siirtyä seuraavalle tankkaus- tai suojapaikalle. Ja yllättävän hyvin nämä annetut ajat pitävät paikkansa, kun vaeltaa rauhallisella perustahdilla. Karkeasti voi laskea, että 400 m korkeuseron nousussa kestää n. tunti. Alaspäin sama matka on toisille nopeampi, toisille jopa hitaampi. On hyvä muistaa, ettei alaspäin kävelyä kannata väheksyä, se on nimittäin se raskain osuus mm. polville, ja vaatii myös aivan eri lihaksia kuin kiipeäminen ylöspäin.
Me vaellamme ryhmien kanssa viitenä päivänä viikon aikana. Päivän pituus vaihtelee, mutta pääsääntöisesti olemme reissussa n. 6 h sisältäen lounaan jollakin vuoristomajalla. Ensimmäisen päivän vaellus on totuttelua korkeampaan ilmanalaan matalalla laaksossa, ja yhtälailla meille oppaille tilaisuus nähdä millainen uusi, tulevan viikon ryhmä on. Ensimmäisen päivän reitiltä voi kääntyä takaisin tai jopa ottaa taksin kotiin jos on arvioinut kuntonsa aivan väärin. Toisena päivänä alkavat varsinaiset vaellukset korkeammissa maisemissa. Emme järjestä ollenkaan yhden tai muutaman päivän vaelluksia, koska on tärkeää nähdä ja tuntea millainen ryhmä on, ja suunnitella vaellukset sen mukaan. Emme turvallisuussyistä ota vaelluksille yhdeksi päiväksi mukaan ketään sellaista, jonka kykyjä emme jo tunne entuudestaan.
Vaellusviikko on hyvä aloittaa hieman helpommalla reitillä alhaalla laaksossa totutellen alppi-ilmaan.
Käytämme viikon aikana useamman kerran busseja ja hissejä apunamme siirtyessämme eri vaellusalueille. Saatamme esim. ottaa hissin puoliväliin vuorta ja vaeltaa sen huipulle. Hyvin erilaiset ja monipuoliset vaellusreittimme ympäri Gasteiner-laaksoa ovat tuoneet kovasti kiitosta jo useampana kesänä. Useimpina viikkoina suomalaisia on sen verran paljon, että saamme muodostettua kaksi hieman erivauhtista ryhmää, jolloin kaikki saavat mahdollisuuden vaellukseen mahdollisimman sopivassa porukassa ja maastossa. Vaelluskohteemme, ja yleensä myös lounaspaikkamme ovat molemmilla ryhmillä päivittäin samat, mutta valkkaamme vaihtoehdoiksi hieman helpomman ja vaikeamman reitin, jotka esittelemme aamuisin ennen lähtöä yhteisessä kokoontumisessa. Tavallisesti vaelluksemme ovat päivämatkaltaan 10 km molemmin puolin, ja korkeusero on jotakin 300 ja 800 metrin välillä. Jotkut kauhistelevat suuria nousuja, mutta Alpeilla on vaikea löytää niitä kauneimpia maisemia laaksoissa tasaisella pysytellessä J. Avainsana vaelluksilla jaksamisessa on tekniikka. Painotamme aina nousuissa lyhyitä askelia, rauhallista ja tasaista omaa tahtia sekä hengityksen tärkeyttä. Useimmiten käy niin, että tekniikka löytyy viikon aikana ja sitä mukaa vaelluskin helpottuu.
Kiipeämisen palkinto ovat huipun upeat maisemat.
Positiivinen mieli matkalle mukaan, haasteitakaan ei tule pelätä! Monet suomalaiset huolehtivat ihan turhaan jaksamistaan vaelluksillamme, hyvällä peruskunnolla pärjää mainiosti. Ei voi suoraan sanoa, mitä tulee jaksaa, jotta pysyy vaelluksilla mukana. Jollekulle 10 km juoksulenkki tai tunnin spinning on tuskaa, mutta kävellen matkaa taittuu vaikka koko päivä. Joku taas ei hiihdä laisinkaan, joten en halua verrata vaellusta myöskään siihen lajiin. Jos haluaa jollain lailla valmistautua alppivaellukseen, voi etsiä jyrkempiä mäkiä ja kiivetä niitä ylös ja alas totutellakseen hieman tulevaan. Samalla saa tuntumaa vaelluskengistäkin, ne voivat olla hyvin erilaiset tasaisessa ja jyrkässä maastossa. Korkeampi ilmanala Alpeilla vaikuttaa toki hyvin yksilöllisesti jaksamiseen, mutta vaellusvauhti määräytyy aina porukan hitaimman mukaan. Odotamme kaikkia, ja tarkoitus on ennen kaikkea saada kaikki nauttimaan upeasta alppiympäristöstä unohtaen suorittamisen. Mikään treenileiri vaellusviikkomme ei ole. Malttia etenemiseen, oma tahti ja lyhyet askeleet. Niillä saavuttaa korkeammankin huipun!
Toivottavasti saitte tästä vinkkejä alppilomaan valmistautumiseen. Ensi viikolla puhutaankin sitten vaelluksilla tarvittavista varusteista…
